Muistitietokeruu 1.10.2020–28.2.2021
Suomen varuskuntajärjestelmä vakiintui 100 vuotta sitten, kun tilapäisesti sijoitettuja ja rajalla olleita joukkoja alettiin sijoittaa pysyviin varuskuntiin. Sadan vuoden ajan varuskunnat ovat olleet paitsi asepalveluksen suorituspaikkoja myös työpaikkoja ja asuinyhteisöjä, joita ovat muovanneet sodan ja rauhan ajat, sotilasammattien muuttuminen ja yhteiskunnan rakennemuutos. Ne ovat luoneet ympäristöihinsä taloudellista ja sosiaalista toimeliaisuutta, ja siksi niiden lakkauttamiset on koettu paikkakuntia heikentävinä iskuina.
Lokakuussa on käynnistynyt keruu Suomen varuskuntiin liittyvistä muistoista. Kirjoita kokemuksistasi!
Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:
- Millaisia muistoja sinulla on varusmiesajasta, varuskunnasta tai sotilaskodista?
- Oletko kuulunut varuskunnan kantahenkilökuntaan tai työskennellyt varuskunnassa siviilinä?
- Oletko suorittanut naisten vapaaehtoisen asepalveluksen? Kerro kokemuksistasi!
- Miten naisten asepalvelus ja pääsy sotilasuralle on vaikuttanut varuskuntaelämään?
- Onko perheenjäsenesi työskennellyt varuskunnassa? Millaisia muistoja sinulla on siitä?
- Oletko asunut varuskunta-alueella henkilökunnan jäsenenä, puolisona tai lapsena?
- Millainen varuskunta oli asuinpaikkana? Onko sinulla muistoja asumisoloista ja yhteisöstä?
- Kuinka varuskuntaelämä on muuttunut aikojen kuluessa?
- Onko perheessäsi tai suvussasi säilynyt varuskuntamuistoja aiemmilta vuosikymmeniltä?
- Oletko asunut varuskuntapaikkakunnalla? Mitä varuskunta on merkinnyt paikkakunnan asukkaille, ja miten se on vaikuttanut ympäristön elämään?
- Onko sinulla muistoja lakkautetusta varuskunnasta? Miten lakkauttaminen koettiin paikkakunnalla?
Keruun järjestävät Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Ali-, Toimi- ja Opistoupseerien Perinneyhdistys, Sotilasperinteen Seura, Suomen Sotahistoriallinen Seura, Suomen Sotilassosiologinen Seura ja Maanpuolustuskorkeakoulu.
Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkiston Joensuun toimipisteeseen. Keruun tuloksista tiedotetaan keväällä 2021.