Kansallissosialistisen Saksan toimeenpanemien 1930–1940-luvun juutalaisvainojen ja kansanmurhan kokeneiden kohtaloista on julkaistu suomeksi runsaasti muistelmia, päiväkirjoja, elämäkertoja ja tutkimus- ja tietokirjallisuutta niin käännöksinä kuin alkuperäkielellä. Valtaosa näistä teoksista keskittyy Saksaan ja sen toisen maailmansodan aikana miehittämiin Länsi- ja Itä-Euroopan maihin. Saksan miehitysvallan alla vuosina 1940–1945 olleet Pohjoismaat Norja ja Tanska ja näiden maiden juutalaisten kohtalot – […]

Lue lisää

Liettuan vaikea vuosisata pyrkii luomaan kattavan yleiskuvan modernin Liettuan kehityksestä lähelle nykypäivää. Kallio taustoittaa aluksi käsiteltävää aihetta monipuolisella katsauksella alueen ja etnisten liettualaisten historiaan keskiajalta ensimmäisen maailmansodan siivittämään itsenäistymisprosessiin saakka. Vaikka tämä kasvattaakin jo muutenkin monisivuisen kirjan laajuutta, ratkaisu tulee toisaalta ymmärrettäväksi erityisesti Liettuan ja Puolan suhteita käsiteltäessä. Näiden kahden valtion yhteen kietoutunut historia ja […]

Lue lisää

Amsterdamin juutalaisen historian museo Joods Historisch Museum, on julkaissut verkossa Charlotte Salomonin (1917-1943) sodan aikana luoman jättimäisen ja hyvin erikoisen teoskokonaisuuden Leben? oder Theater?: Ein Singspiel. Teos on samalla sekä sarjakuvaromaani, päiväkirja, terapiateos, kuvasuunitelma että operetti.

Lue lisää

Eddy de Windin perikunta julkaisi kirjan kolmannen kerran tammikuussa 2020 Auschwitzin vapautuksen 75-vuotispäivän muistamiseen liittyen. Teokseen lisättiin taustatietoja de Windin eri elämänvaiheista ja hollantilaisessa psykiatrian alan ammattilehdessä ilmestynyt artikkeli, joka julkaistiin ensimmäistä kertaa vuonna 1949. Artikkelissa de Wind luonnehtii ensi kertaa psykiatrina ja kliinikkona niin kutsuttua keskitysleirisyndroomaa ja trauman yhteisöllistä luonnetta. Nyt julkaistu Sanna van […]

Lue lisää

André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.

Lue lisää

5

Victor Capesius (1907–85) oli romaniansaksalainen, joka valitsi isänsä tavoin elämänurakseen apteekkialan. Wienin yliopistossa 1933 farmasian tohtoriksi väitellyt Capesius toimi 1930-luvulla saksalaisen Bayerin lääketehtaan romanialaisen tytäryhtiön edustajana. Toisen maailmansodan myötä myös Capesius joutui vaihtamaan siviilielämän asepalvelukseen. Vuodesta 1940 vuoteen 1942 hän palveli Romanian armeijassa johtaen armeijan apteekkia. Tammikuusta 1942 kesään 1943 Capesius oli vapautettu asepalveluksesta ja […]

Lue lisää

”Tässä asui Franz Olof Kollmann, s. 1941 Helsinki. Luovutettiin Gestapolle 6.11.1942. Vietiin Auschwitziin 1943. Murhattiin.” Näin lukee keskimmäisessä kolmesta messinkisestä laatasta, jotka upotettiin Helsingissä Munkkiniemen Puistotien katukiveykseen lauantaina 2. kesäkuuta 2018. Ne ovat Suomen ensimmäiset ”kompastuskivet”, osa kansallissosialismin uhreille ympäri Eurooppaa pystytettyjen muistomerkkien verkostoa, jonka tarkoituksena on tuoda uhrien muisto näkyviin niille paikoille, joissa he […]

Lue lisää

2

Hitler-Jugendin johtajan Baldur von Schirachin vaimon Henrietten muistelmat ovat erikoista luettavaa. 1950-luvulla kirjoitetussa teoksessa kertoja elää pikemminkin menneen loistossa kuin silloisessa kurjuudessa. Saksalaisten kohtaloita ja kärsimyksiä ei toki piiloteta tai silotella, vaan ne asetetaan rinnan muiden kärsimyksien kanssa – mikä sopi hyvin silloiseen saksalaiseen poliittiseen ilmapiriin, jossa ainakin joidenkuiden ajatuksissa Saksa oli Hitlerin uhri numero […]

Lue lisää

Agricola–Suomen humanistiverkko -portaali (aiemmin Agricola – Suomen historiaverkko) julkaisee tällä sivulla Elina Sanan vuonna 2003 ilmestyneen ja Tieto-Finlandialla vuonna 2004 palkitun Luovutetut. Suomen ihmisluovutukset Gestapolle -teokseen liittyviä tekstejä, kommentteja ja arvioita. Sivuston tarkoitus on antaa mahdollisimman monipuolinen kuva siitä keskustelusta, jota Sanan kirjasta ja hänen esittämistään väitteistä on käyty. Seurantaa on tehty vuodesta 2003 lähtien. […]

Lue lisää

Timothy Snyder (s.1969) on tunnettu teoksistaan, jotka välittävät itäisen Euroopan historiaa ja kokemuksia läntiselle lukijakunnalle, joka ei niitä juurikaan tunne. Häneltä on suomennettu aiemmin teos Tappotanner. Eurooppa Hitlerin ja Stalinin välissä, 2014 (alkuteos (Bloodlands. Europe Between Hitler and Stalin, 2010), joka on merkittävin teos kahden totalitaarisen järjestelmän vuorovaikutteisesta joukkotuhonnasta itäisessä Euroopassa vuodesta 1930 vuoteen 1945. […]

Lue lisää

Wendy Lower on pitkän tutkimusjakson aikana perehtynyt tutkimusteemaansa perusteellisesti. Hän aloitti tutkimukset Ukrainassa Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1992. Tuolloin hän löysi arkistojen kätköstä yllätyksekseen dokumentteja, joissa esiintyi nuoria naisia, jotka olivat olleet osallisena natsi-Saksan kauheuksiin. Lower jatkoi tutkimuksiaan penkoen erilaista materiaalia kuten esimerkiksi asiakirjoja, kirjeitä, muistelmia, päiväkirjoja sekä kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjoja. Lisäksi hän teki haastatteluja Saksassa […]

Lue lisää

Kirjan esipuheen mukaan kirja on tarpeellinen, koska Suomessa tiedetään holokaustista niin vähän. Perustelu ei tunnu uskottavalta, onhan kyseessä eräs historiamedian pysyvimmistä lempiaiheista. Sen sijaan on varmasti tarpeen tarjota oikeaa, ajantasaista ja riittävän monipuolista tietoa banaalien myyttien tilalle. Kirja pyrkii myös siirtämään keskustelua ruumiiden laskemisesta seuraavalle tasolle, koko sodanjälkeisen aikakauden holokaustikulttuurin ja -politiikan tarkasteluun. Johdannossa naulataan […]

Lue lisää

Finland’s Holocaust – Silences of History artikkelikokoelma kuuluu brittikustantajan sarjaan The Holocaust and its Context Series. Kätevästä taskukoostaan, kovista kansistaan, muutamista mustavalkokuvistaan ja osin mielenkiintoisista artikkeleistaan huolimatta se jää roikkumaan tieto- ja pamflettikirjallisuuden rajamaille, varsinkin ulkomaisen lukijakunnan kannalta turhan yksipuoliseksi julistukseksi, jonka mukaan Suomikin oli osallisena holokaustissa – mutta mikäpä maa ei ollut, jos kriteerit […]

Lue lisää

Päiväkirjat ovat kuuluneet keskeisellä tavalla tietoisuuteemme holokaustista. Keskeisin ja kuuluisin on tietenkin Anne Frankin päiväkirjat, mutta kaikkiaan on löydetty ja arkistoitu vähintään satoja päiväkirjoja joissa käsitellään juutalaisten toisen maailmansodan aikaista joukkomurhaa. Julkaistujakin päiväkirjoja on varovaisestikin arvioiden kymmenittäin. Hélène Berrin päiväkirjat on kiinnostava ja poikkeuksellisen hyvin kirjoitettu lisä tähän joukkoon. Historiallista arvoa päiväkirjoilla on tapahtumien tallentamisessa […]

Lue lisää

Kertominen on Venezialle koskaan parantumattoman trauman työstämistä ja samalla hänen vastalauseensa antisemitismille. Kun tapahtumista on kulunut jo yli 60 vuotta, Venezia alkaa olla yksi viimeisistä silminnäkijätodistajista, ja jo siksikin hänen haastattelukirjansa on huomionarvoinen tapaus. Auschwitzista on kaikkiaan kirjoitettu hyllymetreittäin aineistoa. Ensimmäiset kuvaukset leiristä ilmestyivät lehdistössä vuoden 1943 aikana ja muistelmateoksistakin ensimmäiset ilmestyivät jokseenkin välittömästi leirin […]

Lue lisää

Viime syksynä Elina Sana julkaisi kohukirjan Luovutetut, jonka perusteella maailman mediassa väitettiin Suomen luovuttaneen Saksaan jatkosodan aikana ”tuhansia Suomen kansalaisia” (BBC). Samalla väitettiin, että tätä synkkää salaisuutta olisi Suomessa peitelty vuosikymmeniä. Kohujournalismin tuote palkittiin tietokirjana, vaikka jo väite aiemman tutkimuksen puutteesta oli perätön: Hannu Rautkallio oli julkaissut jo toistakymmentä vuotta aiemmin kirjat Ne kahdeksan ja […]

Lue lisää

Daniel Jonah Goldhagen on vajaa nelikymppinen Harvardin yliopiston apulaisprofessori ja käsillä oleva teos on hänen väitöskirjansa, jonka American Political Science Association palkitsi vuoden 1994 parhaana valtiotieteiden alaan kuuluvana väitöskirjana. Kirja aiheutti ilmestyessään keväällä 1996 suurta kohua Saksassa, vaikka sitä ei vielä silloin ollut saatavilla saksaksi eikä sitä juuri kukaan ollut vielä englannin kielelläkään lukenut. Toisen […]

Lue lisää