Vakooja ja petturi -teoksessa päähenkilö Oleg Gordijevskin ainutlaatuinen tarina kytketään loistavalla tavalla osaksi aikakauden kansainvälisiä suhteita. Gordijevski oli KGB-upseeri, joka oli tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Britannian ulkomaantiedustelupalvelun kanssa, kunnes loikkasi vuonna 1985 Neuvostoliitosta länteen. Kuningatar Elisabeth on myöntänyt hänelle korkea-arvoisen kunniamerkin ansioista Britannian turvallisuuden edistämiseksi. Häntä voi hyvällä syyllä kuvata legendaksi jo eläessään. Oleg Gordijevski […]

Lue lisää

Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.

Lue lisää

Ahvenanmaan ensimmäinen demilitarisointisopimus on peräisin vuodelta 1856, jolloin Krimin sodan päätteeksi Iso-Britannia ja Ranska edellyttivät Venäjää, jonka alueelle Ahvenanmaa kuului, olemaan linnoittamatta tai pitämättä sotilaskalustoa saarilla. Suomen itsenäistyttyä ensimmäisen maailmansodan tuoksinassa ahvenanmaalaiset toivoivat voivansa liittyä Ruotsiin, joten Kansainliitto kutsuttiin ratkaisemaan tilanne. Kansainliitto vahvisti Ahvenanmaan itsehallinnon ja väestön kielelliset oikeudet sekä Ahvenanmaan demilitarisoinnin sekä neutralisoinnin, jolla […]

Lue lisää

Mikko Paatero puolustaa teoksessaan käsitystä ”kovasta” turvallisuudesta (engl. security) väljemmän ”pehmeän” turvallisuuden (engl. safety) ytimenä (s. 15 ja 270). Paatero on pettynyt Valtioneuvoston 19.5.2016 valmistuneeseen selontekoon sisäisestä turvallisuudesta. Selontekoa on valmisteluvaiheessa pehmennetty ja pyöristetty, eikä enää ole toivoa poliisin kaipaamista priorisoinneista ”ennen seuraavaa suomalaista massamurhaa, joka voi tapahtua minä päivänä tahansa.” (s. 19). Paatero ei […]

Lue lisää

Vuonna 2014 on Suomen lähiympäristö joutunut uuteen tilanteeseen, kun Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt Ukrainan kriisin myötä ja Venäjän katsotaan osallistuneen joko suoraan tai vähintään epäsuorasti Ukrainan levottomuuksien ylläpitoon. Ukrainan kriisi osuu tilanteeseen, jossa Suomen talouden menestymismahdollisuudet ovat kireät ja jossa pitäisi miettiä puolustuspoliittisia suuntaviivoja, joilla mennään pitkälle tulevaisuuteen. Kaiken kaikkiaan aika on sellainen, joka […]

Lue lisää

Islam, hallinta ja turvallisuus on ensimmäinen suomenkielinen islamin ja hallinnan turvallistamisen kysymyksiin keskittyvä teos. Tähän vuonna 2013 ilmestyneeseen kokoomateokseen on kirjoittanut joukko yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja, joiden tutkimuskysymykset liittyvät kirjan tematiikkaan. Kirjan kirjoittamisen lähtökohtana on ollut vuoden 2001 terrori-iskut sekä niiden jälkimainingeissa noussut keskustelu radikaalin islamin roolista kansainvälisessä politiikassa. Terrori-iskujen myötä myös hallinnon tahojen edustajat kiinnostuivat […]

Lue lisää

Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ääripäät eivät kohtaa eivätkä pääse hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Jussi Förbom ei edes yritä eritellä osapuolten asenteita tai etsiä uutta, objektiivista näkökulmaa Maahanmuuttovirastoon, vaan valitsee puolensa jo alkuesseessään: ”Virasto nähdään vallantäyteisenä, itseriittoisena, koskemattomana, oman viranomaismandaattinsa ylittävänä, omavaltaisena ja jopa epäinhimillisenä. Kaiken tämän aistin jo kauan ennen kuin tähän kirjaan ryhdyin.” (s. 23) Kun kirjoittaja aloittaa […]

Lue lisää