Ex-pääministeri Esko Ahon viimeisin kirja 1992 – Suomen valinnat aavekissojen varjossa on jatkoa syksyllä 2020 julkaistulle sarjan avausteokselle 1991 – Mustien joutsenten vuosi. Aho käy läpi hallituskautensa tapahtumat yksityiskohtaisemmin, kuin mitä yleisempiä asioita käsittelevät muistelmateokset, esimerkiksi Pääministeri (1998). Mielenkiintoinen detalji on kirjasarjan teosten nimet: Mustat joutsenet ja Aavekissat… Kuten lienee oikeus odottaa niin Aholta tullee […]

Lue lisää

Jos oletetaan, että nyky-Venäjää vaivaa Neuvostoliiton loppumisen myötä menetetty suurvalta-asema, eikä niinkään diktatuurin konkurssi tai sosialistisen ideologian katoaminen, Risto Alapuron  (s.1944) merkinnät auttavat ymmärtämään, miksi imperiumin hajoaminen oli ja on niin työläs prosessi. Alapuro vietti lukuvuoden 1990–1991 Neuvostoliiton tiedeakatemian sosiologian laitoksilla Moskovassa ja muutamaan otteeseen myös Leningradissa. Vaikka Neuvostoliitto oli muutoksen kourissa, päiväkirjan lehdille ei […]

Lue lisää

1

Leena Majander-Reenpään Kirjatytön ilmestyessä oivalsin, että hän todellakin on ensimmäinen kirja-alalla toiminut suomalaisnainen, joka julkaisee omaelämäkertansa. Alan miesten muistelmateoksia ja elämäkertoja pystyisin suoralta kädeltä luettelemaan kymmenkunta, pienen miettimisen jälkeen huomattavasti enemmän. Kirjatyttö kylläkin asettaa riman sen verran korkealle, että ihan vähäisillä ansioilla tämän teoksen kanssa ei kannata ryhtyä kilpailemaan. Majander-Reenpää on toiminut kirja-alalla neljäkymmentä vuotta, […]

Lue lisää

1990-luvun lopulla työelämään astuttuani eräs arvostamani pohtija määritteli eri sukupolvien rooleja Suomessa. Meidän 1960-1970 –luvulla syntyneiden rooli on ollut hänen mukaansa Suomen kansainvälistäminen. 1940-luvulla syntyneiden vanhempiemme tehtävä oli Suomen vaurastuttaminen, kaupungistuvan Suomen ja hyvinvointivaltion kehittäminen. Isovanhempiemme kohtalo kiteytyi sodasta selviämiseen ja maamme jälleenrakennukseen. Heidän vanhempiensa suuri tehtävä taas oli ollut Suomen itsenäistymisessä ja kansallisessa eheytymisessä […]

Lue lisää

Ulkoministeriön entinen virkamies, tietokirjailija Jukka Seppinen on tuottelias kirjoittaja. Tuorein teos Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen on jo neljäs Karjalaan keskittynyt Seppisen kirja. Seppinen esittää, että Mauno Koiviston ja hallituksen olisi pitänyt aktiivisemmin tarttua Karjalan palautuskysymykseen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun ratkaisevina vuosina. Teoksen aihe on kiinnostava. Toteutus on kuitenkin kehno. Seppisen mukaan teos […]

Lue lisää

Harri Nykänen (s. 1953) kuuluu Suomen tunnetuimpiin rikostoimittajiin – ja nyttemmin maan luetuimpiin jännityskirjailijoihin. Tunnettuuden yhtenä tekijänä on tietenkin Raid. Nykäsen luoma rikollishahmo tappaa talossa ja puutarhassa jos riittävästi maksetaan, mutta heittäytyy mielellään heikomman puolelle jos pääsee itse valitsemaan. Muistelmakirjassaan myös Nykänen tunnustaa käyttäneensä likaisia keinoja puhtaiden asioiden puolesta – aseenaan kuitenkin vain painettu sana. […]

Lue lisää

Jukka Tarkka on tutkija ja kolumnisti, joka ei ole sanojaan säästellyt silloin kun on käsitellyt sodanjälkeisen Suomen lähihistoriaa. Tarkka kuuluu niihin kriittisiin ”Kekkoslovakian” tutkijoihin, jolta esimerkiksi Urho Kekkonen ei paljon sympatiaa saa. Venäjän vieressä -kirjassa myös presidentit Martti Ahtisaari ja Tarja Halonen saavat satikutia. Tarkan mielestä heidän aikakaudellaan suomettuminen jatkui, vaikka YYA-sopimusta ei enää ollutkaan. […]

Lue lisää

Akateeminen jääkiekkotutkimus on elänyt pääosin hiljaiseloa Suomessa. Isommat ammattimaiset tutkimushankkeet aihepiirin ympärillä ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Tämä on yllättävää sikäli, että lätkäbuumin voi jälkikatsannossa arvioida olleen yksi suurimmista väestönliikuttajista kaupungistuvan Suomen lähihistoriassa. Urbanisoituminen, lähiöityminen, myöhäisen teollistumisvaiheen maassamuuttoliikkeet ja yleinen elintason nousu ovat mitä suuremmissa määrin massiiviseksi kasvaneen ilmiön taustaselittäjiä, harrastajamäärien kasvusta yleisömäärien ja mediahuomion kasvuun. […]

Lue lisää

Venäjä-kirjoittelu on Suomessa usein valitettavan populistista politologiaa, missä keskiössä ovat vain presidentti Putin, Kreml – ja tätä nykyä Ukrainan kriisi. Siksi on sivistävää lukea vähän tutkitumpaakin tietoa itänaapurista. Venäjän palatseissa ja kaduilla -teoksessa ei ole ala- eikä lähdeviitteitä: kirja on selvästi tarkoitettu akateemisia piirejä laajemman joukon luettavaksi. Kaikki lähes 30 kirjoittajaa ovat professoreita, tohtoreita ja […]

Lue lisää

Veret seis – mistä kaikki alkoi Kirja alkaa kevään 1991 eduskuntavaaleista, joissa SDP menetti kahdeksan,  kokoomus peräti 13 kansanedustajan paikkaa ja keskusta sai sen kuuluisan veret seisauttaneen vaalivoiton. Sosiaalidemokraatit ilmoittivat nopeasti halustaan jäädä oppositioon, kokoomuksesta tuli Esko Ahon hallituksen toinen päähallituspuolue. Viinanen päätti alkaa kirjoittaa päiväkirjaa tammikuun alusta 1993. Vuodet 1991 ja 1992 käsitelläänkin lyhyesti […]

Lue lisää

Ristivetoa-nimiset muistelmat käynnistyvät 2000-luvun alkupuolella Ilomantsin Ontronvaaralta, jossa tekijä potee tyhjän näytön kammoa. Kirjoittaminen pitäisi saada käyntiin. Myöhemmin kirjoittamiselle tulee oikea hetki, ja silloin alkavat suvun vaiheet keriytyä auki. Muistelijan varhaisille vuosille on leimallista, että perheen asuinpaikat vaihtuvat tiuhaan, sillä isä on kunnan virkamies, jonka töiden perässä ruokakunta etenee länsirannikon paikkakunnilta kohti pohjoista ja päätyy […]

Lue lisää