Jalkapallon asema suomalaisessa urheilussa on kaksijakoinen. Jalkapallolla on Suomessa pitkät perinteet ja kunniakas historia – Suomen mestaruuksia on ratkottu jo yli sadan vuoden ajan, ja Suomen miesten maajoukkue saavutti neljännen sijan vuoden 1912 Tukholman olympialaisissa. Toisaalta laji ei ole saavuttanut Suomessa samaa dominoivaa asemaa kuin ympäri maailmaa, eikä kansainvälinen menestyksemme ole ollut kovin mairittelevaa 1900-luvun […]

Lue lisää

Sami Kolamon teoksen Riistopallon MM-kisat Qatarissa keskeinen väite on, että kisoja ei olisi pitänyt järjestää Qatarissa. Näin toisaalta siksi, että FIFA:n päätöksentekoprosessi oli korruptoitunut ja toisaalta siksi, että Qatarin ihmisoikeustilanne on liian heikko. Näihin molempiin annetaan sinänsä hyvät perustelut. Teosta vaivaa kuitenkin tietynlainen pinnallisuus ja kiire, mikä on tyypillistä juurikin Kolamon tutkimalle mediakulttuurille. Monesta asiasta […]

Lue lisää

Lauri Pihkalasta (1888-1981) on aikaisemmin kirjoitettu useita kirjoja ja myös väitöskirja. Kalle Virtapohjan kirja Lauri Pihkala. Koko kansan Tahko on kokonaisvaltainen teos Pihkalan elämästä ja teoista. Paikoitellen esitystapa on luettelomainen, kun kerrotaan Tahkon monista kirjoituksista tai urheilusaavutuksista kilpailu kerrallaan. Paikoitellen Virtapohja korjaa aikaisemmissa julkaisuissa olleita ilmeisiä virheitä, joita liittyy varsinkin vuoden 1918 tapahtumiin. Kirjassa on […]

Lue lisää

Kalervo Kummola tuli tunnetuksi jääkiekkovaikuttajana ensin Turussa ja pian koko maassa. Hän oli keskeisesti mukana, kun jääkiekon SM-liiga perustettiin ja toiminta käynnistettiin 1970-luvulla. Siitä alkoi myös suomalaisen ammattilaisurheilun vakiintuminen ja organisoituminen. Kummola toimi kauan SM-liigan toimitusjohtajana ja Suomen jääkiekkoliiton hallituksessa, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana. Kansainvälisen jääkiekkoliiton luottamustehtävissä hän on ollut pitkään, viimeisimpänä liiton varapuheenjohtajana, missä tehtävässä […]

Lue lisää

Kun moderni kilpaurheilu oli vielä kapaloissaan, virolaiset painijat herättivät ihastusta Helsingissä Siltasaaren sirkuksessa ja muissa painipaikoissa. Heikki Roiko-Jokela nimeää kirjauutuudessaan Urheilu yhdistää kansoja kaksi virolaistähteä Georg Lurichin ja Georg Hackenschmidtin, mutta virolaisia voimamiehiä oli muitakin. Pitkälti virolaispainijoiden ansiosta painikilpailuista tuli vuosisadan vaihteessa suuri vetonaula Helsingissä. Virolaisten paini- ja voimailuperinteet saivat hienoa jatkoa, kun Martin Klein […]

Lue lisää

Yksin seitsemällä merellä on purjehtija, DI Tapio Lehtisen ja Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Pusan kirjoittama kertomus Lehtisen matkasta maapallon ympäri. Hän teki sen 36-jalkaisella eli noin 11 metriä pitkällä Asteria-veneellä, ja matka kesti kaikkiaan 322 päivää eli vajaat 11 kuukautta. Tarina on vauhdikas, mutta moniulotteisuutta ja syvyyttä siinä voisi olla enemmän. Kilpailuhistoriaa ja purjehtijan muotokuva […]

Lue lisää

Maria Rantalan väitöstutkimuksessa on laaja aineisto ja monipuolisesti erilaisia näkökulmia. Rantala asemoi tutkimuksensa erinomaisesti aikaisempaan tutkimukseen sekä ajankohtaiseen keskusteluun suomalaisten liikkumisesta – ja liikkumattomuudesta. Hän tarkastelee ja analysoi niin kuntoliikuntajärjestöjen historiaa, kuntoliikuntajulisteiden visuaalista ilmaisua, kuin myös julisteissa käytettävää kieltä. Kielellisessä analyysissa selviää, että suomalaisia on kannustettu liikkumaan esimerkiksi viittaamalla kuntoon ja kunnollisuuteen, terveyteen, erilaisiin aatteisiin […]

Lue lisää

1

Voimistelu- ja urheiluseura Muhoksen Voitto perustettiin Oulun Osuuskaupan Muhoksen myymälän pirtissä 25. tammikuuta 1935. Sitä edelsi jo 1910-luvun alussa perustettu Muhoksen työväenyhdistyksen Voimistelu- ja Urheiluseura Yritys. Se sai uuden nimensä vuonna 1915, ja se tunnetaan urheiluhistoriassa Voimistelu- ja Urheiluseura Pohjankoittona ja sittemmin nimellä Koitto. 1930-luvun poliittiset paineet hiljensivät Koiton toiminnan, kunnes lopulta Voitto aloitti toimintansa. […]

Lue lisää

Venäjä futisisäntänä 2018 – Historia, politiikka ja media urheilun megatapahtumissa seminaarin puheenvuorot katsottavina netissä kolmessa osassa: Osa 1. 10.15-11 ”Venäjä kansainvälisissä tapahtumissa 1800-luvulta Putinin 2000-luvun megatapahtumabuumiin”, Tutkijatohtori Pia Koivunen 11-12 ”Kuoleman ottelusta rahan valtaan. Neuvostoliittolainen/venäläinen jalkapallo ja politiikka 1930-luvulta 2010-luvulle”, Professori Vesa Vares Osan 1 esitykset https://echo360.org.uk/media/962b29a9-959a-494c-8bb6-085fad01aa76/public *** Osa 2. 13-14 ”FIFA, korruptio ja megatapahtumien […]

Lue lisää

Vuoden 2017 julkaisuista valitsin sattumanvaraisesti tarkasteluun kolme toisistaan melko kaukana olevaa teosta. Ismo Söderlingin teos käsittelee nimensä mukaisesti pesäpallon juurtumista suomalaisten siirtolaisvirtojen mukana uusiin kohdemaihin. Vieno Zlobinan henkilökohtaisia muistelmia ja tieteellistä tutkimusta yhdistävä teos palaa Neuvosto-Karjalan Säde-kommuunan traagiseen historiaan 1920- ja 30-luvuilla. Tytti-Maaria Laineen tutkielma puolestaan selvittää Turussa opiskeleville ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille suunnatun Polku-projektin antia eräänlaisen […]

Lue lisää

Akateeminen jääkiekkotutkimus on elänyt pääosin hiljaiseloa Suomessa. Isommat ammattimaiset tutkimushankkeet aihepiirin ympärillä ovat olleet suhteellisen harvinaisia. Tämä on yllättävää sikäli, että lätkäbuumin voi jälkikatsannossa arvioida olleen yksi suurimmista väestönliikuttajista kaupungistuvan Suomen lähihistoriassa. Urbanisoituminen, lähiöityminen, myöhäisen teollistumisvaiheen maassamuuttoliikkeet ja yleinen elintason nousu ovat mitä suuremmissa määrin massiiviseksi kasvaneen ilmiön taustaselittäjiä, harrastajamäärien kasvusta yleisömäärien ja mediahuomion kasvuun. […]

Lue lisää

Tuottelias tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Erkki Vettenniemi on käsitellyt suomalaisen urheilun syntyä, kestävyysjuoksua ja urheilun medikalisoitumista useissa tietokirjoissa ja tieteellisissä esityksissä. Nyt hän palaa ilmiselvään lempiaiheeseensa, kestävyysjuoksuun, jatkaen Joutavan juoksun jäljillä: kestävyysjuoksun varhaisvaiheet Suomessa (2005) -teoksessa aloitettua teemaa. Siinä missä Joutavan juoksun jäljillä oli suomalaisen juoksuharrastuksen ja kilpailun varhaisvaiheet kartoittava tieteellinen teos – tosin sellaiseksi […]

Lue lisää

Maradonan ura julkisuudessa alkoi jo ennen kuin hän varsinaisesti oli tehnyt läpimurtoaan jalkapalloilijana. Hän oli uransa alusta lähtien tunnettu tähti, joka oli lahjakas pallonkäsittelijä. Hyvin vaatimattomista oloista lähtenyt Diego nousi huipulle onnistuneiden ystävyyssuhteiden ansiosta. Hänen taustallaan oli jalkapallon kaupalliseen maailmaan pyrkivä nuoruudenystävä, jonka taitojen avulla Diegon kyvyt muutettiin rahaksi, jotka tosin hupenivat Diegon ja hänen […]

Lue lisää