Museot

Vuoden 1827 Turun palon tuhot paljastuivat tuhkaksi palaneen liiterin alta Aboa Vetus Ars Novan kaivauksissa

Aboa Vetus Ars Novan arkeologit Ilari Aalto ja Janna Jokela kaivausalueella museon pihalla toukokuussa 2021. Kuva: Jari Nieminen.

Nykytaiteen ja arkeologian museo Aboa Vetus Ars Nova aloitti arkeologiset kaivaukset yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa viime toukokuussa Turussa Rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa. Kaivaukset kestivät syyskuun puoleenväliin saakka. Kaivausten tarkoituksena oli tarkastella Turun palon aiheuttamia tuhoja alueen rakennusten raunioiden avulla. Erityisessä syynissä olivat muun muassa vuoden 1827 Turun palossa tuhoutuneen puisen liiterin rauniot, jotka paikannettiin vuonna 1826 tehdyllä palovakuutusasiakirjalla.

Kaivauksissa selvisi, että tutkittu liiteri oli tuhoutunut perustuksiaan myöten vuoden 1827 palossa. Tuhkaksi palaneen liiterin palojätteen joukosta löydetyt piiposliiniastioiden sirpaleet kertovat omaa tarinaansa tontin omistaneesta naimattomasta kauppiaasta Carl Fredrik Semeniuksesta. Kaivausjohtaja Ilari Aalto arvioi, että Semenius seurasi tarkasti aikansa muotivirtauksia, sillä sirpaleiden joukosta löytyi muun muassa 1800-luvun taitteessa valmistettujen englantilaisten astioiden paloja. ”On dramaattista nähdä, miten koko omaisuus on tuhoutunut tulimyrskyssä. Hiili, tuhka ja sulaneet esineet ovat säilyneet maan alla hyvin”, Aalto toteaa.

Arkeologin löytö kesän 2021 kaivaukselta. Ihmisen poskihampaan pinnassa näkyy piipunvarren muotoinen kolo. Hammas ajoittuu oletettavasti 1600-luvulle. Kuva: Selina Kiiskinen.

Vaikka kaivausten tarkoituksena oli tutkia 1800-luvun kerroksia, tehtiin niiden aikana myös 1600-luvun elämästä kertovia löytöjä. Tutkimuksissa löydettiin esimerkiksi 1600-luvulla toimineen kellariravintolan olutkannun ja viinilasin sirpaleita. Turkulaisesta varhaismodernista elämästä kertoo myös tutkimuksissa löytynyt savisen tupakkapiipun kovertama ihmisen poskihammas, jossa on nähtävissä piipunvarren tekemä kolo. 1800-luvun lelukulttuurista kertoo lisäksi alueelta löydetty savieläin, jonka arvioidaan kuuluneen kaivausten alueella asuneiden merikapteeni Gustaf Adolf Dammertin ja hänen puolisonsa Anna Margareta Hjelmeruksen lapselle.

Koska Aboa Vetus Ars Novan tarkoituksena on edistää arkeologian parissa tehtävää kansalaistiedettä, oli vapaaehtoisten panoksella jälleen vapaina yleisökaivauksina järjestetyissä tutkimuksissa tärkeä rooli. Innokkaat vapaaehtoiset olivat kaivauksissa mukana esimerkiksi pesemässä löytöjä. Museon arkeologisiin kaivauksiin osallistuneet vapaaehtoiset pitävät Laajennetaan Turkua -nimistä blogia, jonka kautta myös muu yleisö voi tutustua vapaaehtoistyöhön. Kesän aikana Aboa Vetus Ars Novan kaivauksiin kävi tutustumassa yli 2500 kävijää.

Kaivauksiin liittyvän Ilari Aallon minuuttiopastuksen voi katsoa täältä.

Lue lisää ja katso kuvia kaivauksilta:

Aboa Vetus Ars Nova: Aboa Vetus Ars Novan arkeologisella kaivauksella paljastui vuoden 1827 dramaattinen tuho

Yksi kommentti artikkeliin “Vuoden 1827 Turun palon tuhot paljastuivat tuhkaksi palaneen liiterin alta Aboa Vetus Ars Novan kaivauksissa

  1. Vois tehdä noi nykypäivänki lelut savesta,nii ei jäis tota muoviroskaa joka paikkaa.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *