Outi Lauhakangas

Tapani Kilpeläinen on suomentanut huolella ja kekseliäästi C. Thi Nguyenin muutama vuosi sitten julkaiseman Pelien filosofia -teoksen. Kilpeläinen kiittää Meeri Frimania yhteistyöstä. Lopputuloksesta annettakoon kiitos Eurooppalaisen filosofian seuralle ja tamperelaiselle Niin & näin -kustantamolle. Utahin yliopiston filosofian ja ihmistieteiden tiedekunnan dosentti Nguyen kuvaa omalla kotisivullaan tutkimuskohteitaan: Minua kiinnostaa, kuinka mielemme ja toimijuutemme ovat ymmärrettävissä sosiaalisuutemme […]

Yhteiskuntateoreetikko Jürgen Habermasin perusajatus onnistuneen julkisen keskustelun tuottamasta järjellisestä yhteisymmärryksestä joutuu tässä teoksessa koetukselle. Habermas halusi kiinnittää huomion oman aikansa, käytännössä 1960-1980-lukujen, julkisuuden kaupallisuuteen ja puoluepoliittisuuteen. Tässä kirjassa sanoudutaan irti Habermasin kaltaisesta julkisuutta arvottavan kokonaisselityksen etsimisestä eikä toimittajilla ole avointa yhteiskunnallista agendaa. Loppuluvussa tyydytään kokoamaan ja kertaamaan yksittäisiä, aiheiltaan hyvinkin spesiaaleja artikkeleita. Toisaalta vain näin […]

WWF houkuttelee mainoksessaan meitä luontokummeiksi yhdistämällä naisen ja tiikerin kasvokuvat ja väittää: ”Emme ole täällä yksin. Olemme yhtä.” Samankaltainen tausta-ajatus erottuu sosiaalipsykologian professori Vilma Hännisen ja filosofi Elisa Aaltolan toimittamasta artikkelikokoelmasta Ihminen kaleidoskoopissa — Ihmiskäsitysten kirjoa tutkimassa. Vaikka kirjan painopiste on länsimaisissa ihmiskäsityksissä, ensimmäinen puheenvuoro annetaan kolmen asiantuntijan perusteelliselle selvitykselle buddhalaisesta ihmiskäsityksestä, sen taustoista ja […]

Kirjan otsikoksi valitun sananparren Många krokar i långdansen suomentaminen paljastaa heti, kuinka helppo käännöksessä on kadottaa suomenruotsalaisen sanonnan iloinen sävy. Monta mutkaa matkassa on pysähtyneempi ilmaus kuin kansantanssin kiemurat. Otsikkovalinta kertoo myös Carola Ekremin sananparsia laajemmalle ulottuvasta kiinnostuksen alueesta: leikeistä, kansantanssista ja juhlaperinteestä. Sananparsikokoelma on valikoitu Svenska Literatursällskapetin arkistomateriaalista ja on sananlaskututkimuksen kannalta uroteko, pitkälti […]

Helsinki kieliyhteisönä on kiinnostanut Tampereen yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Heikki Paunosta jo pitkään. Vankka pohja uudelle venäläisyyteen keskittyvälle etymologiselle sanakirjalle on vuonna 2000 ilmestynyt suuri slangisanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii, jonka hän vielä toimitti yhdessä vaimonsa Marjatta Paunosen kanssa. Uusi teos on omistettu edesmenneelle Stadin friidulle, Marjatalle. Paunosten yhteinen rakkaus on ollut Stadin slangit, joita […]

François-Marie Arouet kirjailijanimeltään Voltaire (1694–1778) tunnetaan parhaiten G. W. Leibnizin metafyysisen optimismin filosofiaan kohdistuneesta satiirista Candide, eli optimismi (1759). Pieni kirja ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi L. Onervan käännöksenä vuonna 1914, jolloin optimismi oli korvattu alaotsikolla Avosydämisen ja vilpittömän nuoren miehen ihmeelliset seikkailut. Candide-satiiriin tarttui uudelleen kääntäjä J. August Hollo ja Tammi kustansi sen vuonna 1953. Suomennos […]

Jälkipolville on jäänyt tutkittaviksi noin 14 000 eri kokoista Leonardo da Vincin muistikirjan sivua. Alkuperäisestä määrästä kiistellään edelleen. Suomentajan mainitsema 100 000 sivun enimmäisarvio on todennäköisesti sekoittunut piirrosten määrään, jonka työpäiväkirjojen perijä, oppilas, sihteeri ja ystävä Francesco Melzi on kirjannut. (Tämän korjauksen sain Leonardosta takavuosina yleisöluentojakin pitäneeltä FM Pekka Hongistolta.) Aina jää jäljelle mahdollisuus spekuloida, […]

Uuden Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjan on koonnut Joensuun yliopiston professori Pirkko Muikku-Werner yhdessä oululaisen kollegansa Jarmo H. Jantusen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Edith-hankkeessa työskentelevän Ossi Kokon kanssa. Sanakirjan tekijöillä on ollut tavoitteenaan tunnistaa kielemme uudehkot tulokkaat ja uudismuodosteet. Toisaalta aitoa kielenkäyttöä tutkien saatiin talteen myös käyttökelpoisia vanhoja fraaseja. Näin oli mahdollista osoittaa myös tyylisävyn […]

Tartun viime vuonna ilmestyneeseen Kieltäytymisen kulttuurihistoriaan herkistyttyäni jo parikymmentä vuotta sitten kansalaistottelemattomuus-kysymykselle. Mielessäni on Henry David Thoreaun Kansalaistottelemattomuudesta-esseen perustalta toimittamani samanniminen esseekirja (Otava 1986), jossa kirjoittivat suomalaiset yhteiskunnalliset vaikuttajat kuten yleistä oikeustajua pohtiva tuleva oikeuskansleri Paavo Nikula, Amerikanpäiväkirjaa 1960-luvulla pitänyt professori Sirkka Heiskanen-Mäkelä ja vallan työkalujen lahjomaton paljastaja, kirjailija Erno Paasilinna. Kansalaistottelemattomuuden ydinsanoja on: Ei! […]

Stalinin sisäpiiriä tutkinut juutalaissyntyinen Simon Sebag Montefiore aloittaa kokoelmansa Suuret puheet jotka muuttivat maailmaa Mooseksen Kymmenestä käskystä ja Jeesuksen Vuorisaarnasta. Käskyistä viisi on velvollisuuksia Jumalaa ja viisi kanssaihmisiä kohtaan. Jeesus suomii varhaisten kristillisten kirjoitusten mukaan tekopyhyyttä ja luo sääntöjä lähimmäisten kanssa toimimiseen sekä Jumalaan turvaamiseen. Teot menevät sanojen edelle. Kun myönnätte, sanokaa vain ”Kyllä”, kun […]

Indoktrinaatio selitetään vanhassa sivistyssanakirjassani opinkappaleiden (eli doktriinien), periaatteiden, uskomusten ja poliittisten oppien vakaumukseksi juurruttamiseksi. Käsite on siis vanha ja sopii hyvin pohdintaan siitä, kuinka sananlaskut, maksiimit ja totuuksina esitettävä puhe ymmärretään. Liisa Granbom-Herranen selvittää, miten arkisessa kanssakäymisessä voi toteutua aito kasvatus. Miten lapsi ymmärtää kuulemansa sananlaskun tai ilmaisun, jota tehostaa vetoaminen edeltävien sukupolvien perintöön, viisauteen, […]

Ellei lukija valmistaudu vastaanottamaan tuoretta suomennosta Liber facetiarumista (1451) eli Poggion Bracciolinin kokoamia tarinoita Firenzen 1400-luvun alkupuolen varhaishumanistien harrastamana aikuisviihteenä, voi hymy hyytyä kaskukokoelmaa selatessa. Johdantoon ja loppuviitteisiin perehtyminen on välttämätön suodatin latinan kielen verhoilusta riisutuille groteskeille jutuille. Mutta taustatieto tuo esille myös Giovanni Francesco Poggio Bracciolinin (1380―1459) vakavamman puolen, joka saa Pekka Matilaisen johdannossa […]