Suomen Kansallisteatteri täyttää 150 vuotta vuonna 2022. SKS kerää kokemuksia kansalliselta päänäyttämöltä. Kerro SKS:lle, mitä Kansallisteatteri merkitsee sinulle! Voit kirjoittaa esimerkiksi Kansallisteatteriin liittyvästä mieleenpainuvimmasta muistostasi tai esityksestä, jonka näit Kansallisteatterissa. Kerro, kuinka usein käyt Kansallisteatterissa ja miten valitset esitykset, jotka näet. Kuuluuko teatteri arkeesi tai juhlaasi? SKS on lisäksi kiinnostunut kokemuksistasi Kansallisteatterin yleisötyön tilaisuuksista, työpajoista, […]

Lue lisää

Vuodesta 2005 lähtien toiminut Muistitietotutkijoiden verkosto FOHN rekisteröityi hiljattain yhdistykseksi. FOHN ry:n tarkoituksena on monitieteisen muistitietotutkimuksen edistäminen ja tukeminen Suomessa ja kansainvälisesti. Se järjestää konferensseja, symposiumeja ja esitelmätilaisuuksia sekä harjoittaa tutkimus-, tiedotus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa. FOHN tekee myös yhteistyötä muiden järjestöjen, toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. FOHN tunnetaan erityisesti sen järjestämistä kansainvälisistä symposiumeista, joista seuraava, kaikkiaan […]

Lue lisää

Ihmiskunta tuottaa ja tallentaa nyt moninkertaisesti uutta dataa verrattuna aikaan ennen tietokoneiden yleistymistä. Suuri osa siitä on ihmisiin liittyviä henkilötietoja: päivityksiä, valokuvia, videoita, paikkatietoja, metadataa ja muuta tietoa siitä, missä ja miten maailmassa olemme, kenen kanssa ja mitä teemme. Pelkästään YouTubeen ladataan joka minuutti yli 500 tuntia videota – 80 vuotta videota joka päivä. Tämä […]

Lue lisää

Lapset ja pelon maantiede -muistitietokeruussa kerätään muistoja lapsuuden paikoista, joissa on koettu pelon ja jännityksen tunteita. Keruun tuloksia tullaan hyödyntämään kahdessa eri tutkimushankkeessa.

Lue lisää

SKS on edellisen kerran kerännyt muistitietoa joulupukista 30 vuotta sitten –  joulupukkiin liittyvät muistot ja kokemukset kiinnostavat taas. Onko suomalainen joulupukkiperinne muuttunut viime vuosikymmeninä? Kerro, millaisia ajatuksia ja muistoja joulupukki sinussa herättää!

Lue lisää

1

Suomen varuskuntajärjestelmä vakiintui 100 vuotta sitten, kun tilapäisesti sijoitettuja ja rajalla olleita joukkoja alettiin sijoittaa pysyviin varuskuntiin. Varuskunnat ovat olleet paitsi asepalveluksen suorituspaikkoja myös työpaikkoja ja asuinyhteisöjä. Kaikki Suomen varuskunnat kattava muistitietokeruu käynnistyi lokakuussa 2020.

Lue lisää

Ennen ja nytin vuoden kolmas numero on ilmestynyt. Numeron referee-artikkelit käsittelevät Suomea jääkiekkomaana, perheenjäsenien toimijuutta 1600-luvun Ruotsissa ja inkerinsuomalaisten pakkosiirtoja. Pääkirjoituksessa Lauri Keskinen taas kertoo meneillään olevasta massiivisesta siirtoprojektista, jonka johdosta kaikki lehteen vuosien varrella kirjoittaneet ovat jo saaneet tai kohta saamassa  yhteydenoton.

Lue lisää

Äitiyspakkaus on ollut läsnä suomalaisperheiden arjessa vuodesta 1938 ja liittyy kiinteästi suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Keräämme äitiyspakkaukseen liittyviä muistoja ja kokemuksia eri vuosikymmeniltä lasten vanhemmilta, isovanhemmilta, kummeilta, vanhempien puolisoilta tai keneltä vain, jolla on äitiyspakkaukseen liittyvä muisto tai kokemus kerrottavana. Keruun järjestävät SKS, yliopistonlehtori Tanja Vahtikarin (Tampereen yliopisto) johtama Äitiyspakkaus tunne-esineenä: hyvinvointivaltion sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle -tutkimushanke.

Lue lisää

1

Kylmän sodan aika (n. 1946–1991) on paljon tutkittu ajanjakso. Sen katsotaan alkaneen viimeistään vuonna 1946, kun Winston Churchill julisti, että rautaesirippu oli jakanut Euroopan kahtia. Mutta mitä Euroopan jakautuminen ja kylmä sota merkitsivät tavallisille suomalaisille? Keräämme sekä omakohtaisia että muilta kuultuja muistoja kylmästä sodasta. Kirjoita kokemuksistasi! Keruun järjestävät SKS, SLS ja apulaisprofessori Antero Holmila Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitokselta.

Lue lisää

Muistatko, kuinka äiti tai isoäiti ompeli poljettavalla ompelukoneella? Tai kuinka itse opit käyttämään sitä ja valmistamaan vaatteita? 1900-luvulla Suomessa myydyin ompelukone oli Singer-merkkinen, mutta käytössä on ollut muitakin merkkejä, kuten Tikka ja Husqvarna. Keräämme muistoja ja kokemuksia poljettavista ompelukoneista kodeissa 1900-luvulla.

Lue lisää

1

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää yhdessä väitöskirjatutkija Lauri Julkusen kanssa Pikku Jättiläiseen liittyviä kokemuksia ja muistoja keruussa, joka on käynnissä 1.10.2019–31.1.2020. Vuonna 1924 julkaistu, Yrjö Karilaan laatima ja WSOY:n kustantama Pikku jättiläinen oli pitkään Suomen luetuimpia ja suosituimpia tietokirjoja, jonka eri laitoksia painettiin yhteensä 300 000 kappaletta.

Lue lisää

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja kulttuurihistorian tutkija Otto Latva järjestävät 15.4.–30.9.2019 Punkit tulevat! -muistitietokeruun, jonka tarkoitus on kerätä tietoa ja kertomuksia kohtaamisista puutiaisten eli punkkien kanssa erityisesti 1900-luvulla.

Lue lisää

Mikkeliin keväällä 2021 avautuva Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, jonka tarkoituksena on koota, selittää ja välittää sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia uusille sukupolville. Muisti kertoo ihmisistä sodassa, ja sen toiminnan tavoitteena on ”rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen”. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelin keskustaan Päämajataloon.

Lue lisää

Laura Seesmeri tutkii maisemantutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan saunomiskokemusta kehollisuuden ja kulttuuriperinnön näkökulmasta. Aihe on tutkimisen arvoinen, sillä sauna ja saunominen ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja elämänmuotoa. Yksilötasolla tämä näkyy siten, että saunaan ja saunomiseen liittyy voimakkaita tunteita ja monenlaisia muistoja. Yksilölliset kokemukset kuitenkin jäsentyvät kulttuurin tarjoamaa symbolista merkitysverkostoa vasten. Näin saunomiskokemus sulautuu yhteen kulttuurihistorian […]

Lue lisää

Keväällä 2018 ilmestyi YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918. Lapin yliopistossa hyväksytty sosiologian alaan kuuluva väitöskirja ja siihen perustuva tietokirja on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa.

Lue lisää

Vielä ehdit jakaa satumuistosi – Pukstaavin ensimmäinen lukukokemusten keruu jatkuu tämän kuun loppuun   ”Lapsuudessani sain yökyläillä kummitätini kotona, jossa oli aina keittiössä luettavana vino pino vanhoja Aku Ankkoja. Niiden lisäksi minulle luettiin siellä Mauri Kunnaksen satukirjoja, jotka olivat mielestäni hienoja ja niistä oli hauska etsiä pölypunkkeja (Heikki Hämähäkkiä, mutta pelkäsin hämiksiä). Näiden muistojen takia […]

Lue lisää

Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta, opetusta, opiskelua ja tapahtumia esitellään kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Hiiskuttua-verkkolehdessä. Kevätnumerossa 2018  humanistisen tiedekunnan tutkijat, opiskelijat ja opettajat sukeltavat muistin, muistamisen ja muistojen syövereihin. Numero sisältää myös Sirkkalan kasarmialueen historiaa luotaavan monipuolisen, pääosin museologian opiskelijoiden laatiman lukupaketin. Miten toimivat kulttuuriset muistit: puhutut kielet, arkistot ja museot? Kenen menneisyys on […]

Lue lisää

Koulutyttö Tanja Savitseva (1930-1944) on tunnetuimpia Leningradin piirityksestä päiväkirjaa pitäneistä henkilöistä. Koko hänen perheensä kuoli nälkään Vasilinsaaren Toisen linjan talossa nro 13. Tanja teki jokaisen kuolemasta lyhyen merkinnän – kunnes vain hän itse oli jäljellä. Piirityksestä evakuoitu Tanja menehtyi kuitenkin pian nälästä aiheutuneisiin komplikaatioihin, mutta päiväkirja säilyi eräänä piiritysajan järkyttävimpänä dokumenttina. Sen arvon ymmärtää vierailemalla […]

Lue lisää

Rukajärven suunnan taistelut jatkosodassa ovat monelle suomalaiselle varmasti tuttuja Antti Tuurinromaaneista sekä Tuurin kirjaan Rukajärven tiellä (1990) perustuvasta elokuvasta Rukajärven tie (1999). Nyt tältä jatkosodan rintamalta on julkaistu Gummeruksen kustantamana romaanikirjailija ja jääkiekkovalmentaja Esa Sirénin teos Sodan kuvat. Rukajärvi 1941. Kuulin teoksesta ensimmäisen kerran Turun kirjamessuilla 2016 Esa Sirénin esitellessä kirjaansa paikan päällä. Teoksen idea […]

Lue lisää

1

Jaana Laineen ja Joona Nikinmaan kirja Puukauppamuistoja perustuu Metsähistorian Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuodenvaihteessa 2011–2012 järjestämään tallennushankkeeseen. Siinä kerättiin talteen puukauppaan liittyviä muistoja 1950-luvulta lähtien täydentämään Metsäkauppaperinteen suuressa keruukilpailussa 1970-luvun alussa koottua muistitietoaineistoa. Puukauppa koskettaa edelleen monia suomalaisia, sillä kuten kirjan esipuheessa todetaan, lähes joka viides meistä on metsänomistaja. Muiden sektoreiden palkkatyön yleisyys on […]

Lue lisää