9.2.2022 | Kotiseutuliitto | Palkinnot, Uutiset
Toimintamalli tuo nuoret ja ikäihmiset vertaisinaan yhteen esittelemään omia tietoja ja taitojaan Suomen Kotiseutuliitto hakee Mestarit & kisällit -toimintamallille Euroopan kulttuuriperintöpalkintoa. Mestarit & kisällit ovat ylisukupolvisia toimintaryhmiä, joissa ikäihmiset ja lapset tai nuoret kohtaavat tasa-arvoisina paikallisuuden tai kulttuuriperinnön äärellä. EU:n ja Europa Nostran palkinto-ohjelmaa kutsutaan englanniksi nimellä European Heritage Awards. Mestarit & kisällit -ryhmiä on […]
Vuoden tiedekirjana palkitaan vuonna 2021 ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon jakavat Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV).
7.2.2022 | Tapio Onnela | Uudet julkaisut
Yle nostaa vuosikymmenten aikana Ylen arkistoihin kertyneitä musiikkiaarteita esille kaikkien ulottuville. Voit kuunnella musiikkiesityksiä, konsertteja, studiotuotantoja ja radio-ohjelmia. Yle Soiva arkisto on jatkuvasti täydentyvä valikoima musiikkia Yle Areenassa. Soivasta arkistosta löytyvät kaikki musiikinlajit taiteesta viihteeseen ja kansanmusiikista jazziin.
Vuoden 2021 Historiateos julkistettiin Lahdessa, Suomalaisilla Historiapäivillä pe 4.2.2022. Palkinnon sai Timo Miettinen teoksellaan Eurooppa, poliittisen yhteisön historia. Lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa.
Suomen vanhimpaan teatteritaloon, vuonna 1839 valmistuneeseen Åbo Svenska Teateriin voi nyt tutustua virtuaalisesti netin kautta.
Ihminen yksilönä ja yhteisön jäsenenä on moraalinen olento, jolla on kyky tehdä ero paitsi toden ja epätoden myös hyvän ja pahan välillä. Historian toimia on siksi luonnollista arvioida eettisesti ilman että arvioija eksyy historiatieteen ulkopuolelle. Historioitsijalla on tieteenalansa luonteesta nouseva oikeutus menneisyyden eettiseen arviointiin. Sitä harjoittaessaan hän ei politikoi vaan tutkii historiaa kirjoittaa professori emerita Sirkka Ahonen.
Klo 10.15
Opettaja: Hyvää aamupäivää teille kaikille! Nyt meidän pitäisi lähteä reippaasti työstämään tätä uutta aihetta. Kerron tässä aluksi, mitä asioita tällä kurssilla yleensä käydään läpi. Me voimme tällä kurssilla kuitenkin työskennellä kuten te haluatte ja käsitellä niitä aiheita, jotka teitä erityisesti kiinnostaa. Hihkaiskaapa tai kirjoittakaa sinne chattiin, mitä ja miten haluaisitte tällä kurssilla oppia ja miten työskennellä.
Teoksessaan Huligaanit – katuelämää Sörkassa suurlakosta sisällissotaan Kari Koskela kuvaa poliisin ja oikeuslaitoksen pöytäkirjoista löytämiään Pitkänsillan pohjoispuolella vaikuttaneita nuorisorikollista. Aikalaiset kutsuivat heitä sakilaisiksi. Heistä ei ilmeisesti ole säilynyt muita valokuvia kuin Helsingin poliisilaitoksen rikollisten tunnistuskuvat, mutta sen sijaan sakilaisista julkaistiin usein piirroksia aikakauden pilalehdissä.
26.1.2022 | Tapio Onnela | Uudet julkaisut
Helda Open Books -palvelussa on julkaistu uudelleen avoimena e-kirjana sateenkaarihistoriallisesti merkittävä teos, vuonna 1996 ilmestynyt Uusin silmin: lesbinen katse kulttuuriin. Teoksen ovat toimittaneet Pia Livia Hekanaho, Kati Mustola, Anna Lassila ja Marja Suhonen.
Emme ymmärrä Stalinin hallintoa ja suomalaisten suhdetta siihen paremmin, vaikka meillä olisi rekisteri kaikista tapetuista. Historiantutkimuksen tehtävä ei ole etsiä arkistoista historian tosiasioita positivismin hengessä, koska menneisyys ei selity keräämällä ja liittämällä irrallisia lähdefaktoja yhteen. Pitää ymmärtää, miksi ja miten kukin poikkeuksellinen fakta on syntynyt, ja vasta konteksti avaa ristiriidan. Siksi arkisto ei ole kansakunnan muisti vaan se on vain hallinnon kaatopaikka – emme löydä sieltä faktoja yhdistävää tieteellistä selitystä sellaisenaan kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela.
Robert Wilhelm Ekmanin (1808-1873) maalaus Kung Fjalar on vuosikymmenien jälkeen taas nähtävillä Turun linnassa. Konservoitu teos on esillä linnan sisääntuloaulan parvella. Teos on maalattu Turussa vuonna 1862.
18.1.2022 | Tapio Onnela | Digitoinnit, Tiedotteet
Kansalliskirjasto on digitoinut ruotsinkieliset sanomalehdet 1940-luvun loppuun asti ja lehdet on avattu avoimeen verkkokäyttöön digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Kolmivuotisen projektin aikana Kansalliskirjasto digitoi kaikki Suomessa julkaistut ruotsinkieliset sanomalehdet. Kun projekti saadaan päätökseen vuonna 2023, on liki kuusi miljoonaa ruotsinkielistä sanomalehtisivua saatavilla digitaalisesti. Projektin mahdollistaa kahdeksan suomenruotsalaisen rahaston ja säätiön tuki. Käyttöoikeuksista on sovittu tekijänoikeusjärjestö Kopioston kanssa.
Vain harvat haluavat muistaa maamme kansainvälisintä runoilijaa, kääntäjää ja beat-sukupolven tulkkia Anselm Holloa, joka toimi yli 60 vuotta suomalaisen kirjallisuuden suurlähettiläänä ja teki tunnetuksi pienen maan runoilijoita. Ilman Holloa anglosaksisessa maailmassa ei tunnettaisi esimerkiksi Pentti Saarikoskea tai Paavo Haavikkoa.
10.1.2022 | Tapio Onnela | Dokumentit, Uudet julkaisut
Dokumenttisarja Vox Turun uusimmassa jaksossa esitellään Daniel Juslenius (1676–1752), Turun akatemian pyhien kielten professori ja ensimmäinen merkittävä ”fennofiili”, jonka elämäntyöksi tuli nostaa Suomen kansa ja kieli akateemisen tutkimuksen tärkeimmäksi kohteeksi. Vaikka monet Jusleniuksen väitteet Turun ja Suomen historiasta on myöhemmin kumottu, osa Jusleniuksen väitteistä on jäänyt kiertämään ns. pseudo- eli näennäistieteellisiin esityksiin.
10.1.2022 | Kotiseutuliitto | Tiedotteet
Missä ja miten toimivat tällä hetkellä maamme kotiseutuarkistot? Entä millaista tukea ja koulutusta kotiseutuarkistoissa kaivataan? Suomen Kotiseutuliitto kartoittaa tammikuun avoinna olevalla kyselyllä suomalaisten kotiseutuarkistojen toimintaa, osaamista ja tietotarpeita.
3.1.2022 | Suomen Sukututkimusseura | Uudet julkaisut
Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]
27.12.2021 | Tuomas M. S. Lehtonen | Kolumnit
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnan keskeinen tarkoitus on 190 vuotta ollut tarjota pääsy tiedon ja tieteen äärelle. Sen tehtävä on syventää ymmärrystä inhimillisestä toiminnasta ja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Mutta onko omakielisellä tieteellä, taloudella, kulttuurilla edelleenkin jokin erityinen arvo? Olisiko SKS perustettava uudelleen – ja jos olisi, niin mikä olisi sen ohjelma 2020-luvulla, kyselee seuran pääsihteeri Tuomas M-S- Lehtonen.
16.12.2021 | Kotiseutuliitto | Uutiset, Yleinen
Missä ja miten toimivat tällä hetkellä maamme kotiseutuarkistot? Entä millaista tukea ja koulutusta kotiseutuarkistoissa kaivataan? Suomen Kotiseutuliitto kartoittaa tammikuussa aukeavalla kyselyllä suomalaisten kotiseutuarkistojen toimintaa, osaamista ja tietotarpeita.
16.12.2021 | Tapio Onnela | Uudet verkkosivut ja tietokannat
Kotimaiseen tutkittuun tietoon on avautunut uusi oikopolku . Verkkosivu johdattaa avoimen tutkimustiedon äärelle teemahakujen ja vinkkien avulla.
Puolan sotatilan julistamisesta tuli hiljattain kuluneeksi jo 40 vuotta. Halusin päästä paikan päälle arviomaan, miten sotatilaa muistetaan julkisessa tilassa. Kolumbuksen tavoin löysin kuitenkin jotakin ihan muuta.