Amsterdamin juutalaisen historian museo Joods Historisch Museum, on julkaissut verkossa Charlotte Salomonin (1917-1943) sodan aikana luoman jättimäisen ja hyvin erikoisen teoskokonaisuuden Leben? oder Theater?: Ein Singspiel. Teos on samalla sekä sarjakuvaromaani, päiväkirja, terapiateos, kuvasuunitelma että operetti.

Charlotte Salomon (1917-1943) oli Berliinissä syntynyt saksalainen taitelija, joka onnistui pakenemaan juutalaisvainoja Saksasta vuonna 1939 Etelä-Ranskaan, jossa hän asui ja työskenteli, kunnes hänet otettiin kiinni Villefranche-sur-Merissä Ranskan Rivieralla syyskuussa 1943. Hänet kuljetettiin ensin Ranskan Drancyn kokoamisleirille syyskuussa ja sieltä lokakuussa 1943 Auschwitziin, jossa hänet ja hänen syntymätön lapsensa tapettiin heti leirille saapumisen jälkeen.

Amsterdamin Joods Historisch Museumin kokoelmiin kuuluva ja nyt verkossa esillä oleva Charlotte Salomonin jättimäinen työ koostuu 769:stä A4 kokoisesta guassista, jotka hän teki hyvin lyhyen ajan kuluessa Etelä- Ranskassa 1940-luvun alussa. Sarjakuvamaisen teoksen muodostavat Salomonin valitsemat numeroidut kuvat, niitä selittävät tekstit, sekä 340:stä läpinäkyvästä kuvien päälle kääntyvästä kuultopaperikalvosta, joiden avulla hän lisäsi kuviin repliikkejä ja selityksiä. Kuvien oheen oli sijoitettu tiedot myös niihin soveltuvista musiikkikatkelmista. Salomonin kerrottiin hyräilleen juuri kyseisiä kappaleita maalaussessioidensa aikana.

Perheen tarina, Saksa 1913-1939

Kuvat muodostavat yhtenäisen tarinan Charlotte Salomonin perheen vaiheista vuosina 1913-1939. Teos kuvaa varakkaan ja sivistyneen juutalaisperheen elämää Berliinissä: sen matkoista Italiaan, tragedioista, asumisesta, kulttuurisista ja filosofisista keskusteluista. Kuvakertomus onnistuu samalla luomaan jännittävän kertomuksen Saksan historiasta 1910-luvulta toisen maailmansodan alkuun.

Teos todistaa ensimmäisen maailmansodan, natsien valtaannousun, juutalaisvainojen alkamisen ja kristalliyön tapahtumia, mutta pääpaino siinä ei ole yhteiskunnallis-poliittisen tilanteen kuvaus, vaan se muodostaa kehyksen perheen traagiselle tarinalle.

Romaani, päiväkirja, terapiateos, elokuvakäsikirjoitus vai operetti?

Salomonin teos on hyvin erikoinen ja poikkeuksellinen taideteos, joka pakenee kaikkia määritelmiä, eikä sitä ei oikein voi verrata mihinkään aiempaan taidehistorialliseen esikuvaan. Teos on samalla sekä massiivinen sarjakuvamuotoon tehty romaani, päiväkirja, itseterapiateos, elokuvakäsikirjoitus tai operetti. Teosta ei voi tulkita pelkäksi elämäkerraksi, vaikka se kuvaa hänen sukunsa vaiheita noin vuodesta 1913 vuoteen 1939. Se ei myöskään ole kronikka natseista ja 1930-luvusta uhrin näkökulmasta, vaikka Salomonin teoksia onkin esitelty lukuisissa näyttelyissä erityisesti juutalaisista kertovissa museoissa.

… ”pitäkää nämä turvassa – niissä on koko elämäni”

Charlotte Salomonin Leben? oder Theater?: Ein Singspiel julkaistiin suppeassa ja valikoidussa kirjamuodossa ensimmäisen kerran vuonna 1963 hänen vanhempiensa toimesta. Salomon oli ennen vangitsemistaan ehtinyt luovuttaa huolellisesti useaan ruskeaan voimapaperipakettiin kiedotut kuvat paikalliselle lääkärille, Georges Moridisille sanoen: ”pitäkää nämä turvassa – niissä on koko elämäni”. Itse asiassa Moridis oli henkilö, joka alun perin oli ehdottanut Salomonille kuvien maalaamista.

Sodan jälkeen Salomonin vanhemmat, (isä ja äitipuoli) jotka olivat onnistuneet selviämään natsien vainoilta Hollannissa, tulivat etsimään jälkiään tyttärestään Villefrancheen ja saivat tohtori Moridisilta Salomonin kuvalaatikot. He eivät kuitenkaan halunneet tuoda niitä julkisuuteen kuin vasta 1960-luvulla.

Anne Frank ja Charlotte

1940-1950 -luvuilla kuvat näkivät vain harvat, yksi heistä oli Otto Frank, ja tässä vaiheessa tarina kietoutuu tunnetumpaa holokaustikirjallisuuteen. Otto Frank oli Anne Frankin isä ja perheen ainut eloonjäänyt, joka oli saanut tyttärensä päiväkirjan käsiinsä ja näytti niitä Salomonin vanhemmille, kysyen neuvoa siitä kannattaisiko ne julkaista. Anne Frankin päiväkirjat julkaistiin jo 1940-luvulla, mutta Charlotten teos vasta 1963, jolloin sitä markkinoitiin eräänlaisena sisarteoksena Frankin päiväkirjoille.

Charlotten teosten julkaiseminen kesti 1960-luvun alkuun, jolloin pieni osa niistä julkaistiin kirjana, johon valikoitiin tuolloin vain 80 Salomonin guassia. Teoksen osia on kierrätetty ympäri maailmaa eri näyttelyissä ja museoissa ja niistä on tehty useita julkaisuja ja tutkimuksia. Griselda Pollock on tutkinut Charlotta Salomonia jo vuosia ja kirjottanut hänestä kirjoja ja artikkeleita.

Julkaisun viivästymiseen saattoi aikoinaan vaikuttaa tieto, joka paljastui vasta aivan äskettäin. Kuvalaatikoissa oli kuvien ja selostustekstien mukana myöskin Charlotten tunnustuskirje, jossa tämä tunnustaa myrkyttäneensä isoisänsä Veronalia sisältäneellä munakkaalla helmikuussa 1943.

Verkkojulkaisu välittää kirjaa aidomman kokemuksen

Juutalaisen museon hallussa olevat teokset käsittävät melkein 1700 guassitekniikalla tehtyä yksittäistä kuvaa. Teoksen esittäminen kokonaisuudessaan normaalissa museoympäristössä on hyvin vaikeaa. Vain muutamia originaaleja pidetään museossa esillä ja niitä vaihdellaan säännöllisesti, ettei valo haurastuttaisi niitä.

Amsterdamin Joods Historisch Museumin verkkojulkaisu tavoittaa Salomonin töistä ehkä jotakin enemmänkin kuin vain paperille painettu perinteinen kirja.

Kuvien, selittävien tekstien, kuultopaperitekstien ja musiikkikappaleiden yhdistelmä verkkojulkaisussa mahdollistaa kenties jopa autenttisemman kokemuksen. Ehkä Salomon olisi antanut teokselleen juuri tällaisen muodon, jonka me nyt voimme kokea. Salomon oli nimittäin 1930-luvulla hyvin kiinnostunut elokuvista – myös kokeellisesta elokuvasta, ja hänen luomansa kuvasarjat muistuttavatkin elokuvien kuvasuunnitelmia ja niissä on selviä yhtymäkohtia aikansa elokuviin, musiikkiin ja kuvataiteisiin

Nyt hänen Elämää? vai teatteria? -teostaan voi seurata verkosta useilla kielillä, luettuna, tekstinä, alkuperäisellä musiikilla höystettynä. Verkkojulkaisuun on sijoitettu myös alun perin kuultopaperilisäyksillä toteutetut repliikit ja selosteet.

Lähteitä ja lisätietoja:

• Charlotte Salomon – The Work. All about Charlotte Salomon (Joods Historisch Museum, Amsterdam)
• Maria Stepanova kirjoittaa Charlotte Salomonista teoksessaan Muistin muistolle, Siltala 2020. (s.222-241)
• JBW 2018 – Charlotte Salomon and the Theatre of Memory, Griselda Pollock (Vimeo 2018)
• Griselda Pollock: Charlotte Salomon’s theatre of memory
• Toni Bentley: The Obsessive Art and Great Confession of Charlotte Salomon (The New Yorker, July 15, 2017.)