Ville Kukkonen

Rooman ensimmäisen keisarin Augustuksen hautamausoleumi avautuu 13 vuoden restauroinnin jälkeen. Mausoleumiin, jonne on haudattu Augustuksen lisäksi keisarit Tiberius, Caligula ja Claudius, voi jo tutustua vuorovaikutteisella virtuaalikierroksella.

Vuonna 2007 käynnistetty Filosofia.fi-portaali on päivitetty uuteen muotoon. Niin suomen- kuin ruotsinkielistä filosofianharrastusta ja -tutkimusta palveleva verkkosivusto laajentaa toimintaansa pitkään valmistellun uudistuksen jälkeen.

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.

Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.

Juhlistaakseen 175-vuotista historiaansa Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura  on perustanut Jaakko Juteini -palkinnon. Ensimmäinen palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikaiselle professorille Janne Saarikivelle.

Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 neljännen numeron teema on kolonialismi ja Suomi. Janne Lahti ja Rinna Kullaa alustavat teeman johdantoartikkelissaan. Muut artikkelit käsittelevät esimerkiksi saamelaisia ja arkistoja, kolonialismikeskustelua sekä Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkoja. Lisäksi numero sisältää katsauksia, arvioita ja muita kirjoituksia.

AlUlan alueella Saudi-Arabiassa sijaitseva Hegran kaupunki (tunnettu myös nimellä Mada’in Salih) avautui tänä vuonna ensimmäistä kertaa laajasti kansainvälisille vierailijoille. Laajemmalle arkeologiselle alueelle sijoittuva, yli 2000 vuotta vanha kaupunki edustaa nabatealaisen kuningaskunnan kulttuuria, jonka tunnetuin esimerkki on nykyisessä Jordaniassa sijaitseva Petran kaupunki.

Lähi-itään erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kuvaa Ääniä sodasta -teoksessa pitkään jatkuneen Syyrian sodan taustoja, tapahtumia ja Suomeen asti ulottuneita vaikutuksia. Teos on palkittu aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön Kanava-palkinnolla.

Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon julkaisemat Sotahistorialliset aikakauskirjat vuosilta 2011-2019 ovat nyt vapaasti saatavilla seuran sivuilla.

Lukuisat autoritarismiin keskittyneet historioitsijat ja muut tutkijat Euroopan ja Pohjois-Amerikan yliopistoista ovat allekirjoittaneet julkisen kirjeen, jossa he varoittavat demokratian tilasta maailmanlaajuisesti ja vaativat välitöntä toimintaa.

Lokakuun viimeisenä päivänä on anglosaksisessa kulttuuripiirissä vietetty Halloweenia jo pitkään. Juhlaan kuuluvat perinteisesti erilaiset synkätkin teemat, ja esimerkiksi noidat sisältyvät tapahtuman vakiokuvastoon. Halloweenin hengessä tässä jutussa tarkastellaan Skotlannin noitavainoja. Edinburghin yliopiston hankkeissa on kehitetty työkaluja aiheen lähteiden käsittelyyn.

Vasta perustettu Sateenkaarihistorian ystävät -yhdistys tuo esille sateenkaarihistorian vaiheita uudessa verkkopalvelussa. Yhdistys myös ottaa vetovastuun vuodesta 2018 alkaen vietetyn sateenkaarihistoriakuukauden tapahtumien tiedottamisesta.

Kuvat ja kartat ovat mainioita lähteitä kaupunkikuvan muutoksen tarkasteluun. Eläväinen Pariisi on pitkään ollut kuvittajien, kuvaajien ja kartanpiirtäjien huomion kohteena. Ranskan kansalliskirjaston digitaalinen kirjasto Gallica on kerännyt yhteen yli 20 000 kuvaa Pariisista eri aikoina, kaikkea piirroksista valokuviin, eri tavoin lajiteltuina.

Runsas 400 digitoitua valokuvaa Turun museokeskuksen Schalin-kokoelmasta on nyt Finna.fi-hakupalvelussa katseltavissa. Suuri osa kuvista on Johannes Schalinin (1881-1906) ottamia.

Mirator on monikielinen keskiajan tutkimukseen erikoistunut vertaisarvioitu verkkojulkaisu. Uusimmasta numerosta löytyy esimerkiksi Kendra Willsonin ja työryhmän käännös Íslendingabók-tekstistä, Kirsi Salosen artikkeli Maunu Särkilahden epäonnisesta matkasta Roomaan, sekä useita kirja-arvosteluja.

Rooman Capitoliumin museoissa avautuu kauan odotettu näyttely, jossa Torlonia-suvun alallaan maailman merkittävämmäksi kuvatun yksityiskokoelman roomalaiset marmoriteokset tulevat suuren yleisön nähtäväksi vuosikymmenien jälkeen.

Hankenin tutkijan Mikael Laakson johtamassa tutkimuksessa selvitettiin paljonko avoimesti julkaistua tiedettä katoaa verkosta. Tutkimus kannustaa pohtimaan avoimen julkaisun arkistointimenetelmiä ja muita toimia tiedon katoamista vastaan.

Suomen varuskuntajärjestelmä vakiintui 100 vuotta sitten, kun tilapäisesti sijoitettuja ja rajalla olleita joukkoja alettiin sijoittaa pysyviin varuskuntiin. Varuskunnat ovat olleet paitsi asepalveluksen suorituspaikkoja myös työpaikkoja ja asuinyhteisöjä. Kaikki Suomen varuskunnat kattava muistitietokeruu käynnistyi lokakuussa 2020.

Ennen ja nytin vuoden kolmas numero on ilmestynyt. Numeron referee-artikkelit käsittelevät Suomea jääkiekkomaana, perheenjäsenien toimijuutta 1600-luvun Ruotsissa ja inkerinsuomalaisten pakkosiirtoja. Pääkirjoituksessa Lauri Keskinen taas kertoo meneillään olevasta massiivisesta siirtoprojektista, jonka johdosta kaikki lehteen vuosien varrella kirjoittaneet ovat jo saaneet tai kohta saamassa  yhteydenoton.