Palkinnot

Vuoden arkistoteko -palkinto Demokratian muisti -teokselle

Arkistojen päivän toimikunta on valinnut vuoden 2019 arkistoteoksi tutkija Marjaliisa Hentilän ja tutkija Mikko Kosusen toimittaman teoksen Demokratian muisti. Työväen arkisto 110 vuotta.

Suomen ensimmäinen ja vanhin kansanliikearkisto, vuonna 1909 Suomen Sosialidemokraattisen puolueen yhteyteen perustettu Työväen arkisto, on toimintansa aikana ollut keskeinen maamme työväenliikkeen aineistojen ja perinteiden tallentaja. Arkisto oli kauan alansa ainokainen saaden 1945 uudessa poliittisessa tilanteessa ensin rinnalleen kansandemokraattien perustaman Kansan Arkiston. Maamme porvarillinen puoluekenttä synnytti vasta 1970-luvulla vastaavia instituutioita pitkälti uuden valtionapujärjestelmän siivittäminä.

Työväen arkiston kahden tutkijan, Marjaliisa Hentilän ja Mikko Kosusen johdolla tuotettu historiateos on moniulotteinen. Teoksen ensimmäisessä osassa kuvataan arkiston kokoelmien kehitystä, arkiston johtoa, henkilökuntaa, tiloja ja toimintaa sekä kotimaisia ja kansainvälisiä verkostoja. Toisessa osassa käsitellään arkiston tämän päivän toimintaa: työntekijät kirjoittavat arkistourastaan ja työstään sekä vastuullaan olevista kokoelmista, eikä pitkäaikaisia projektityöläisiäkään ole unohdettu. Teoksen ote on sympaattisella tavalla demokraattinen – työväenliikkeen arkiston historia ei sivuuta työn tekijöitä. Arkiston kehityksen kannalta merkittävien henkilöiden biografiat istuvat toki luontevasti kerrontaan.

Tekijät ovat havainneet kolme päävaihetta Työväen arkiston elinkaaressa: arkiston kehittymisen SDP:n puoluetoimiston kyljessä, ripeän kehityksen 1980-luvun sekä toiminnan muuttumisen 2000-luvulla. Aatteen palon ajamien idealistien kuten Karl Harald ja Anna Wiikin, Edward Gyllingin ja Yrjö Sirolan työpanoksen merkitys todetaan; arkiston taloudellisten edellytysten radikaali parantuminen 1975 voimaan astuneen yksityisarkistolain myötä tunnustetaan; uuden vuosituhannen myötä alkanut kansainvälistyminen ja sähköistyvä toiminta kuvataan – unohtamatta ympäröivän yhteiskuntamme kehitystä. Esimerkkinä mainittakoon työväenliikkeen ja punapääoman 1990-luvun vastoinkäymiset, jotka johtivat lakanneiden organisaatioiden arkistojen huimaan luovutussumaan. Työväen arkisto on, kuten tekijät korostavatkin, aina elänyt ajassaan.

Demokratian muisti. Työväen arkisto 110 vuotta -teos on arkistoalalla merkkitapaus. Tällaisia ei enää juuri tehdä, on siitä kuultu luonnehdinta. Nyt on kuitenkin tehty.

Arkistojen päivän toimikunta on päättänyt lisäksi jakaa yhden kunniamaininnan. Se myönnetään usean kirjasto-, arkisto- ja museoalan edustajan muodostamalle KAM-juridiikkaryhmälle tämän proaktiivisesta työstä kulttuuriperintöaineistojen oikeudellisen aseman selvittämiseksi. Ryhmän julkaisemat suositukset ovat jo nyt keskeinen ohjenuora noudatettaessa em. alojen tietosuojaa.

Lähde: Kansallisarkiston tiedote

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *