Arvioitavana oleva Ulla Savolaisen ja Riikka Taavetin toimittama teos Muistitietotutkimuksen paikka. Teoriat, käytännöt ja muutos esittelee muhkeassa paketissa suomalaisen muistitietotutkimuksen monitieteistä kenttää, historiaa ja nykypäivää sekä sen yhteiskunnallista merkitystä. Teos koostuu esipuheen, johdantoartikkelin ja epilogin lisäksi yhteensä 20 itsenäistä artikkelista, joiden kirjoittajat edustavat eri historian- ja kulttuurien tutkimuksen tieteenaloja. Se on jäsennetty neljään osaan: 1) […]
Juho Saari kertoo teoksensa esipuheessa, että alun alkaen hänen tarkoituksensa oli kirjoittaa vain Kalajoen kapinasta. Työn edetessä näkökulma laajeni kuitenkin historialliseen mikrososiologiaan, jossa kapina säilyi kirjan keskeisenä tapauskuvauksena. Tämä näkökulman laajeneminen saattaa selittää kokemustani lukijana. Teos tuntuu sisällysluettelon silmäilyn perusteella selkeältä: kirjoittaja esittelee Kalajoen kapinan sekä selittää, mistä kertoo ja miten kertoo. Hän ei kuitenkaan […]
Kokemuksia mielisairaalasta: Muistoihin kaivertuneet tilat ei ole syntynyt tutkimukselliseen tyhjiöön, sillä psykiatrisen hoidon historiaa Suomessa on tutkittu viime vuosikymmeninä mm. aatehistoriassa, sotahistoriassa ja mikrohistoriassa, missä on selvitetty potilaiden kokemusten ja psykiatrisen hoidon sekä sairauskäsitysten kytkeytymistä yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin diskursseihin ja historian vaiheisiin. Hoitotieteilijät ovat tutkineet nykypäivän potilaiden kokemuksia ja yhteiskuntatieteilijät ovat tutkineet mielenterveyspolitiikkaa ja potilaiden […]
Kuva Ukrainan sodan raunioista kannettavasta raskaana olevasta naisesta on kuva juuri hänestä, ei kenestä tahansa. Pelkät luvut ja anonymisoitu nimetön data ei käynnistä samastumista ja empatiaa. Vasta kertojan ääni, kasvot ja ruumis antavat meille kyvyn eläytyä. Tästä on kyse myös perinteen ja muistitiedon kokoelmissa, jotka kiertyvät kaikki yksittäisten ihmisten yksilöllisiin kokemuksiin, niistä kertomiseen ja niiden jakamiseen, kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.
Tietosanomat
Missä ja miten toimivat tällä hetkellä maamme kotiseutuarkistot? Entä millaista tukea ja koulutusta kotiseutuarkistoissa kaivataan? Suomen Kotiseutuliitto kartoittaa tammikuussa aukeavalla kyselyllä suomalaisten kotiseutuarkistojen toimintaa, osaamista ja tietotarpeita.
Suomen Kansallisteatteri täyttää 150 vuotta vuonna 2022. SKS kerää kokemuksia kansalliselta päänäyttämöltä. Kerro SKS:lle, mitä Kansallisteatteri merkitsee sinulle! Voit kirjoittaa esimerkiksi Kansallisteatteriin liittyvästä mieleenpainuvimmasta muistostasi tai esityksestä, jonka näit Kansallisteatterissa. Kerro, kuinka usein käyt Kansallisteatterissa ja miten valitset esitykset, jotka näet. Kuuluuko teatteri arkeesi tai juhlaasi? SKS on lisäksi kiinnostunut kokemuksistasi Kansallisteatterin yleisötyön tilaisuuksista, työpajoista, […]
Vuodesta 2005 lähtien toiminut Muistitietotutkijoiden verkosto FOHN rekisteröityi hiljattain yhdistykseksi. FOHN ry:n tarkoituksena on monitieteisen muistitietotutkimuksen edistäminen ja tukeminen Suomessa ja kansainvälisesti. Se järjestää konferensseja, symposiumeja ja esitelmätilaisuuksia sekä harjoittaa tutkimus-, tiedotus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa. FOHN tekee myös yhteistyötä muiden järjestöjen, toimijoiden ja yhteisöjen kanssa. FOHN tunnetaan erityisesti sen järjestämistä kansainvälisistä symposiumeista, joista seuraava, kaikkiaan […]
Ihmiskunta tuottaa ja tallentaa nyt moninkertaisesti uutta dataa verrattuna aikaan ennen tietokoneiden yleistymistä. Suuri osa siitä on ihmisiin liittyviä henkilötietoja: päivityksiä, valokuvia, videoita, paikkatietoja, metadataa ja muuta tietoa siitä, missä ja miten maailmassa olemme, kenen kanssa ja mitä teemme. Pelkästään YouTubeen ladataan joka minuutti yli 500 tuntia videota – 80 vuotta videota joka päivä. Tämä […]
Lapset ja pelon maantiede -muistitietokeruussa kerätään muistoja lapsuuden paikoista, joissa on koettu pelon ja jännityksen tunteita. Keruun tuloksia tullaan hyödyntämään kahdessa eri tutkimushankkeessa.
SKS on edellisen kerran kerännyt muistitietoa joulupukista 30 vuotta sitten – joulupukkiin liittyvät muistot ja kokemukset kiinnostavat taas. Onko suomalainen joulupukkiperinne muuttunut viime vuosikymmeninä? Kerro, millaisia ajatuksia ja muistoja joulupukki sinussa herättää!
Suomen varuskuntajärjestelmä vakiintui 100 vuotta sitten, kun tilapäisesti sijoitettuja ja rajalla olleita joukkoja alettiin sijoittaa pysyviin varuskuntiin. Varuskunnat ovat olleet paitsi asepalveluksen suorituspaikkoja myös työpaikkoja ja asuinyhteisöjä. Kaikki Suomen varuskunnat kattava muistitietokeruu käynnistyi lokakuussa 2020.
Ennen ja nytin vuoden kolmas numero on ilmestynyt. Numeron referee-artikkelit käsittelevät Suomea jääkiekkomaana, perheenjäsenien toimijuutta 1600-luvun Ruotsissa ja inkerinsuomalaisten pakkosiirtoja. Pääkirjoituksessa Lauri Keskinen taas kertoo meneillään olevasta massiivisesta siirtoprojektista, jonka johdosta kaikki lehteen vuosien varrella kirjoittaneet ovat jo saaneet tai kohta saamassa yhteydenoton.
Äitiyspakkaus on ollut läsnä suomalaisperheiden arjessa vuodesta 1938 ja liittyy kiinteästi suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Keräämme äitiyspakkaukseen liittyviä muistoja ja kokemuksia eri vuosikymmeniltä lasten vanhemmilta, isovanhemmilta, kummeilta, vanhempien puolisoilta tai keneltä vain, jolla on äitiyspakkaukseen liittyvä muisto tai kokemus kerrottavana. Keruun järjestävät SKS, yliopistonlehtori Tanja Vahtikarin (Tampereen yliopisto) johtama Äitiyspakkaus tunne-esineenä: hyvinvointivaltion sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle -tutkimushanke.
Kylmän sodan aika (n. 1946–1991) on paljon tutkittu ajanjakso. Sen katsotaan alkaneen viimeistään vuonna 1946, kun Winston Churchill julisti, että rautaesirippu oli jakanut Euroopan kahtia. Mutta mitä Euroopan jakautuminen ja kylmä sota merkitsivät tavallisille suomalaisille? Keräämme sekä omakohtaisia että muilta kuultuja muistoja kylmästä sodasta. Kirjoita kokemuksistasi! Keruun järjestävät SKS, SLS ja apulaisprofessori Antero Holmila Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitokselta.
Muistatko, kuinka äiti tai isoäiti ompeli poljettavalla ompelukoneella? Tai kuinka itse opit käyttämään sitä ja valmistamaan vaatteita? 1900-luvulla Suomessa myydyin ompelukone oli Singer-merkkinen, mutta käytössä on ollut muitakin merkkejä, kuten Tikka ja Husqvarna. Keräämme muistoja ja kokemuksia poljettavista ompelukoneista kodeissa 1900-luvulla.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää yhdessä väitöskirjatutkija Lauri Julkusen kanssa Pikku Jättiläiseen liittyviä kokemuksia ja muistoja keruussa, joka on käynnissä 1.10.2019–31.1.2020. Vuonna 1924 julkaistu, Yrjö Karilaan laatima ja WSOY:n kustantama Pikku jättiläinen oli pitkään Suomen luetuimpia ja suosituimpia tietokirjoja, jonka eri laitoksia painettiin yhteensä 300 000 kappaletta.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja kulttuurihistorian tutkija Otto Latva järjestävät 15.4.–30.9.2019 Punkit tulevat! -muistitietokeruun, jonka tarkoitus on kerätä tietoa ja kertomuksia kohtaamisista puutiaisten eli punkkien kanssa erityisesti 1900-luvulla.
Mikkeliin keväällä 2021 avautuva Muisti on humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus, jonka tarkoituksena on koota, selittää ja välittää sotaan liittyviä tapahtumia ja kokemuksia uusille sukupolville. Muisti kertoo ihmisistä sodassa, ja sen toiminnan tavoitteena on ”rauhaa ja Suomen itsenäisyyttä arvostava ihminen”. Sodan ja rauhan keskus Muisti avataan Mikkelin keskustaan Päämajataloon.
Laura Seesmeri tutkii maisemantutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan saunomiskokemusta kehollisuuden ja kulttuuriperinnön näkökulmasta. Aihe on tutkimisen arvoinen, sillä sauna ja saunominen ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja elämänmuotoa. Yksilötasolla tämä näkyy siten, että saunaan ja saunomiseen liittyy voimakkaita tunteita ja monenlaisia muistoja. Yksilölliset kokemukset kuitenkin jäsentyvät kulttuurin tarjoamaa symbolista merkitysverkostoa vasten. Näin saunomiskokemus sulautuu yhteen kulttuurihistorian […]
Keväällä 2018 ilmestyi YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918. Lapin yliopistossa hyväksytty sosiologian alaan kuuluva väitöskirja ja siihen perustuva tietokirja on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa.