”Turun museokeskus ja Historian ja tulevaisuuden museo hanke ovat tuottaneet yhdessä turkulaisen CTRL Realityn kanssa vuoden 1827 aikaiseen Linnanpuistoon sijoittuvan tarinallisen lisätyn todellisuuden sisällön. Sisältö julkaistaan Tarina-sovelluksessa ja se perustuu vuoden 1827 Turusta tehtyyn 3D-kaupunkimallinnokseen. Tarina-sovellus on ladattavissa Google Playsta ja App Storesta, ja Linnanpuisto 1827 -kierros on sovelluksen kautta koettavissa lauantaista 12.11.2022 alkaen,” kerrotaan Turun kaupungin tiedotteessa.
Ympäristöopin kirjassa oli kertomus Turun palosta. Se jäi kaupungissa kansakoulua aloittavan pikkupojan, Hannu Salmen, mieleen niin, että hän näki siitä uniakin. Vuosikymmeniä myöhemmin Salmi, nykyisin Turun yliopiston kulttuurihistorian professori, ryhtyi keräämään tapahtumaa koskevaa aineistoa ja kirjoittamaan siitä tietokirjaa. Edellinen aihetta käsittelevä teos, Svante Dahlströmin Turun palo 1827, ilmestyi lähes sata vuotta sitten eli 1930. Nykylukijaa […]
Kieliä ja kohtaamisia Turun historiassa: Näkökulmia monikielisyyteen tarkastelee nimensä mukaisesti monikielisyyttä Turun kaupungissa. Se kattaa ajan keskiajalta 1900-loppupuolelle. Teos on jaettu kronologisesti kolmeen osioon. Kokoomateoksella on yhteensä 21 kirjoittajaa, joista pääosa on turkulaisia kielen-, kulttuurin- ja historiantutkijoita. Kirjan toimittajat ovat saksan kielen professori Leena Kolehmainen (Turun yliopisto), englannin kielen postdoc-tutkija Aino Liira (Turun yliopisto) ja […]
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi pitää 4.–5. syyskuuta 1827 raivonnutta Turun paloa Suomen historian taitekohtana. Tulipalo, joka hävitti käytännössä koko kaupungin, ei tuhonnut vain koteja, liikerakennuksia, hallintokortteleita, Tuomiokirkkoa, vaan myös kaiken sen sivistyksellisen aarteiston, joka oli koottu vuonna 1640 perustetun Turun Akatemian kirjastoon ja kokoelmiin, hovioikeuden arkistoihin ja kaupungin kirjalliseen muistiin. Tulipalossa katosi sananmukaisesti savuna ilmaan […]
Dokumenttisarja Vox Turun uusimmassa jaksossa esitellään Daniel Juslenius (1676–1752), Turun akatemian pyhien kielten professori ja ensimmäinen merkittävä ”fennofiili”, jonka elämäntyöksi tuli nostaa Suomen kansa ja kieli akateemisen tutkimuksen tärkeimmäksi kohteeksi. Vaikka monet Jusleniuksen väitteet Turun ja Suomen historiasta on myöhemmin kumottu, osa Jusleniuksen väitteistä on jäänyt kiertämään ns. pseudo- eli näennäistieteellisiin esityksiin.
Tietosanomat
Turun Aurajokivarsi on nykyään viihteen, vapaa-ajan ja virkistymisen mahdollistava suosittu kaupunkipuisto. Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Jokivarren nykyinen tila on harvinaislaatuinen poikkeus, josta on saatu nauttia vasta noin 20 vuotta. Vanhemmat sukupolvet muistavat haisevan ja luotaantyöntävän avoviemärin, jollainen se ehti olla satoja vuosia. Jokivarren valot -dokumentti kertoo miten kaupungin pääviemäri muuttui suosituksi vapaa-ajanviettopaikaksi.
Tietosanomat
Nykytaiteen ja arkeologian museo Aboa Vetus Ars Nova aloitti arkeologiset kaivaukset yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa viime toukokuussa Turussa Rantakadun ja Nunnankadun kulmauksessa. Kaivaukset kestivät syyskuun puoleenväliin saakka. Kaivausten tarkoituksena oli tarkastella Turun palon aiheuttamia tuhoja alueen rakennusten raunioiden avulla. Erityisessä syynissä olivat muun muassa vuoden 1827 Turun palossa tuhoutuneen puisen liiterin rauniot, jotka paikannettiin vuonna 1826 tehdyllä palovakuutusasiakirjalla.
Timo Simppulan teos alkaa tiiviillä johdannolla, jossa lukija viedään Kakolan historiaan. Turun työ- ja ojennuslaitos, Arbets -och korrektionshus i Åbo valmistui vuonna 1853. Vuonna 1890 naapuriin nousi punatiilinen, nyt hotellina palveleva Turun lääninvankila, ja vielä vuonna 1908 harmaakivisen Kakolan eli Turun Keskusvankilan alapuolelle nousi ”kriminaalihouruja” varten vankimielisairaala. Kakolan nimen taustaa ei ole lopullisesti selvitetty, mutta […]
”Tupakka on Turusta tuotu”, sanoo vanha sanontakin. Turku-aiheisia dokumenttielokuvia tuottavan Vox Turun ensimmäisen tuotantokauden viimeinen jakso ottaa käsittelyynsä von Rettigien tehtailijasuvun. Dokumentissa käsitellään neljää von Rettigien suvun päämiestä.
Runsas 400 digitoitua valokuvaa Turun museokeskuksen Schalin-kokoelmasta on nyt Finna.fi-hakupalvelussa katseltavissa. Suuri osa kuvista on Johannes Schalinin (1881-1906) ottamia.
Readme.fi on julkaissut Timo Soikkasen ja Olli Kleemolan toimittamana sekä Maria Anttilan suomentamana kirjan Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Sotavangin osa ei häävi ole, eikä se ollut sitä ensimmäisen maailmansodan aikanakaan. Fritz Güthin saama hoito sotasairaalassa heti rintaman takana oli asiallista, mutta mitä syvemmälle Venäjän sisäosien vankileireihin matka vei, sitä surkeammaksi olotkin tulivat. Güth […]
Turun Museokeskus on digitoinut ja julkaissut Finnassa 131 kuvan kokonaisuuden kuvista, jotka turkulainen valokuvaaja Yrjö Paldán otti pommitetusta Turusta talvisodan aikana. Talvisodan alkamisesta tuli perjantaina 30.11. kuluneeksi 80 vuotta.
Nyt on mahdollisuus tutustua arkeologisiin kaivauksiin ja keskiajan Turkuun! Turun kaupunki järjestää Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Katedralskolanin kaivauksille kesän 2018 aikana opastettuja kierroksia, joissa esitellään koulun liikuntasalin alta löytyneitä kivi- ja tiilirakennusten kellarirakenteita. Turun palossa 1827 tuhoutuneiden rakennusten ylemmät kerrokset purettiin ja romahdutettiin palon jälkeen, ja niiden kellarit täytettiin rakennusjätteellä. Katedralskolan i Åbo -koulun liikuntasali […]
Aboa Vetus & Ars Nova on historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa. Se on Suomen ainoa arkeologinen museo ja ainutlaatuinen katettu kaivausalue, jonka vanhimmat rauniot ja esinelöydöt ovat 1200–1300-luvuilta. Kesällä 2018 museon sisäpihalla tehdään kaivauksia, joiden tavoitteena on paljastaa Turun palossa 1827 tuhoutuneen ja mahdollisesti jo keskiaikaisen Forsteenin kivitalon jäännökset. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kaivauksia […]
Tunnehistorian verkoston kevätsymposium pidettiin Turussa Sirkkalan kampuksella maanantaista tiistaihin 21.-22.5. Symposiumin teemana oli tunteiden materiaalisuus, josta kuultiin esitelmiä kahden keynote-luennon lisäksi kahdeksassa eri työryhmässä, joissa aihetta lähestyttiin eri näkökulmista. Symposiumin järjesti Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine. Akatemiaprofessori Hannu Salmen lausuttua symposiumin avaussanat oli ensimmäisenä päivänä ohjelmassa kaksi keynote-luentoa. Kutsuttuina puhujina esiintyivät apulaisprofessori, dosentti Lauri Nummenmaa tunteiden […]
Arvostelu
Ilari Aallon (teksti) ja Elina Helkalan (kuvitus) Matkaopas keskiajan Suomeen on teos, joka herättää kysymyksen, miksei kukaan keksinyt kirjoittaa sitä aikaisemmin? Historiallinen matkaopas on muualla maailmassa pitkään ollut historian popularisoinnin alalaji. Ilahduttavaa on, ettei tätä markkinarakoa Suomessa ole täyttänyt historiantutkimuksesta ja arkeologiasta pihalla oleva toimittaja, vaan asialla on teemaan tiedemiehen vakavuudella perehtynyt arkeologi. Lopputuloksena on […]
Arvostelu
Moni turisti ja tavallinen turkulainenkin on Piispankadulla arkkipiispantalon edessä seisoessaan huokaissut: ”Olisipa kiva kurkistaa tuonne sisälle ja kuulla talon vaiheista.” Tavalliset maallikot ovat päässeet taloon vain uudenvuodenvastaanotoille 1960-luvulta lähtien sekä avoimien ovien päivinä, joita on onneksi järjestetty entistä useammin. Talosta ja sen asukkaista kertovaa kirjaa ei kuitenkaan ole ollut saatavilla ennen kuin arkkipiispa emeritus Jukka […]
Arvostelu
Toivonen kertaa teoksessaan elämäänsä 1960-luvun alkuvuosilta aina vuonna 1972 tapahtuneeseen tohtoriksi valmistumiseensa asti. Pääpaino teoksessa on opiskeluajoissa sekä tieteellisen uran alkuvaiheissa. Kronologisesti etenevän kirjan alkupuoli keskittyy kuitenkin armeija-ajan tapahtumiin. Ilmatorjuntajoukoissa palvelleen Toivosen kertomus kuvaa armeijassa osin vielä nykyäänkin vallalla olevia käytänteitä ja traditioita; käytössä olleet termit, suhtautuminen kurinpitoon, palveluskaaren kehitys säikähtäneestä alokkaasta rutinoituneeksi konkariksi, ja […]
Arvostelu
Korostettakoon heti alkuun, että vaikka työskentelen Tampereella, en otsikolla pyri viittaamaan ajatukseen, että Turku pitäisi erottaa muusta Suomesta, vaan arvioitavana olevan teoksen otsikkoon ja rajaukseen. Käsillä oleva teos nimittäin on Suomen keskiaikaa ja uuden ajan alkua käsittelevä artikkelikokoelma, joka lähestyy aihettaan Turussa sijainneen hiippakuntakeskuksen kautta: ”kirkon hengellinen valta kohtaa elämän Turun kaduilla ja vinttikammareissa.” Tämä […]