Ilman merta ei olisi elämää. Ei ainakaan siinä muodossa, jonka nykyään tunnistamme. Elämä voi kuitenkin loppua sillä kaikki maailman meret täyttyvät yhä kiihtyvällä vauhdilla saasteista, muovista, kemikaaleista ja erilaista supermyrkyistä. Merilinnuista, kaloista ja hylkeistä tavattiin elohopeaa ym. myrkkykertymiä jo vuosikymmeniä sitten. Mikromuovi ja saasta leviää yhä laajemmalle, jopa yli kymmenen kilometrin syvyyteen. Muovia löydetty eläinten […]
Marjatta Sarpaneva (s. 1944) ja Anne Brunila (s. 1957) avasivat elämäntarinaansa Tammen viime vuonna julkaisemissa kirjoissa. Sarpaneva kirjoitti puolisostaan ja itsestään itse, Brunila valitsi toisen tien: hänen muistonsa ja ajatuksensa muokkasi kirjailija Johanna Venho. Sarpanevat Timo Sarpaneva (1926−2006) oli aikanaan ja on yhä yksi tunnetuimpia suomalaisia muotoilijoita ja taiteilijoita. Myös nuoremmat sukupolvet tuntevat hänen nimensä […]
Ina Colliander (os. Behrsen ) (1905–1985) ja Tito Colliander (1904–1989) olivat aikuisiällä ortodoksisuuteen kääntynyt taiteilijapariskunta, jonka elämänvaiheita, taiteilijuutta, avioliittoa ja perhettä kirjailija Annina Holmberg ja kirjallisuudentutkija Olli Löytty kuvaavat. Sekä Ina että Tito syntyivät Pietarissa. Ina kävi koulua Saksan Jenassa ja Tsarskoje selossa, opiskeli kuvataidetta Moskovassa ja Petrogradiksi nimetyssä synnyinkaupungissaan ennen perheen emigroitumista Suomeen vuonna […]
Kun vasta kuulin, että tulossa on kirja Collianderista, tiesin että tulen varmasti lukemaan sen. Tiedostamaton mieleni oli jo etsiytynyt kirjan ääreen. Viivyttelin, pelkäsin mitä tulee vastaan. Nyt voin sanoa helpottuneena: Ilahduin. Näinkin voi elämäkerran kirjoittaa: kunnioittavasti, avoimesti, niin että kohteet hengittävät, heräävät suorastaan henkiin! Kirja itsessään on kohteensa oloinen. Jotakin kotoista ja omalaatuista, arkista ja […]
Vanhoissa historiankirjoissa ei kovin usein kerrota naisista, varsinkaan nimeltä mainittuina. Joidenkin naisten isistä tai veljistä kerrotaan, mutta tytärten tai sisarten nimet ovat jääneet unohduksiin. Naiset ovat saattaneet olla mukana tekemässä merkittäviä asioita, mutta heidän ansionsa on joko unohdettu tai kirjattu jonkun miehen nimiin. Poikkeuksellisella tavalla tai naisille epätyypillisesti toimineet naiset on voitu sivuuttaa kummajaisina, ovathan […]
Yönaiset ovat inspiroivia historiallisia, rohkeita naisia, joita tietokirjailija Mia Kankimäki ajattelee öisin kaivatessaan rohkeutta elämäänsä. Vähitellen näiden yönaisten elämien ja tekstien pohtiminen muodostuu niin kiehtovaksi, että he aiheuttavat omalta osaltaan myös unettomia öitä. Jo etabloituneen aseman edellisellä tietokirjallaan (Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin, Otava 2013) saavuttanut Mia Kankimäki on omistanut toisen teoksensa näille yönaisiksi […]
”Jäämeren aallot aina lyöneet on kylmään rantaan kylmän Petsamon” lauletaan Petsamosta ja tämän laulun tavoin Lapin Maakuntamuseon toimittama kirja Petsamo 1920-1944. Suomi Jäämeren rannalla tuo kaivatut terveiset siitä tarunhohtoisesta, mutta vain lyhyen aikaa itsenäiselle Suomen valtiolle kuuluneesta alueesta Jäämeren rannalta. Tuon lyhyen ajan lisäksi sekä alueen historialliset että ekologiset olot ovat vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva […]
Taidehistorian lehtorina toiminut, kuva- ja kuvitustaiteeseen perehtynyt Sisko Ylimartimo on tarttunut kiinnostavaan aiheeseen, sillä pitkän uran tehneen Aleksander Lindebergin elämäkerta käsittelee teemoja, joista ei ole liiemmälti kirjoitettu. Satukuvituksista toki on – niin on tehnyt Ylimartimo itsekin – mutta mainoskuvituksissa riittäisi tutkittavaa. Emigranttiperheestä rintamataiteilijaksi Lähes sadan vuoden iän saavuttaneen taiteilijan tarina on sinänsä kiinnostava. Lindebergin isä […]
Arvostelu
Täältä tullaan! liittyy Tampereen taidemuseon samannimiseen näyttelyyn, joka tuo esille tunnettuja ja arvostettuja, mutta myös unohdettuja ja löydettyjä naistaiteilijoita modernismin ajalta. Oletko kuullut unohdetuista Sylvi Kunnaksesta, Meri Genetzistä tai Inni Siegbergistä aiemmin? Näyttelyn ohessa julkaistu teos antaa laajemman kuvan naisista ammatinharjoittajina ja taiteellisten tavoitteidensa toteuttajina yhteiskunnallisessa ja taiteen murrosvaiheessa, jolloin naisia siirtyi paljon kotoa työelämään. […]
Arvostelu
Leena Rossin väitöskirja Yksilö ja ympäristö on monellakin tapaa mielenkiintoinen teos. Jo rakenteeltaan: se nimittäin edustaa historiantutkimuksessa harvemmin nähtyä kokoomaväitöskirjaa. Neljästä englanninkielisestä ja yhdestä suomenkielisestä artikkelista sekä pitkähköstä johdanto-osasta koostuva teos kartoittaa yhden ihmisen, varkautelaisen maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäistä ympäristösuhdetta muistitiedon ja maisemamaalausten valossa. Mielenkiintoista ja suhteellisen harvinaista on sekin, että tutkija tukeutuu alkuperäislähteenä […]
Arvostelu
Säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen vaimonsa Ainon elämästä sekä heidän vuonna 1904 Järvenpäähän valmistuneesta kodistaan, Ainolasta, on kirjoitettu vuosikymmenien aikana lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Seuraavassa pohdin, mikä on Jean Sibeliuksen (1865 – 1957) syntymän 150-juhlavuonna ilmestyneen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman tietokirjan Ainola, Sibeliusten koti Järvenpäässä (toim. Esko Häkli ja Severi Blomstedt, SKS 2015) paikka […]
Arvostelu
Riitta Konttisella on pitkä ja ansiokas ura taiteentutkimuksen parissa Helsingin yliopistolla. Hän on tutkinut ja kirjoittanut paljon erityisesti naistaiteilijoiden historiaa. Konttisen kirjoittamisen tyyli on helposti lähestyttävää ja mukavaa lukea. Hän ikään kuin kulkee nuorten naisten matkassa, heidän rinnallaan sadan vuoden aikaetäisyyden päästä. Teos on julkaistu taidenäyttelykirjaksi, mutta sen tyyli on sopiva lukijalle ilman näyttelyäkin. Hämeenlinnan […]
Arvostelu
Kun suomalaiset alkoivat tuntea itsensä kansakunnaksi, he suuntasivat kaihoisat katseensa kahteen suuntaan: joko esi-isien maille Volgan mutkaan tai eurooppalaisen sivistyksen sydänmaille. Kun kirja kertoo matkoista Saksaan 1840-luvulta alkaen, on syytä epäillä aikarajauksen johtuvan Johan Vilhelm Snellmanista, joka kertoi Saima-lehtensä lukijoille matkoistaan Alppien rinteille toukokuussa 1841. Mieltä jää kuitenkin vaivaamaan, miksei aikarajausta ulotettu saman tien Immanuel […]