Helena Pilke

Juha Nurmista on sanottu ”mieheksi, jolla on satamahinaajan energia”. Ilmeisesti ominaisuuksiin kuuluu myös amfibioaluksen monipuolisuus. Se näkyy hänen elämäkerrastaan: siinä käsitellään ainakin merenkulkua, huolintaa, logistiikkaa, kirjojen ja karttojen keräilyä, julkaisutoimintaa, vedenalaisvalokuvausta, säätiötoimintaa ja Itämeren suojelua. Unohtuikohan tästä jokin aihealue? Kirjan on kirjoittanut Kai Ekholm, jonka kynästä – tai siis läppäriltä – on lähtenyt viime vuosina […]

Kahden rintaman välissä – Upseerit kylmässä sodassa -kirjan kirjoittajia voi hyvällä syyllä kutsua kylmän sodan veteraaneiksi: jo heidän opiskeluaikaansa eli Kadettikoulun vuosiin 1961–1963 osuivat niin Berliinin muurin rakentaminen kuin Kuuban kriisi, jonka katsotaan vieneen maailman suurvaltojen välisen ydinsodan partaalle. Upseerivalan vannottuaan miehet sijoittuivat työhön Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen; kylmä sota jatkui viime vuosisadan viimeiselle kymmenelle asti […]

Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) kuului 1900-luvun menestyneimpiin suomalaisurheilijoihin. Noin vuosikymmenen mittaisen uransa aikana hän voitti viisi olympiamitalia, joista neljä kultaista, 14 maailmanmestaruusmitalia (joista 6 kultaa) sekä 22 Suomen-mestaruusmitalia (näistä 13 kultaa). Aktiivikauden jälkeen tuli vielä veteraanien maailmanmestaruuskisoista muutamia mitaleja. Nykäsestä on tehty ainakin 8 kirjaa, joista yksi sisältää hänen ruokareseptejään, sekä kokopitkä elokuva ja pari […]

Informaatiosota-kirjan kirjoittaja Harri V. Hietikko on koulutukseltaan hallintotieteiden tohtori. Hän on myös aktiivinen reserviläinen ja reserviläisten kouluttaja, mikä selittänee sen, että kirjassa viitataan Suomen puolustusvoimiin lukuisia kertoja. Vanhimmat esimerkit ovat jatkosodan ajalta, ja näissä legendoiksi muuttuneissa mutta mahdollisesti täysin vailla totuuspohjaa olevissa tarinoissa seikkailevat niin ylipäällikkö Mannerheim kuin sotapropagandaa sorvannut kirjailija Olavi Paavolainen. Toinen vahvasti esiin […]

Filosofian lisensiaatti Erkki Fredriksonin vuonna 1978 valmistunut gradu käsitteli Jyväskylän ravintolatoimintaa 1800-luvulla ja hänen 1990-luvun alussa tehdyssä lisensiaatintutkimuksessaan kiiltelivät kotikaupungin porvarien pöytähopeat. Kun Fredrikson on tehnyt elämäntyönsä Keski-Suomen museon intendenttinä, on nyt käsillä oleva Pöydän iloja pikkukaupungissa varsin luonteva lisä toistakymmentä teosta käsittelevään kirjalliseen tuotantoon. Etenkin kun tekijä esipuheessa kertoo olevansa mies, joka viihtyy lieden […]

Taidehistorioitsija, symbolitutkija, filosofian tohtori Liisa Väisäsen tuorein teos Salaiset symbolit (SKS 2023) lupaa alaotsikossaan tarjota avaimet esoterian maailmaan. Sen kirja tekeekin, mutta samalla matkalla lukija tulee tutustuneeksi useisiin erilaisiin kulttuureihin. Muinaiset egyptiläiset, kabbala ja keltit, šamaanit ja alkemistit sekä moderni alamaailma – kaikki ne ovat viestineet tai viestivät edelleen tavoilla, joita ulkopuolinen ei useinkaan hahmota, […]

Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, filosofian tohtori ja tiedustelueversti evp. Suomalaisen sotilastiedustelun huippuihin kuuluva mies on tutkinut Venäjää kolme vuosikymmentä ja opettanut kyberturvallisuutta Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2017. Hänen nimissään on eräänlainen akateeminen ennätys: Venäjän strategista kulttuuria käsittelevällä luennolla on ollut verkossa kaikkiaan ainakin 1,8 miljoonaa katsojaa. Luennolla on sama nimi kuin nyt käsillä […]

Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistieteen tohtori. Hänen teoksensa Millaista on olla eläin? ilmestyi vuonna 2015. Se sai runsaasti mediahuomiota, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon sekä Lauri Jäntin palkinnon. Kirja palkittiin myös vuoden eläinsuojelutekona ja se oli Finlandia-ehdokas. Tämän jälkeenkin Telkänranta on kirjoittanut eläinten käyttäytymisestä (Eläin ja ihminen: Mikä meitä yhdistää, SKS 2016). Nyt tarkastelun kohteena on se monelle […]

Professori, filosofian tohtori Touko Perko tarttuu uusimmassa kirjassaan aiheeseen, jota on tutkittu enemmän kuin mitään muuta Suomen historiaan liittyvää. Sisällissodan nimittäminen vapaussodaksi ei nykypäivän kielenkäytössä ole kovinkaan tavallista, mutta Perkolla on kirjansa nimelle vahvat perustelut. Kumpikin puoli kun katsoi käyvänsä vapaussotaa: siinä missä valkoiset mielestään sotivat vapauttaakseen itsenäiseksi julistautuneen Suomen lopullisesti Venäjästä, punaiset katsoivat taistelevansa […]

Yhteiskuntatieteen tohtori Martti Soramäki on tehnyt pitkän uran Yleisradiossa. Hän on toiminut useissa eri tehtävissä, viimeksi ennen eläkkeelle jäämistään yhtiön keskushallinnon päällikkönä. Asiantuntemusta kirjoittajalla siis riittää, ja teoksen lähdepohja on muutenkin vahva: kosolti erilaisia muistioita, raportteja ja komiteanmietintöjä, lakeja ja asetuksia, lainsäädännön valmisteluasiakirjoja, tutkimuskirjallisuutta ja -artikkeleita sekä muuta yhtiöön liittyvää aineistoa. Pelkkä lähdeluettelo on yli […]

Kylmän sodan lopusta Euroopassa – ja muutamista muistakin viime vuosisadan loppukymmenten tapahtumista – kertoo Pekka Visurin ja Heikki Talvitien kirja Kylmän sodan päätös. Teoksen alaotsikkona on Draamaa Helsingissä, Moskovassa ja Berliinissä, ja vaikka kummankaan kirjoittajan esitystapa ei ole erityisen dramaattinen – pikemminkin tiukan, joskus jopa vähän kuivahkon, asiallinen – dramatiikkaa riittää tapahtumissa itsessään. Monien maiden […]

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen varsinainen ammattiosaamisensa eli sotataito on jäänyt tutkimatta ja arvioimatta – mikä on tietysti pienoinen ihme, kun lukijoille on kuitenkin kerrottu kilometrikaupalla marsalkan sukutaustasta ja elämänvaiheista, matkoista ja ruokamieltymyksistä, naistuttavuuksista ja paljosta muusta. Mannerheimin johtamistapaa ja hänen suhdettaan alaisiinsa on käsitelty esimerkiksi […]

Ympäristöopin kirjassa oli kertomus Turun palosta. Se jäi kaupungissa kansakoulua aloittavan pikkupojan, Hannu Salmen, mieleen niin, että hän näki siitä uniakin. Vuosikymmeniä myöhemmin Salmi, nykyisin Turun yliopiston kulttuurihistorian professori, ryhtyi keräämään tapahtumaa koskevaa aineistoa ja kirjoittamaan siitä tietokirjaa. Edellinen aihetta käsittelevä teos, Svante Dahlströmin Turun palo 1827, ilmestyi lähes sata vuotta sitten eli 1930. Nykylukijaa […]

Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot – joita oli Suomen Lapissa enemmän kuin maakunnan omia asukkaita eli parhaimmillaan parisataatuhatta sotilasta – rakensivat hallussaan olleelle seudulle useita linnoitteita. Tärkein näistä oli massiivinen Käsivarren vaarojen ja suurtuntureiden läpi kulkenut Sturmbock. Massiivinen puolustuslinja oli kymmenien kilometrien pituinen ja joissakin kohdissa jopa useiden kilometrien levyinen. Se koostui korsuista, ampuma-asemista ja […]

Liisa Väisäsen Symbolien Helsinki -kirjan takakannen otsikosta, Opas pääkaupungin salaisuuksiin, voi olla kahta mieltä. Toisaalta kirjassa esitellyt talot eivät ole varsinaisia salaisuuksia – siinähän ne seisovat paikoillaan kulkijan silmien edessä kuten ovat vuosikymmenien ajan tehneet. Toisaalta taas rakennusten runsaat yksityiskohdat sisältävät piiloviestejä, jotka avautuvat vasta kun katsoja pääsee pohtimaan niiden merkitystä asiantuntijaoppaan avulla. Kirjan lukijalle […]

Naiset ovat toimineet vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa koko Suomen itsenäisyyden ajan. Varhaisista naisjärjestöistä suurin, vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd, keräsi riveihinsä parhaimmillaan lähes 250 000 naista. Sotilaskotiliitto, joka sai alkunsa 1918, on huomattavasti pienempi (nykyisin noin 5000 jäsentä), mutta se sai jatkaa toimintaansa silloin, kun lottajärjestö lakkautettiin eli syksyllä 1944. Sodanjälkeisinä vuosikymmeninä eivät naiset juuri osallistuneet maanpuolustustehtäviin, […]

Markus Leikolan Sodan ja rauhan kronikan jälkisanoihin sisältyvä pohdiskelu teoksen – esseistiikaksi hän sen tyylilajia itse luonnehtii – sopii oivallisesti tämän muutamassa kuukaudessa syntyneen kirjan motoksi. Leikola on kirjailija ja pitkän uran tehnyt toimittaja, joka ehkä muistetaan ainakin Ylen A-Studiosta. Hän on vuosikymmenten varrella ehtinyt työskennellä myös maailman kriisipesäkkeissä. Niistä nyt käsillä olevan teoksen esipuheessa […]

Kotien salainen armeija on FT Seija Aunilan ja hänen työkaverinsa TM Jukka-Pekka Heiskasen toinen yhteinen kirjoitustyö. Edellinen, Äkkilähtöjä menneisyyteen, koostui vanhoista lehtileikkeistä ja valokuvista. Se johdatti lukijansa reilun sadan vuoden takaiseen Suomeen. Nyt liikutaan talvi- ja jatkosotien ajassa; Kotien salaisen armeijan päälähteenä on Aunilan pari vuotta sitten valmistunut väitöskirja Kuinka naistenlehdestä tuli osa sotapropagandaa. Naisihanteen […]

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä on tähän mennessä ilmestynyt Suomessa ja suomeksi jo kaksi elämäkertaa. Lisää on luvassa syksyllä, ja kansainvälisillä markkinoilla valikoima on huomattavasti runsaampi. Kirjojen lisäksi maailman suurin nettikirjakauppa Amazon myy muun muassa Zelenskyin kuvalla varustettua t-paitaa (saatavana sekä miesten että naisten koot). Käsillä on nyt täysin kotimainen vaihtoehto, historioitsija Mika Kuljun Volodymyr Zelenskyi […]

Kirjantekijöistä Jarno Limnell on Suomen ehkä tunnetuin kyberturvallisuuden asiantuntija. Sotatieteiden tohtori toimii työelämäprofessorina Aalto-yliopistossa, ja lisäksi hänellä on dosentuuri Tampereella. Elina Hiltunen ja Mikko Dufva ovat tulevaisuudentutkijoita. Kauppatieteiden tohtori ja diplomi-insinööri Hiltunen on kirjoittanut toistakymmentä tietokirjaa; hänen erikoisalojaan ovat mm. megatrendit ja hiljaiset signaalit. Tekniikan tohtori Mikko Dufva työskentelee Sitrassa; hänen väitöskirjansa käsitteli tulevaisuutta koskevan […]