Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, filosofian tohtori ja tiedustelueversti evp. Suomalaisen sotilastiedustelun huippuihin kuuluva mies on tutkinut Venäjää kolme vuosikymmentä ja opettanut kyberturvallisuutta Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2017. Hänen nimissään on eräänlainen akateeminen ennätys: Venäjän strategista kulttuuria käsittelevällä luennolla on ollut verkossa kaikkiaan ainakin 1,8 miljoonaa katsojaa. Luennolla on sama nimi kuin nyt käsillä […]
Juhani Suomen teos itsenäisen Suomen turvallisuuspolitiikan alkutaipaleesta, ensimmäisen maailmansodan päätöskuukausista K. J. Ståhlbergin presidenttikauden loppuun, on kattava esitys aikakauden ulko- ja sotilaspolitiikan ailahtelusta. Teoksesta piirtyy kuva tietynlaisesta villin lännen asetelmasta, jossa yksittäiset toimijat, etupäässä ulkoministerit ja joissain tapauksissa jopa yksittäiset lähettiläät, pyrkivät häikäilemättä vaikuttamaan valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Esimerkiksi harvat lähettiläät edes pyrkivät objektiivisuuteen raporteissaan. […]
Pekka Turunen on historiapuolen tohtorismies, joka yliopistouransa jälkeen (lomassa?) työskentelee tutkijana Maavoimien esikunnassa ja tutkii toimialansa kehitystä. Kylmää rauhaa. Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tšekkoslovakian miehitys -teosta varten hänellä on ollut tutkimusvapaata, joten virkatyöstä nyt ei ole kysymys. Turusella on kirjoittajameriittejä mm. kaukopartio- ja tiedustelusektorilta. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli miehittänyt käytännössä kaikki Euroopassa saavuttamansa alueet. Vuonna […]
Vladimir Putinin esittämässä narratiivissa Venäjän ja lännen suhteista erottuu kaksi toistuvaa teemaa: Neuvostoliiton romahdus oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi ja lännen pyrkimys on alistaa ja nöyryyttää Venäjää. Venäjän näkökulmasta Ukrainan konflikti on Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen. Se haluaa sodan varjolla haastaa Yhdysvallat ja sivuuttaa myös EU:n Euroopassa.
Erkki Tuomioja on kirjoittanut uuden kirjansa monessa roolissa. Kokeneena ulkoministerinä ja kansanedustajana hän haluaa antaa seikkaperäisen ja vakuuttavan kuvan eduskunnasta ja valtioneuvostosta ulkopolitiikan hoitajana, oli kysymys sitten EU-asioista tai Suomen ja Venäjän suhteista. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen perustajana ja puheenjohtajana hän käyttää historiaa tulevaisuuden ajatteluun. Hän murehtii historian väärinkäyttöä niin meillä kuin muualla, etenkin Itä-Euroopassa […]
Vakooja ja petturi -teoksessa päähenkilö Oleg Gordijevskin ainutlaatuinen tarina kytketään loistavalla tavalla osaksi aikakauden kansainvälisiä suhteita. Gordijevski oli KGB-upseeri, joka oli tehnyt toistakymmentä vuotta yhteistyötä Britannian ulkomaantiedustelupalvelun kanssa, kunnes loikkasi vuonna 1985 Neuvostoliitosta länteen. Kuningatar Elisabeth on myöntänyt hänelle korkea-arvoisen kunniamerkin ansioista Britannian turvallisuuden edistämiseksi. Häntä voi hyvällä syyllä kuvata legendaksi jo eläessään. Oleg Gordijevski […]
Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.
Ahvenanmaan ensimmäinen demilitarisointisopimus on peräisin vuodelta 1856, jolloin Krimin sodan päätteeksi Iso-Britannia ja Ranska edellyttivät Venäjää, jonka alueelle Ahvenanmaa kuului, olemaan linnoittamatta tai pitämättä sotilaskalustoa saarilla. Suomen itsenäistyttyä ensimmäisen maailmansodan tuoksinassa ahvenanmaalaiset toivoivat voivansa liittyä Ruotsiin, joten Kansainliitto kutsuttiin ratkaisemaan tilanne. Kansainliitto vahvisti Ahvenanmaan itsehallinnon ja väestön kielelliset oikeudet sekä Ahvenanmaan demilitarisoinnin sekä neutralisoinnin, jolla […]
Arvostelu
Mikko Paatero puolustaa teoksessaan käsitystä ”kovasta” turvallisuudesta (engl. security) väljemmän ”pehmeän” turvallisuuden (engl. safety) ytimenä (s. 15 ja 270). Paatero on pettynyt Valtioneuvoston 19.5.2016 valmistuneeseen selontekoon sisäisestä turvallisuudesta. Selontekoa on valmisteluvaiheessa pehmennetty ja pyöristetty, eikä enää ole toivoa poliisin kaipaamista priorisoinneista ”ennen seuraavaa suomalaista massamurhaa, joka voi tapahtua minä päivänä tahansa.” (s. 19). Paatero ei […]
Vuonna 2014 on Suomen lähiympäristö joutunut uuteen tilanteeseen, kun Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt Ukrainan kriisin myötä ja Venäjän katsotaan osallistuneen joko suoraan tai vähintään epäsuorasti Ukrainan levottomuuksien ylläpitoon. Ukrainan kriisi osuu tilanteeseen, jossa Suomen talouden menestymismahdollisuudet ovat kireät ja jossa pitäisi miettiä puolustuspoliittisia suuntaviivoja, joilla mennään pitkälle tulevaisuuteen. Kaiken kaikkiaan aika on sellainen, joka […]
Islam, hallinta ja turvallisuus on ensimmäinen suomenkielinen islamin ja hallinnan turvallistamisen kysymyksiin keskittyvä teos. Tähän vuonna 2013 ilmestyneeseen kokoomateokseen on kirjoittanut joukko yhteiskuntatieteilijöitä ja humanisteja, joiden tutkimuskysymykset liittyvät kirjan tematiikkaan. Kirjan kirjoittamisen lähtökohtana on ollut vuoden 2001 terrori-iskut sekä niiden jälkimainingeissa noussut keskustelu radikaalin islamin roolista kansainvälisessä politiikassa. Terrori-iskujen myötä myös hallinnon tahojen edustajat kiinnostuivat […]
Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ääripäät eivät kohtaa eivätkä pääse hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Jussi Förbom ei edes yritä eritellä osapuolten asenteita tai etsiä uutta, objektiivista näkökulmaa Maahanmuuttovirastoon, vaan valitsee puolensa jo alkuesseessään: ”Virasto nähdään vallantäyteisenä, itseriittoisena, koskemattomana, oman viranomaismandaattinsa ylittävänä, omavaltaisena ja jopa epäinhimillisenä. Kaiken tämän aistin jo kauan ennen kuin tähän kirjaan ryhdyin.” (s. 23) Kun kirjoittaja aloittaa […]