Kansalliskirjasto avaa korkeakoulujen tutkijoille verkkokäyttöön laajan tekijänoikeudenalaisen sanoma- ja aikakauslehtiaineiston osana Tutkain-hanketta. Kotimaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa Kansalliskirjaston ja Kopioston solmimalla sopimuksella, joka on voimassa 2020–2022.
Tutkimuskäytöllä tarkoitetaan Tutkaimeen liittyneen korkeakoulun opiskelijan, tutkijan ja opetus- ja tutkimushenkilökunnan tekemää tieteellistä tai taiteellista ei-kaupallista tutkimustyötä, opinnäytetyötä, selvitystä tai lopputyötä. Aineistoa saa käyttää myös tutkimukseen liittyvässä tiedonhaun opetuksessa, metodiopetuksessa ja omaa tutkimustaan esittelevässä opetuksessa, kuitenkin Kopioston kopiointiluvan kulloinkin voimassa olevien ehtojen ja sallittujen sivurajojen mukaisesti.
Digi.kansalliskirjasto.fi-palveluun on digitoitu Suomessa vuosina 1771–1929 ilmestyneitä aikakauslehtiä. Tätä uudemmat aikakauslehdet ovat käytettävissä kaikissa Suomen vapaakappalekirjastoissa. Tutkain-hanke helpottaa tutkimustyötä, sillä se mahdollistaa Kansalliskirjaston kokoelmiin sisältyvien, kotimaisten digitaalisten sanoma- ja aikakauslehtien vuosina 1930–2018 julkaistujen vuosikertojen hyödyntämisen tutkimuskäytössä missä ja milloin vain.
Hankkeessa ovat mukana seuraavat 15 korkeakoulua:
- Aalto-yliopisto
- Helsingin yliopisto
- Itä-Suomen yliopisto
- Jyväskylän yliopisto
- Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu
- Lapin Ammattikorkeakoulu
- Lapin yliopisto
- Maanpuolustuskorkeakoulu
- Oulun yliopisto
- Taideyliopisto
- Tampereen yliopisto
- Turun yliopisto
- Vaasan yliopisto
- Vaasan Ammattikorkeakoulu
- Åbo Akademi
Hankkeeseen liittyneiden korkeakoulujen tutkijat pääsevät käyttämään aineistoja HAKA-kirjautumisen kautta. Aineistoja saa selata, hakea, lukea, tutkia ja analysoida koneellisesti. Niistä saa luoda myös datasettejä.
Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajan, professori Cecilia af Forsellesin mukaan palvelu lisää entisestään aineiston vaikuttavuutta tutkimukseen.
”Tutkimukselle avautuu tärkeä väylä yhteiskunnan merkittävään ja laajaan aineistoon. Sanomalehtiaineistoa käytetään hyvin erilaisissa tutkimuksissa paljon ja tämän uuden palvelun kautta aineiston vaikuttavuus tutkimukseen kasvaa entisestään ja tavoittaa paikasta riippumatta tutkijoita eri puolella Suomea ja maailmaa”, hän iloitsee.
Kopioston toimitusjohtaja Valtteri Niiranen ottaa huomioon myös tekijänoikeusnäkökulman:
”On hienoa, että voimme olla mukana mahdollistamassa lehtiarkistojen avaamisen entistä laajemmin tutkijoiden käyttöön. Samalla varmistamme, että sanoma- ja aikakauslehtien tekijät ja kustantajat saavat heille kuuluvat tekijänoikeuskorvaukset teostensa käytöstä.”
Lisätietoa
Tutkain – kotimaisia lehtiaineistoja tutkimuskäyttöön verkossa
Olisi kiva jos tämän aikakausilehtien aineiston saaminen koskisi myös meitä jotka tutkii sarjakuvia ja ihan vapaaehtoisesti omalla ajalla. Kvaakissa (Pohjoismaiden suurin sarjakuvaportaali) me yritetään tuoda esille niitä historian saatossa olleita sarjakuvia, jotka on jo jääneet unholaan. Kukaan muu ei näitä tutki…teemme tätä vapaaehtoisena mielenkiinnosta sarjakuviin. Noissa vanhoissa aikakausilehdissä juurikin 30-luvulla alkoi tulemaan paljon sarjakuvia ja se on jatkunut ihan näihin päiviin asti. Minäkin olen Kansalliskirjastossa käynyt monesti katsomassa vanhoja sanomalehtiä ja aikakausilehtiä ja niiden sarjakuvia.
Kuitenkin käymme töissä ja töiden jälkeen yritämme tulla katselemaan näitä…ei paljoo jää aikaa ennen kuin kirjasto menee kiinni. Olisi ihan hyvä jos näitä aikakausilehtiä voisi kotona tutkia, omassa rauhassa.
Kysyisin myös, että onko nämä uudet aikakausilehtien skannit skannattu värillisinä, koska juuri nuo värit on sarjakuvissa aika tärkeä asia.
Sitten olisi yksi toive. Päästä tutkimaan ihan konkreettisesti paikan päällä Kansalliskirjaston sarjakuva-varastoa. Fennican tietokannassa sarjakuvan nimi ei välttämättä kerro meille mitään, jos on tuntematon taiteilija…pitäisi nähdä se sarjakuva ihan kasvotusten. Olisi kiva jos voisi käydä läpi koko Kansalliskirjaston sarjakuvahyllyt siellä teidän varastossa…katakombeissa. Voisi löytyä vaikka mitä unohdettuja sarjakuvia, joita me sarjakuvaharrastajat ymmärrämme ehkä paremmin kuin kirjastonhoitaja, jolla on monta miljoonaa muuta nidettä tarjolla ja rajallinen aika.
Hienoa, että tämä asia kiinnostaa! Saatoin ymmärtää kommenttisi hiukan väärin, mutta tarkennan sen verran, että Agricola ja Kansalliskirjasto ovat täysin erillisiä, itsenäisiä organisaatioita, ja tämä lukemasi juttu on siis Agricolan uutinen Kansalliskirjaston julkistamasta uutisesta. Palaute ja toiveet aiheeseen liittyen kannattaa siis ohjata suoraan Kansalliskirjastolle ja Tutkain-hankkeelle.
Aha! Okei luin väärin…tää oli linkattu Kvaakin twitteristä!