Arkeologi Ilari Aalto ja kuvittaja Elina Helkala ovat julkaisseet jo useita yleistajuisia keskiaikaa ja esihistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Samaa sarjaa jatkaa kesällä 2023 ilmestynyt Vuosi keskiajan Suomessa (Atena). Teos esittelee kuukausi kerrallaan keskiajan suomalaista arkielämää – miten ihmiset pukeutuivat, mitä he söivät ja mihin he käyttivät päivänsä. Lähin vertailukohta tekijöiden aiemmasta tuotannosta olisi Matkaopas keskiajan Suomeen […]
Tutankhamonin hauta oli kiehtonut Howard Carterin (1874–1930) mieltä vuodesta 1907 lähtien, ja hän etsi sitä sinnikkäästi monta vuotta Kuninkaiden laaksosta, ennen kuin hän löysi sen marraskuussa 1922. Jo faaraoiden ajasta lähtien kuningashautojen aarteet olivat joutuneet ryöstöjen ja hävityksen kohteiksi. Vainajien muumioitakin oli vahingoitettu. Carter ei tiennyt, mitä hänen etsimässään Tutankhamonin haudassa olisi jäljellä. Brittiläisessä arkeologiassa […]
Tartuin Agricola-verkon arvostelukappaletarjoukseen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta: 1990-luvun puolivälissä sain Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa valmisteltavakseni kurssin sivutoimisille paikallismuseoiden hoitajille. Tämä oli työkentän laajennusta, tavallisesti järjestin täydennyskoulutusta kirjastoväelle. Suomen Museoliitto ohjasi ottamaan yhteyttä museologian yliasistentti Janne Vilkunaan Jyväskylän yliopistoon. Hän tulikin vetämään pääosan useamman päivän kurssista ja ilmeisen mielellään. Tämä valmius oli mannaa suunnittelijan sielulle, sillä lähimmät tieteelliset yhteistyökumppanini […]
Tietosanomat
Museovirasto aloitti kesällä 2019 Valtakunnallisesti merkittävät arkeologiset kohteet (VARK) -hankkeen, jossa luetteloitaisiin Ahvenanmaata lukuun ottamatta Suomen merkittävimmät arkeologiset kohteet. Hankkeen myötä Museovirasto on inventoinut 1392 kohdetta, jotka mahdollisesti lisätään VARK-luetteloon. Nyt Museovirasto pyytää kannanottoja inventoinnista.
David Graeberin ja David Wengrow’n kirja Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia käsittelee oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntien ja ihmisen historiaa laajalla otteella. Alkuteos julkaistiin vuonna 2021 ja se herätti silloin suurta kansainvälistä huomiota ja keskustelua niin tutkijoiden kuin maallikoidenkin keskuudessa. Esipuheen mukaan suunnitteilla oli ollut tehdä jatkoa samasta aiheesta, mutta hankkeesta jouduttiin luopumaan, kun David Graeber menehtyi yllättäen […]
Turun Haagasta on löytynyt uusi, aiemmin tuntematon pronssikautinen hautaröykkiö. Löytö auttaa esimerkiksi hahmottamaan Aurajokilaakson pronssikautista asutuskuvaa.
Outokummun Majoonsuolta on löydetty hiekkatien alta kivikautinen lapsen hauta. Analysoimalla haudan maaperää tutkijat löysivät jäänteitä lintujen sulista ja höyhenistä, koiraeläimen ja pikkunisäkkäiden karvoista sekä kasvikuiduista. Orgaaninen aines säilyy yleensä huonosti Suomen happamassa maaperässä, joten tällainen löytö noin 8000 vuotta vanhasta haudasta on ainutlaatuinen.
Tietosanomat
Kansalliskirjaston pergamentteihin höydynnetään uudehkoa menetelmää, jossa pyyhekumia hangataan pergamenttiin ja analysoidaan hankauksesta jäljelle jäävä pyyhekumin jäte. Näin voidaan selvittää pergamenttiin käytetyn eläimen laji, sukupuoli ja mahdollisesti asuinseutukin.
Suomessa on tehty erilaisia versiointeja ja tulkintoja myöhäisrautakauden vaatetuksesta jo 1800-luvun lopulta saakka. Tieto suomalaisista muinaispuvuista ja arkeologisista rautakauden tekstiileistä on ollut tähän asti varsin hajallaan ja hankalasti saavutettavissa, joten tämän tiedon yksiin kansiin kokoavalle teokselle on ollut selkeä tarve. Kirjassa keskitytään erityisesti Suomen alueen myöhäisrautakautiseen (n. 800-1150/1300 jaa.) aineistoon ja sen ennallistamiseen ja tekniikoihin. […]
Helminauhat ovat vanhimpia materiaalisia todisteita ihmiskunnan symbolisesta käyttäytymisestä. Marokosta löydetyt kotiloiden kuorista tehdyt helmet ajoitettiin 142 000 vuoden ikäisiksi. Aiemmat vanhimmat löydökset Israelista olivat muutamaa kymmentä tuhatta vuotta nuorempia.
Tietosanomat
Nykytaiteen ja arkeologian museo Aboa Vetus Ars Nova aloitti arkeologiset kaivaukset yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa viime toukokuussa Turussa Rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa. Kaivaukset kestivät syyskuun puoleenväliin saakka. Kaivausten tarkoituksena oli tarkastella Turun palon aiheuttamia tuhoja alueen rakennusten raunioiden avulla. Erityisessä syynissä olivat muun muassa vuoden 1827 Turun palossa tuhoutuneen puisen liiterin rauniot, jotka paikannettiin vuonna 1826 tehdyllä palovakuutusasiakirjalla.
Oletko halunnut päästä tutustumaan laivanhylkyihin aivan lähietäisyydeltä? Nyt se on mahdollista, sillä Tukholmassa avautui syyskuun 22. päivä uusi valtiollinen meriarkeologinen museo Museet Vrak, jonka näyttelyissä museokävijä voi sukeltaa menneisyyteen nykypäivän teknologian avulla. Museon näyttelyissä museokävijä voi tutustua esimerkiksi vuonna 1660 Tukholman saaristossa uponneeseen Resande man -laivaan, joka tuodaan kävijöiden katseltavaksi hologrammin avulla 1:1 skaalassa. Näyttelyissä […]
Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Museoviraston tutkimushankkeessa on kehitetty uutta, kaikille avointa Löytösampo-verkkopalvelua, johon kootaan tietoa kansalaisten, erityisesti metallinetsijöiden, tekemistä arkeologisista löydöistä Suomessa. Löytösampo-portaalin prototyyppi avattiin verkossa avoimesti kaikkien käytettäväksi.
Valter Lang (s.1958) on virolainen Tarton yliopiston arkeologian professori. Hänen voisi sanoa edustavan traditionaalista arkeologiaa, johon yhdistyvät esinelöytöjen analyysit ja ajoitukset, muinaiskulttuurien jäämät kulttuurimaisemissa, kielitieteen saavutusten ymmärtäminen ja kytkeminen yhteen arkeologisten teorioiden kanssa, sekä uudemman geenitekniikan soveltaminen kulttuurien tutkimukseen. Lang itse toteaa eroavansa näin nimenomaan etnogeneesin tutkijana nykyarkeologiasta, joka on hakeutumassa yhä kauemmaksi etnohistorian tutkimuksesta. […]
Arkeologisten kansalaishavaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu Ilppari laajenee. Jatkossa palvelussa voi ilmoittaa esineiden lisäksi myös maalla sijaitsevista jäännöksistä ja vedenalaisista kohteista. Kahden vuoden aikana Ilpparissa on ilmoitettu jo 10 000 löydöstä.
Kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä ja luoda uutta. Rajoja ylittämällä ja kynnyksiä madaltamalla yhä useammalla on mahdollisuus päästä osalliseksi kulttuuriperinnöstä. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2021 teema Rajaton ja avoin kannustaa ylittämään monenlaisia rajoja. Tervetuloa kuulemaan kiinnostavia puheenvuoroja saavutettavasta kulttuuriperinnöstä verkkoavajaisiin 4. helmikuuta 2021.
AlUlan alueella Saudi-Arabiassa sijaitseva Hegran kaupunki (tunnettu myös nimellä Mada’in Salih) avautui tänä vuonna ensimmäistä kertaa laajasti kansainvälisille vierailijoille. Laajemmalle arkeologiselle alueelle sijoittuva, yli 2000 vuotta vanha kaupunki edustaa nabatealaisen kuningaskunnan kulttuuria, jonka tunnetuin esimerkki on nykyisessä Jordaniassa sijaitseva Petran kaupunki.
SKS:n makasiinien rakennustyömaalta on löytynyt arkeologisesti mielenkiintoisia esineitä, muun muassa Suomen sodan aikaisia rahoja ja astioiden sirpaleita.
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään vuosittain ympäri Euroopan. Suomi on mukana sadoin tapahtumin, vuonna 2021 teemalla Rajaton ja avoin. Teemaa käsittelevillä tapahtumilla ja kampanjoilla nostetaan esille saavutettava ja esteetön kulttuuriperintö. Rajaton ja avoin -teema kannustaa poistamaan ja ylittämään rajoja monin tavoin, koska kulttuuriperintö kuuluu kaikille. Kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä ja -ympäristöstä sekä osallistua sen esittelyyn ja […]
Sundren kylästä, joka sijaitsee eteläisessä Gotlannissa, on löytynyt vanha hopea-aarre, joka sisältää yli 50 hopeakolikkoa ja osia useista arvokkaista koruista. Yksityishenkilö löysi aarteen kirjaimellisesti kaninkolosta.