Hannu Tikkasen Musta ryssä ja sininen enkeli (2021) on romaani 1970-luvun alun opiskelijaelämästä nuoressa maakuntakorkeakoulussa, musiikista, politiikasta ja aikuiseksi kasvamisesta. Nykyinen tai entinen joensuulainen voi eläytyä kirjaan nostalgiatrippinä tuttuun asuin-, työ- tai opiskeluympäristöön, mutta kirja tarjoaa myös näkökulmia taistolaisen opiskelijaliikkeen nousukauteen ja suomalaisen rockkulttuurin alkutaipaleelle. Pohjois-Karjala antaa romaanille oman eksoottisen kontekstinsa – periferiassakin tapahtuu. Eletään […]
Korkeakirjallinen kulttuuri hylkäsi mitallisen runomuodon ja loppusointujen käytön 1900-luvun puolimaissa. Riimi näytti kirjallisessa lyriikassa vanhahtavalta, se sopi lastenloruihin ja iskelmään, mutta ei vakavahenkisen kirjallisesti kouliintuneen lyyrikon käyttöön. Mitallisuus ja riimi siirtyivät osaksi populaarikulttuuria, ensin iskelmäsanoituksiin, sitten rock-lyriikkaan ja räppiin kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.
Mediat uutisoivat kesällä 2021 digitaalisen pelin ennätyshinnasta. Nintendo 64 -pelikonsolille tehty Super Mario 64 -pelin kappale oli myyty 1,56 miljoonalla dollarilla yhdysvaltalaisessa huutokaupassa. Uutisten mukaan se oli tähän mennessä ylivoimaisesti korkein digitaalisista peleistä maksettu hinta. Arvon lisääminen teollisiin kulttuurituotteisiin on tietoinen prosessi, ja helposti jää huomaamatta, että korkeista myyntihinnoista uutisoidessaan myös tiedotusvälineet osallistuvat arvonluontiprosessiin, kirjoittaa digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen.
Uusin lähikuva on ilmestynyt. Teemanumeron artikkeleissa ja katsauksissa valotetaan kaistaleita kokemuksen tutkimuksen laaja-alaiselta kentältä. Lehti tarkastelee myös esim. median käsittämistä esityskanavan ohella teknologiana, tekstien kertovuutta ja vaikutusta kokemuksiin sekä kehon tunnerekistereihin, medianäkyvyyden merkitystä valtiopropagandassa, sekä populaarikulttuurin esitysten lumoa, toistoa ja kierrätystä.
Suomen satavuotisjuhlien ympärillä on tänä vuonna monenlaista pöhinää, ja nopeimmat juhlijat lähtivät liikkeelle jo vuoden 2016 puolella. Juhlakirjaksi tätä viime syksynä ilmestynyttä, Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi yltänyttä artikkelikokoelmaa ei voi sanoa; kilpailuraatikin korosti perusteluissaan että teoksesta puuttuu pönötys ihan kokonaan. Teoksen nimi Maamme on kiva silmänisku: mitäpä olisi suomalainen kulttuuri ilman Sakari Topeliusta ja hänen aikalaisiaan. Ihan heidän […]
Poikolainen paikantaa oman tutkimuksensa fanitutkimuksen nuorehkoon traditioon, ja tutkimus onkin Suomessa uraauurtava teos faniuden historiallisen näkökulman tarkastelussa. Tutkimuksen pääasiallinen lähdemateriaali muodostuu tutkimusajankohtana ilmestyneistä musiikkilehdistä ja muistitietoaineistosta, joka on osaksi kerätty nimenomaan tätä tutkimusta varten. Poikolainen käsittelee kiitettävästi muistitietoaineiston käytön erityispiirteitä, mutta olisin kaivannut lisäksi myös joitain tietoja muistitietokirjoittajista. Tutkija toteaa seuloneensa neljän eri muistitietokeruun yhteensä […]
Arvostelu
Heikkisen teoksen myyntiluvut osoittavat, että Juice on suomalaisille tärkeä ja moni haluaa tietää enemmän hänen elämänvaiheistaan. Leskisen laulun mukaan nimetty Risainen elämä antaa tähän aineksia, sillä kirjailija tekee tarkkaa henkilökuvaa aina kohteen lapsuudesta viimeisiin vaiheisiin. Tärkeimpinä todistajina ovat sukulaiset, ystävät, tuttavat ja työtoverit. Suurelle yleisölle uusinta tietoa ovat Pauli Matti Juhani Leskisenä syntyneen muusikon varhaisvaiheet […]
Kasarikirja jakaantuu viiteen päälukuun. Ensimmäinen osa, Lelut ja leikit, käsittelee sekä lasten leikkien materiaalisia palikoita legoista barbienukkeihin että erilaisia mielikuvitus- ja pihaleikkejä, jotka eivät tosin ole pelkästään 1980-luvulle tyypillisiä. Myös muulloin on leikitty etsiviä, hevosleikkejä ja kirkonrottaa. Leikkeihin toki otettiin vaikutteita ajan tv-ohjelmista ja urheilutapahtumien suomalaissankareista. Perhe-luvussa esitellään arkea ja juhlaa sekä ruokaa, lomailua ja […]
Arvostelu
Ray Manzarekin ”Light My Fire. Matkani Doorsin kanssa” on uusin muistelmateos legendaarisesta 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa vaikuttaneen rock-yhtyeen historiasta. Yhtyeen alkuperäinen kosketinsoittaja Manzarek on melko yllättävästi julkaissut muistelmansa vasta nyt, kun yhtyeen keulahahmon kuolemasta on tullut kuluneeksi melkein kolmekymmentä vuotta. Mainostekstin mukaan teoksen tulisi tarkastella Doors-legendaa ”kypsästi mutta hurskastelematta”. Muistelma ei kuitenkaan täysin täytä […]
Yhdysvaltalainen mediatutkija ja Austinin yliopiston filosofian professori Douglas Kellner kehittelee nyt suomennetussa teoksessaan uudenlaista kulttuurintutkimuksen mallia, jossa metodologinen moninaisuus yhdistyy yhteiskuntakriittiseen politiikkaan. Kellnerin kirjan perusajatus on, että mediat muokkaavat arkea ja käsityksiä maailmasta. Mediakulttuurilla hän käsittää uudenlaisen maailmanlaajuisen kulttuurin, joka hallitsee ajankäyttöä ja luo sosiaalista todellisuutta erilaisten mediarepresentaatioiden kautta. Tässä kokonaisuudessa mediakulttuuri ja kuluttajakulttuuri tukevat […]
Arvostelu
”If Citizen Kane took place in the twenty-first century, Orson Wells would be sighing, ”Mario!” instead of ”Rosebud” J.C. Herz Maailman pelikulttuurin tutkijoiden keskuudessa amerikkalaisen J.C. HERZin ”Joystick Nation” on herättänyt sangen laajaa keskustelua. Syitä marraskuussa 1997 julkaistun teoksen jo kolme kuukautta jatkuneeseen kohinaan on löydettävissä melko helposti. Eräs vaikuttava tekijä on, että pelikulttuurista on […]
Suomalaisesta viisikymmenluvusta ei ole tutkimukseen perustuvia vakiintuneita kielikuvia, kuten 1940-luvusta vaaran vuosina tai 1960-luvusta suuren muuton aikana. Jonkinlaiseksi leimaksi 1950-luvulle voisi antaa kuitenkin korkean ja matalan vuosikymmenen, jota edellinenkin suomalaista 1950-lukua käsitellyt kirja, Anna Makkosen toimittama Avoin ja suljettu. Kirjoituksia 1950-luvusta suomalaisessa kulttuurissa (1992) taannoin käsitteli. Jo tuolloin Makkonen totesi, että 1950-luvusta on tutkimusta vähän, […]
Arvostelu
Osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan 1950-luvulla elänyt ja tuota vuosikymmentä hieman myöhemmin tutkinut lukija ottaa tämän kirjan käteensä poikkeuksellisen herkällä otteella. Jo kansikuva (Esa Pakarinen frakkiherrana ja tukkijätkänä) ja takakannnen kuva (Repe Helismaa ja Pentti Saarikoski saman sateenvarjon alla) houkuttelevat lukemaan. Kirja siis kertoo nimensä mukaisesti pääosin Suomen 1950-luvusta. Kuitenkin jotkut artikkelit kertovat pääasiassa 1940-luvusta kuten […]