Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineen julkaisusarjassa on ilmestynyt vapaasti verkosta ladattavissa oleva Fritz Güthen ensimmäiseen maailmansotaan liittyvä muistelmateos. Fritz Güthe jäi venäläisten sotavangiksi Saksan itärintamalla Brusilovin hyökkäyksen aikana 1916, mutta onnistui siirtymään Suomen kautta kotimaahansa vuoden 1918 aikana. Hän kuvaa vuosina 1928–1929 laatimissaan muistelmissa venäläisiä sotilassairaaloita ja vankileirejä, sekä myös eri paikkakuntia vuoden 1918 Suomessa.
Teoksen esipuheessa emeritusprofessori Timo Soikkanen kertoo, että keisarillisen Saksan armeijan sotilas Fritz Güth (1894-1978) osallistui ensimmäiseen maailmansotaan luutnanttina ja joutui ns. Brusilovin hyökkäyksessä 1916 venäläisten vangiksi vaikeasti haavoittuneena ja pääsi 1918 ”pakenemaan” Suomen kautta kotimaahansa.
Fritz Güthin muistelmissa lukija voi kohdata monta erilaista maailmaa: maailmansodan itärintaman, venäläisten sotilassairaaloiden ja vankileirien olot sekä loputtoman kotiinpaluun odotuksen. Güthiä kuljetettiin leiriltä leirille lukuisten kaupunkien kautta. Moskovassa hän kohtasi Venäjän vallankumoustaistelut.
Itärintaman olosuhteita sekä haavoittumista koskevat kuvaukset eivät jää kauaksi maailmansodan rintamatodellisuutta saksalaisnäkökulmasta oivallisesti kuvaavasta Ernst Jüngerin klassikosta ”In Stahlgewittern” (1920). Sotavankeus ja erityisesti paluu punaisen Suomen kautta tuovat lisämielenkiintoa suomalaisille lukijoille.
Maailmansodan osapuolet olivat vuosina 1915–1918 vaihtaneet Punaisen ristin avulla Suomen kautta yli 63 000 sotainvalidia. Kuljetukset tapahtuivat sovitusti junilla vaihdon ollessa Tornion–Haaparannan kohdalla. Vankienvaihto hiipui ja katkesi kuitenkin tammikuussa 1918. Helmikuussa Neuvosto-Venäjän ja Petrogradin sekavista oloista johtuen invalidivankeja pääsi kuitenkin lähtemään jonkin verran Suomeen, jossa tilanne oli sisällissodan myötä vähintäänkin yhtä sekava.
Güth matkasi muiden invalidivankien mukana nyt läpi punaisen Suomen. Sisällissodan sekasortoisissa oloissa väkivallan uhka oli alituinen, mutta hetkittäin löytyi rauhan keitaita. Turussa sotavangit saivat ystävällisen vastaanoton ja yltäkylläisesti syödäkseen, vaikka kaupungissa nähtiin myös nälkää. He tapasivat johtavia punaisia. Fritz vieraili mm. Borgien kotona ja tapasi ”Turun diktaattorin” William Lundbergin saaden häneltä matkustusluvat. Myös romantiikka astui nuoren Fritzin elämään johtaen sittemmin avioliittoon.
Tampereella ja Porissa olot olivat tukalampia, kuljetusten saapuminen epävarmaa ja punaisten asenteet saksalaisia kohtaan muuttumassa Saksan lähdettyä tukemaan Suomen valkoisia. Lopulta Güth kumppaneineen joutui vaaralliselle pakoretkelle jääteitse Ahvenanmaalle.
Güthin tarkkasanaisuus ja yksityiskohtainen havainnointitapa luovat ajankuvan, jonka vuoksi tämä 12 vuotta tapahtuneen jälkeen kirjoitettu muistelmateos luo lisävaloa sadan vuoden takaisiin tapahtumiin sekä olosuhteisiin, joihin sotavangit joutuivat Venäjällä. Vaikka sotavankeus enimmäkseen oli odotusta, jossa pienetkin tavallisen elämän pilkahdukset ovat arvokkaita ylellisyyksiä, kirjan voi lukea myös seikkailukertomuksena, jossa on nuorekkaita ihastuksia sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Muistelmien julkaisutyöryhmä sai WSOY:n kirjasäätiön apurahan.
Teos on ladattavissa pdf-tiedostona tästä: Güth, Fritz: Sotavankeuteni 1916–1918. Suomen kautta kotiin
Alkuteos: Meine Kriegsgefangenschaft. Suomennos: Maria Anttila (2018) Toimittaneet: Kimmo Makkonen, Timo Soikkanen ja Olli Kleemola Poliittisen historian julkaisuja 6 Turun yliopisto 2018 ISBN 978-951-29-7384-2 ISSN 1797-9706 Kirjoitettu Neu-Oelnitzissa (Erzgebirge) 1928–29.