Heidi Ruotsalainen väitteli keväällä 2020 Maanpuolustuskorkeakoulussa aiheesta Salatun tiedon tuottajat – Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939. Nyt käsillä oleva teos perustuu kyseiseen väitöskirjaan, joka syntyi tutkijan oivallettua, että sotilasasiamiesten toimintaa oli aiemmin tutkittu erittäin vähän. Helppoa työ ei ollut Ruotsalaisellekaan: arkistoja oli kadonnut ja niitä oli hävitettykin järjestelmällisesti. Esimerkiksi Neuvostoliittoon kohdistuvasta sotilastiedustelusta kertynyt aineisto oli pääosin […]

Lue lisää

Dosentti Jukka-Pekka Pietiäisen Ulkoministerin kujanjuoksu on hyvin kirjoitettu ja lähdeviitteistetty elämäkertatutkimus Rudolf Holstista (1881-1945) , ja erityisesti hänen toiminnastaan ulkopolitiikassa. Holsti oli kahteen otteeseen Suomen ulkoministeri. Hän toimi pitkään Kansainliiton palveluksessa ja kohosi siellä Pietiäisen mukaan suuresti arvostettuun asemaan. Pietiäisen kirja antaakin hyvän ja mielenkiintoisen kuvan myös työskentelystä Kansainliitossa, sekä kuvauksia Holstin työnteosta. Selvää oli, että […]

Lue lisää

Tapani Brotheruksen tarina on tullut viime vuosina suurelle yleisölle tutuksi erityisesti Heikki Hiilamon (2019) tietokirjaan perustuvan Invisible Heroes -tv-sarjan myötä. Brotherus toimi Augusto Pinochetin sotilasjuntan vallankaappauksen aikana diplomaattina Suomen Santiagon edustustossa Chilessä vuonna 1973. Hän tuli yhdessä kollegojensa kanssa pelastaneeksi jopa 2500 vainotun chileläisen hengen Suomen virallista ulkopoliittista ohjeistusta vastustaneilla menetelmillään. Pirjo Hounin aikalaishaastatteluihin perustuva […]

Lue lisää

Pitkän diplomaattiuran tehnyt Arto Mansala (s. 1941) työskenteli ulkoministeriön palveluksessa yli 40 vuotta ja toimi eri tehtävissä Suomen lähetystöissä useissa maissa. Suurlähettiläänä hän toimi Budapestissä vuosina 1985–1989, Pekingissä 1989–1992, Moskovassa 1993–1996 sekä Bonnissa ja Berliinissä 1996–2001. Suomeen palattuaan hän toimi ulkoministeriössä mm. valtiosihteerinä vuosina 2003–2006. Ulkomailla vietetyt vuodet ovat antaneet Mansalalle paljon aiheita muistelemiseen ja […]

Lue lisää

Kotiryssä-instituutiossa oli tarkoitus luoda suorat henkilökohtaiset yhteydet venäläisen ja suomalaisen poliittisen eliitin välille. Myös teollisuuselämän ja kaupan vaikuttajiin toteutettiin samaa sapluunaa. Kotiryssät olivat välittäjiä tässä toiminnassa, eivät varsinaisia agentteja tai vakoilijoita. Näin sisäpiirin arkaluontoinen tieto liikkui vaivattomasti Moskovan ja Helsingin välillä. Vaikutusvaltaisin kotiryssä oli Viktor Vladimirov, eri tehtävissä Suomessa vuodesta 1955 liikkunut legendaarinen diplomaatti. Hän […]

Lue lisää

Brita Kekkosen muistelmat ovat ilmeisesti olleet mitä melkoisin iisakinkirkko, ainakin jos on uskominen Helsingin Sanomia. Lehden kulttuuriosastossa muistelmat arvioinut VTT Veli-Pekka Leppänen nimittäin toteaa, että teoksen kirjoittaja Pia Maria Montonen oli Kekkosen kuudes yhteistyökumppani – muistelija nimittäin hylkäsi viisi edellistä käsikirjoitusta, minkä mistäkin syystä. Tämä viimeinen ilmestyi postuumisti: Brita Kekkonen kuoli syöpään 85-vuotiaana 10.5.2013. Muistelmien […]

Lue lisää

Vaikka Suomen 1930- ja 1940-lukujen poliittista historiaa on tutkittu paljon, elämäkertatutkimuksen puolelta löytyy vielä yllättävän isojakin aukkoja. Kotimaisista keskeisistä poliittisista vaikuttajista omaa tutkimukseen perustuvaa kokonaisbiografiaansa odottavat yhä esimerkiksi pääministerit T.M. Kivimäki, Edwin Linkomies, J.W. Rangell ja Antti Hackzell sekä ulkoministeri Rolf Witting. Saksalaistutkija Michael Jonas täyttää nyt yhden tällaisen merkittävän aukon Suomessa Saksan-lähettiläänä vuodet 1935-1944 […]

Lue lisää