Kotimaiseen tutkittuun tietoon on avautunut uusi oikopolku . Verkkosivu johdattaa avoimen tutkimustiedon äärelle teemahakujen ja vinkkien avulla.
Odotin kovasti Johanna Isosävin ja Camilla Lindholmin Väitöksen jälkeen. Opas akateemiselle uralle -kirjan lukemista. Kuten varmasti moni muukin aikanaan itsenäisesti tutkimusmaailman käytänteitä oppinut, minäkin olisin kaivannut tällaista opasta oman väitökseni jälkeen. Itse asiassa tämä opas olisi paras lukea jo ennen väitöstä, jotta siitä saisi parhaimman hyödyn. Nostan seuraavaksi esiin joitakin kohtia kirjasta, jotka koin erityisen […]
Eeva Matinolli o.s. Nieminen (1930–2016) teki pitkän 36-vuotisen uran historiatieteen parissa niin opettajana, järjestötoimijana kuin paikallishistorioitsijanakin. Matinolli oli tunnettu muun muassa työstään Puolalanmäen lukion kehittämisen hyväksi, jossa hän työskenteli rehtorina vuosina 1957–1993. Turun yliopistosta Eeva Matinolli valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1955, minkä jälkeen hän opetti kansantaloustiedettä, historiaa ja yhteiskuntaoppia Turun eri kouluissa. Opettajana ja […]
Tietosanomat
Suomen Antropologinen Seura on julkaissut kannanoton, jossa se kritisoi yliopistojen uusia tutkimusaineistojen luovutussopimuksia. Yliopistoissa ovat viime aikoina yleistyneet sopimukset, joissa annetaan yliopistolle ja mahdollisesti sitä kautta kolmansille osapuolille rinnakkaisoikeudet tutkijoiden tutkimusaineistoihin. Näissä sopimuksissa ei seuran mielestä huomioida riittävästi eri tutkimusalojen ja niiden aineistojen erityispiirteitä. Tutkittavien on aina voitava luottaa siihen, että tieto, joka on luottamuksellisesti kerrottu tutkijalle, ei päädy muille tahoille.
Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.
Reino Kallion (s. 1939) kirja Elämän mittainen väitös on omalaatuinen, ellei peräti ainutlaatuinen historiantutkimuksen teon muistelun ja tulosten kertauksen yhdistelmä. Teoksen luonnetta on mahdotonta arvata vain tarkastelemalla kirjaa ulkoisesti. Kansikuvaan on valittu oltermanninsauva Lapualta. Sopivampaa kuvaa kirjalle ei olekaan, sillä Kallion väitöskirjan Pohjanmaan suomenkielisten kylien oltermannihallinto. Tutkimus vuoden 1742 kyläjärjestysohjeen toteuttamisesta (1982) tutkimuskohde on mukana […]
Kansalliskirjasto avaa korkeakoulujen tutkijoille verkkokäyttöön laajan tekijänoikeudenalaisen sanoma- ja aikakauslehtiaineiston osana Tutkain-hanketta. Kotimaiset sanoma- ja aikakauslehdet ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi-palvelussa Kansalliskirjaston ja Kopioston solmimalla sopimuksella, joka on voimassa 2020–2022.
Kansallisgallerian tutkimustoimintaa esittelevän FNG Research -verkkolehden vuoden 2018 kuudes numero on ilmestynyt. Tässä numerossa: * Hanna-Leena Paloposken pääkirjoitus New Angles for Researchers and the Public Alike * Riitta Ojanperän artikkeli Encounters between Art, Humanity and the Modern * Anu Utriaisen artikkeli The Nude Stripped of Dignity * Marja Lahelman haastattelu Akseli Gallen-Kallela: Beyond a National […]
Tietosanomat
Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys järjesti tammikuussa 2018 seminaarin Kokemuksia totuuskomissioista, jossa kuultiin alustuksia eri maissa järjestettyjen totuus- ja sovintokomissioiden toiminnasta. Seminaarin loppuraportti on luettavissa yhdistyksen kotisivuilta ja videotallenteet katsottavissa YouTube-kanavalta. Totuuskomissiot ovat Suomessa ajankohtainen aihe, silä valtioneuvosto ilmoitti lokakuussa 2017 käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen kotisivuilla kirjoitetaan: Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia […]
Kirjastojen, arkistojen ja museoiden juridiikkatyöryhmä (KAM-ryhmä) on jättänyt eilen 28.3.2018 eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon, jossa tuodaan esiin huoli 25.5.2018 voimaan tulevan tietosuojalain vaikutuksista muistiorganisaatioiden perustoiminnalle. Oikeusministeriön valmistelemassa hallituksen esityksessä ei ole säännöstä siitä, että kirjastoilla, arkistoilla ja museoilla on oikeus saattaa henkilötietoja sisältäviä kulttuuriperintöaineistoja yleisesti käytettäväksi. Lain valmisteluvaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriö ja KAM-ryhmä ovat esittäneet monessa […]
Tieteessä tapahtuu lehden uusin numero 2-2018 on ilmestynyt. Lehti on vapaasti luettavissa ja ladattavissa lehden sivuilta. *** Tieteessä tapahtuu 2-2018 Tieteelliset seurat tieteen ja tiedeyhteisön kehittäjinä LEA RYYNÄNEN-KARJALAINEN ARTIKKELIT Nils Nordenskiöld – suomalaisen mineralogian ja geologian uranuurtajan oppivuodet KRISTIINA KALLEINEN Jatkumoita, käänteitä ja kehityspolkuja – saksan kielen opetusta ja tutkimusta 100-vuotiaassa Suomessa LEENA […]
Mikrohistoriawikistä luodaan historiankirjoituksen wiki jokaiselle historioitsijalle: historiaharrastajille, tutkijoille ja historiasta kiinnostuneille kansalaisille. Kukin voi tutkia kulttuuriperinnön arkistoaineistoja omasta näkökulmastaan, yhdistellä niitä, täydentää niiden tietoja ja jakaa haluamiensa yhteisöjen kanssa. Omat arkistonsa voi tuoda avoimesti saatavien rinnalle ja liittää ne osaksi historian kudelmaa. Wiki ja siihen liittyvät sovellukset tekevät historiasta jokamiehenoikeuden. Wikidocumentaries-projekti kokoaa kulttuurihistoriallisia avoimia aineistoja […]
Yksi jos toinenkin yliopistolla opetustehtävissä toimiva tutkija-opettaja on vuosien aika tuskaillut opiskelijoita, joille perustavanlaatuinen ero metodin ja metodologian välillä ei sitten millään tunnu avautuvan. Siinä missä ensimmäisellä tarkoitetaan eri tieteenaloille ominaisia tutkimusmenetelmiä, koostuu jälkimmäinen tieteen itsensä tavoitteisiin, tieteellisen ajattelun pelisääntöihin ja tieteellisen tiedon luonteeseen liittyvistä pohdinnoista. Näiden kahden välisen eron opettamista ei helpota jatkuvasti lisääntyvä […]
Arvostelu
Maailma muuttuu ja tieteen on muututtava sen mukana. Siksi ei ole ihme, että tieteen asemaa nyky-yhteiskunnassa on pohdittu viime aikoina paljon. Tällä kertaa asialla on Helsingin yliopiston viestinnän professori Esa Väliverronen. Väliverronen pohtii kirjassaan Julkinen tiede muun muassa tieteen kuvastoa populaarikulttuurissa, tiedeviestintää sekä tieteentekijöiden roolia yhteiskunnallisina vaikuttajina. Repäiseviä otsikoita metsästämässä Kirjan aloitusluvut pohtivat tieteen kuvaa […]
Arvostelu
Diskurssianalyysin aakkoset sisältää kaksi osaa, joista ensimmäinen, ”Diskurssianalyysin kuvakulmat”, sisältää teoriaa, ja toinen, ”Esimerkkejä aineistosovelluksista” käytännön esimerkkejä. Diskurssianalyysi liikkeessä on jaettu kolmeen osaan, joissa käsitellään kielenkäytön keinoja, vuorovaikutusta ja reflektointia. Erillistä esimerkkiosiota ei tässä ole, vaan esimerkit ovat tekstin sisällä. Diskurssianalyysin nimellä tunnetaan useita tutkimussuuntauksia, jotka poikkeavat toisistaan. Kirjoittajat ovat määritelleet edustamansa diskurssianalyysin ”kielenkäytön ja […]
Globaalisti akateeminen on varsin käytännönläheinen tieteellisen julkaisemisen opas, joka käsittelee akateemisten artikkelien ja kirjojen julkaisemista. Tiedemaailmassa vallitsevat käytännöt saattavatkin olla monille aloitteleville tutkijoille vieraita. Tämän kaltaisille oppaille on siis tilausta, semminkin kun monen tutkijan perinteisesti pitänyt oppia nämä asiat kantapään kautta taikka vertaisilta ja ohjaajilta varovaisesti kyselemällä. Kuten Hjelm itsekin mainitsee, kirja ei ole tieteellisen […]
Digitaalisen dominantin raskauttama kulttuurikeskustelu on ajanut humanismit tilanteeseen, jossa kriittiselle tutkimukselle on tarvetta enemmän kuin koskaan – ja toisaalta taas olemme käymässä fossiilijäänteiksi verrattuna ensimmäistä läppäriohjelmaansa koodaaviin kuusivuotiaisiin. Posthumanismi on ajattelutapana reaktiota molemmansuuntaisiin näkemyksiin. Toisaalta mediassa ovat näkyvillä scifistiset kuvitelmat teknologialla parannellusta tai korvatusta ihmisestä, toisaalta kriittisemmät, ekologisesti painottuvat ajatukset ihmiskeskeisyyden kyseenalaistamisesta. Edellisen suuntauksen mukaan […]
Norjalaisantropologien vitsin mukaan antropologit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: jotkut ovat tehneet kenttätyötä yhdellä alueella ja toiset kahdella. Ja sitten on Fredrik Barth. Oppiaineen nestorin tiedetään tehneen tutkimusta kotimaansa lisäksi Irakissa, Iranissa, Pakistanissa, Afganistanissa, Sudanissa, Bhutanissa, Omanissa, Kiinassa, Balilla ja Papua-Uudessa-Guineassa. Fredrik Barth on Norjan modernin sosiaaliantropologian perustaja ja kansainvälisesti tunnetuin norjalainen tutkija. Sosiaaliantropologiaa kuudelta vuosikymmeneltä […]
Usein tutkija löytää jotain aivan muuta kuin mitä on lähtenyt etsimään. Tuloksena on joukko maailmaamme mullistaneita havaintoja ja keksintöjä. Minkälaisia edellytyksiä nyky-yhteiskunta tarjoaa sattuman kautta tapahtuville läpimurroille? Mitä tarinat maailmaa mullistaneista koneista kertovat historiasta? Suomalaiset ovat ylpeitä innovaatioistaan, syystäkin. Mitä tarjottavaa suomalaisilla innovaatioilla on Euroopalle ja muulle maailmalle? Entä mitä tieteellä ja innovaatioilla on meille […]
Arvostelu
300-luvulla elänyt syyrialainen sofisti Libanios epäröi hetken lähtisikö elämäntarinassaan kuvailemaan sattumusta, jossa Fortunalla ei ehkä ollutkaan niin suurta merkitystä kuin hän oli ensin ajatellut. Kyse on siitä, että hän oli kadottanut kirjan: Thukydideen Historian. Libanioksesta se ei kuitenkaan ole mikä tahansa kirja, vaan hänen Thukydideensä, ihana, kevyt kappale, johon hän oli tehnyt reunamerkintöjä ja joka […]