Helena Pilke

Vanha sanonta väittää, että tullakseen kirjailijaksi pitää ensin elää sellainen elämä, josta on jotain kirjoittamista. Kirjailija Eeva Joenpellon (1922–2004) elämässä riitti draamaa ja tapahtumia – monet niistä hyvinkin traagisia. Tie moneen kertaan palkituksi kansakunnan kertojaksi kansakunnan kaapin päälle oli pitkä, osin kivinenkin. Helena Ruuska ei näytä jättäneen montakaan kohdehenkilönsä polulle osunutta kiveä kääntämättä. Teoksen lähdepohjaa […]

Harri Nykänen (s. 1953) kuuluu Suomen tunnetuimpiin rikostoimittajiin – ja nyttemmin maan luetuimpiin jännityskirjailijoihin. Tunnettuuden yhtenä tekijänä on tietenkin Raid. Nykäsen luoma rikollishahmo tappaa talossa ja puutarhassa jos riittävästi maksetaan, mutta heittäytyy mielellään heikomman puolelle jos pääsee itse valitsemaan. Muistelmakirjassaan myös Nykänen tunnustaa käyttäneensä likaisia keinoja puhtaiden asioiden puolesta – aseenaan kuitenkin vain painettu sana. […]

Maailma piirtyy kartalle -teoksen esipuheessa Juha Nurminen muistuttaa lukijaa flaamilaisen karttamestarin ja karttakustantaja Abraham Orteliuksen ajatuksesta: ”Vanhat kartat ovat ikkunoita historiaan”. Marjo T. Nurmisen kirjoittamassa kirjassa ikkunaruutuja riittää: kirja tarjoaa tuhannen vuoden mittaisen matkan eurooppalaisen maailmankuvan äärille, kansojen, kaupunkien ja ihmisten historiaan. Mikä yhdistää mappa mundia ja matkailukarttaa? Kirja jakautuu viiteen lukuun, joista kaksi ensimmäistä […]

Liisa Väisänen on Espanjassa asuva tietokirjailija ja symbolitutkija, joka on aikaisemminkin julkaissut teoksen maalaus- ja veistotaiteessa esiintyvistä symboleista. Kristilliset symbolit – ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sisältää osin samoja asioita kuin tämän syksyn teos Mitä symbolit kertovat – Taidetta pintaa syvemmältä. Mutta vain osin – uutuuskirja on laajempi ja sisältää muutakin kuin kristillistä symboliikkaa. Se myös […]

Jörn Donnerin muistelmakirjanjärkäle Mammutti sai arvostelijoilta kaksi vuotta sitten varsin ristiriitaisen vastaanoton. Faktan ja fiktion rajamailla vaeltava teos jakoi myös lukijoita: osa sanoi suorastaan ahmineensa tekstiä, osa jätti kirjan kesken. Donnerin kutakuinkin kaiken paljastava, kaikkeen mahdolliseen kantaaottava teos olikin pirstaleisuudessaan haaste, josta ei helpolla selvinnyt. Kuva: Jörn Donner Elämää vakavan sairauden varjossa Pikku Mammutti jatkaa Jörn […]

Hannu Mäkelän omaelämäkerrallisen, nyt neljänteen osaansa edenneen sarjan yläotsikkona on ytimekkäästi Muistan. Sen alla hän on viimeisten neljän vuoden aikana kertonut niin lapsuudestaan, nuoruudestaan kuin opiskeluvuosistaan opettajakorkeakoulussa. Nyt käsillä oleva teos alkaa syyskuusta 1967, jolloin Mäkelä on julkaissut kaksi romaania (Matkoilla kaiken aikaa ja Kylliksi, liikaa, molemmat 1965) ja kolmas, Kotimies, on ilmestymäisillään. Ne on […]

Kun toinen maailmansota päättyi ja armeijat kotiutettiin, eri maiden rintamamiehet saivat varsin erilaiset edellytykset siviilielämälleen. Muutamissa maissa vastaisen toimeentulon pohja oli lainsäädännöllä luotu jo etukäteen, joissakin taas varmuusvarastona toimi ainoastaan joukkojen mukaansa kahmima sotasaalis, jonka myynti auttoi sotilaat elämän alkuun. Suomi sijoittui näiden ääripäiden väliin: syksyllä 1944 kotiutetut miehet saivat pitää kuluneiden asepukujensa, joiden epoletit […]

Kun aseet Suomen rintamilla vaikenivat, useimmat kansalaiset kaiketi huokasivat, kuka mistäkin syystä. Pitkäksi venyneen jatkosodan loppuminen oli toki helpotus, mutta uuteen tilanteeseen sisältyi lukuisia epävarmuustekijöitä. Antero Holmila ja Simo Mikkonen ovat mielestäni oivallisesti otsikoineet nelikymmenluvun loppuvuosien Suomea esittelevän ja analysoivan kirjansa viimeisen luvun ”Sodasta levottomaan rauhaan”. Henkikultansa puolesta ei rintamamiehenkään tarvinnut enää sodan loputtua pelätä, […]

Leena Rossin väitöskirja Yksilö ja ympäristö on monellakin tapaa mielenkiintoinen teos. Jo rakenteeltaan: se nimittäin edustaa historiantutkimuksessa harvemmin nähtyä kokoomaväitöskirjaa. Neljästä englanninkielisestä ja yhdestä suomenkielisestä artikkelista sekä pitkähköstä johdanto-osasta koostuva teos kartoittaa yhden ihmisen, varkautelaisen maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäistä ympäristösuhdetta muistitiedon ja maisemamaalausten valossa. Mielenkiintoista ja suhteellisen harvinaista on sekin, että tutkija tukeutuu alkuperäislähteenä […]

Helsingin Sanomista on kirjoitettu useita kirjoja. Omissa muistelmissaan näkemyksensä ovat esittäneet mm. musiikkikriitikko Seppo Heikinheimo (Mätämunan muistelmat, Otava 1997) ja valokuvaaja Kalle Kultala (Kuvien palvelija, Tammi 1985) sekä päätoimittajat Keijo K. Kulha (Elämää apinalaatikossa – päätoimittajan näkökulma julkisuuteen, Edita 2002) ja Janne Virkkunen (Päivälehden mies, WSOY 2013). Vanhempaakin kirjallisuutta on: Pertti Klemolan Helsingin Sanomat – […]

Kuten Ritva Hapuli Paavolaisen katse -kirjan esipuheessa toteaa, maailma kulki Olavi Paavolaisen aikana mullistuksesta toiseen: ensimmäistä maailmansotaa seurasi Suomen oma sisällissota. Reilua vuosikymmentä myöhemmin New Yorkin pörssiromahdusta seurasi maailmanlaajuinen talouslama sekä fasismin ja natsien nousu. Eurooppa, joka juuri oli totuttelemassa moderniin maailmanaikaan ja vapaamielisempään kulttuuriin, joutui jälleen sotanäyttämöksi. Toisen maailmansodan jälkeen maailma ei ollut entisensä. […]