Ulkoministeriön tutkijana työskentelevä Jussi Pekkarinen on julkaissut useita tietokirjoja työnantajansa historiasta. Tuotannon punaisena lankana voidaan pitää Pekkarisen kiinnostusta diplomaattien ja ulkoministeriön henkilökunnan arkipäivään, tavanomaisen ulkopolitiikan historian sijasta. Kävin ja kuulin. Ulkoasiainhallinnon poliittinen raportointi 1918–1933 jatkaa samaa kaavaa ja on ensimmäinen osa kahden osan kirjasarjasta, jossa paneudutaan Suomen lähetystöjen poliittisiin raportteihin aina toisen maailmansodan loppuun saakka. […]
Koronavuosina moni kaipasi matkoja ulkomaille, mutta olisi voinut tutustua niihin Helsingistä poistumattakin. Kauniisti kuvitettu Maailmanympärimatka Helsingissä – Suurlähetystöt ja niiden historia esittelee yli 60 maan edustustot, kunkin 1-6 sivulla. Laajimman esittelyn saavat ymmärrettävästi Venäjä, Ruotsi ja Saksa – kolme maata, jotka tärkeimpinä tunnustivat Suomen itsenäisyyden ensimmäisten joukossa. Lisäsi kirja kertoo yleisestikin diplomatian historiasta. Takakannen sisäsivulla […]
Vladimir Putinin esittämässä narratiivissa Venäjän ja lännen suhteista erottuu kaksi toistuvaa teemaa: Neuvostoliiton romahdus oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi ja lännen pyrkimys on alistaa ja nöyryyttää Venäjää. Venäjän näkökulmasta Ukrainan konflikti on Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen. Se haluaa sodan varjolla haastaa Yhdysvallat ja sivuuttaa myös EU:n Euroopassa.
Tietosanomat
Selectric Bug on mielenkiintoinen tapaus sekä vakoilun että tekniikan historian kannalta. Kyse oli neuvostoliittolaisten kehittelemästä vakoilulaitteesta, joka asennettiin IBM-Selectric kirjoituskoneeseen. Laite välitti eteenpäin jokaisen painalluksen, joka kirjoituskoneen näppäimistöllä tehtiin. Selectric Bug yllätti yhdysvaltalaiset aikanaan täysin, sillä kyseinen vakoilulaite oli huomattava parannus neuvostoliittolaisten käyttämään vakoilutekniikkaan.
Heidi Ruotsalainen väitteli keväällä 2020 Maanpuolustuskorkeakoulussa aiheesta Salatun tiedon tuottajat – Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939. Nyt käsillä oleva teos perustuu kyseiseen väitöskirjaan, joka syntyi tutkijan oivallettua, että sotilasasiamiesten toimintaa oli aiemmin tutkittu erittäin vähän. Helppoa työ ei ollut Ruotsalaisellekaan: arkistoja oli kadonnut ja niitä oli hävitettykin järjestelmällisesti. Esimerkiksi Neuvostoliittoon kohdistuvasta sotilastiedustelusta kertynyt aineisto oli pääosin […]
Dosentti Jukka-Pekka Pietiäisen Ulkoministerin kujanjuoksu on hyvin kirjoitettu ja lähdeviitteistetty elämäkertatutkimus Rudolf Holstista (1881-1945) , ja erityisesti hänen toiminnastaan ulkopolitiikassa. Holsti oli kahteen otteeseen Suomen ulkoministeri. Hän toimi pitkään Kansainliiton palveluksessa ja kohosi siellä Pietiäisen mukaan suuresti arvostettuun asemaan. Pietiäisen kirja antaakin hyvän ja mielenkiintoisen kuvan myös työskentelystä Kansainliitossa, sekä kuvauksia Holstin työnteosta. Selvää oli, että […]
Tapani Brotheruksen tarina on tullut viime vuosina suurelle yleisölle tutuksi erityisesti Heikki Hiilamon (2019) tietokirjaan perustuvan Invisible Heroes -tv-sarjan myötä. Brotherus toimi Augusto Pinochetin sotilasjuntan vallankaappauksen aikana diplomaattina Suomen Santiagon edustustossa Chilessä vuonna 1973. Hän tuli yhdessä kollegojensa kanssa pelastaneeksi jopa 2500 vainotun chileläisen hengen Suomen virallista ulkopoliittista ohjeistusta vastustaneilla menetelmillään. Pirjo Hounin aikalaishaastatteluihin perustuva […]
Pitkän diplomaattiuran tehnyt Arto Mansala (s. 1941) työskenteli ulkoministeriön palveluksessa yli 40 vuotta ja toimi eri tehtävissä Suomen lähetystöissä useissa maissa. Suurlähettiläänä hän toimi Budapestissä vuosina 1985–1989, Pekingissä 1989–1992, Moskovassa 1993–1996 sekä Bonnissa ja Berliinissä 1996–2001. Suomeen palattuaan hän toimi ulkoministeriössä mm. valtiosihteerinä vuosina 2003–2006. Ulkomailla vietetyt vuodet ovat antaneet Mansalalle paljon aiheita muistelemiseen ja […]
Kotiryssä-instituutiossa oli tarkoitus luoda suorat henkilökohtaiset yhteydet venäläisen ja suomalaisen poliittisen eliitin välille. Myös teollisuuselämän ja kaupan vaikuttajiin toteutettiin samaa sapluunaa. Kotiryssät olivat välittäjiä tässä toiminnassa, eivät varsinaisia agentteja tai vakoilijoita. Näin sisäpiirin arkaluontoinen tieto liikkui vaivattomasti Moskovan ja Helsingin välillä. Vaikutusvaltaisin kotiryssä oli Viktor Vladimirov, eri tehtävissä Suomessa vuodesta 1955 liikkunut legendaarinen diplomaatti. Hän […]
Arvostelu
Brita Kekkosen muistelmat ovat ilmeisesti olleet mitä melkoisin iisakinkirkko, ainakin jos on uskominen Helsingin Sanomia. Lehden kulttuuriosastossa muistelmat arvioinut VTT Veli-Pekka Leppänen nimittäin toteaa, että teoksen kirjoittaja Pia Maria Montonen oli Kekkosen kuudes yhteistyökumppani – muistelija nimittäin hylkäsi viisi edellistä käsikirjoitusta, minkä mistäkin syystä. Tämä viimeinen ilmestyi postuumisti: Brita Kekkonen kuoli syöpään 85-vuotiaana 10.5.2013. Muistelmien […]
Vaikka Suomen 1930- ja 1940-lukujen poliittista historiaa on tutkittu paljon, elämäkertatutkimuksen puolelta löytyy vielä yllättävän isojakin aukkoja. Kotimaisista keskeisistä poliittisista vaikuttajista omaa tutkimukseen perustuvaa kokonaisbiografiaansa odottavat yhä esimerkiksi pääministerit T.M. Kivimäki, Edwin Linkomies, J.W. Rangell ja Antti Hackzell sekä ulkoministeri Rolf Witting. Saksalaistutkija Michael Jonas täyttää nyt yhden tällaisen merkittävän aukon Suomessa Saksan-lähettiläänä vuodet 1935-1944 […]
Åbo Akademin professori, kuluneena vuonna Ruotsissakin palkittu Max Engman on julkaissut rutiinilla useita kirjoja pietarinsuomalaisista ja tavalla tai toisella heihin liittyvistä aiheista. Niissä on yhdistynyt vankka, 1970-luvulta alkanut historiantutkimus ja lukijaystävällinen ilmaisu runsaine kuvituksineen. Uusimmassa tiiliskivessään Engman luonnehtii tyylilajiaan ironiaksi (s. 15), mutta mitenkään häiritsevä se ei ole. Kirjan teksti on kauttaaltaan asiallista, mutta silti […]