Kirjoituksia Agricolassa:

Sotilaspolitiikkaa ja Saksa-suhteen valotusta

Lisätty 26.10.2020 | Arvostelu

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]

Jatkosodan venepakolaisten huimat tarinat

Lisätty 5.10.2020 | Arvostelu

Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa Jollaksen kartanossa toimi jatkosodan loppuaikoina vastaanottokeskus, jonka kautta arvioidaan syyskuun 1943 ja syyskuun 1944 välisenä aikana kulkeneen noin 5000 virolaispakolaista. Heidät oli kuljetettu kartanoon Pirttisaaresta, Trutlandetista, Eestiluodosta ja muualta avomeren ääreltä. Osa pakolaisista jatkoi matkaansa Ruotsiin ja pidemmällekin, sillä Suomessa ei enää jatkosodan loputtua ollut turvallista. Neuvostoliitto, joka oli miehittänyt Viron, vaati […]

Vauhdikas tarina maailmanympäripurjehduksesta

Lisätty 24.9.2020 | Arvostelu

Yksin seitsemällä merellä on purjehtija, DI Tapio Lehtisen ja Helsingin Sanomien urheilutoimittaja Ari Pusan kirjoittama kertomus Lehtisen matkasta maapallon ympäri. Hän teki sen 36-jalkaisella eli noin 11 metriä pitkällä Asteria-veneellä, ja matka kesti kaikkiaan 322 päivää eli vajaat 11 kuukautta. Tarina on vauhdikas, mutta moniulotteisuutta ja syvyyttä siinä voisi olla enemmän. Kilpailuhistoriaa ja purjehtijan muotokuva […]

Suomalaista arkkitehtuuria suurten nimien varjossa

Lisätty 31.8.2020 | Arvostelu

Liisa-Maria Hakala-Zilliacuksen Olav Hammarström -elämäkerta on oikeastaan kaksoiselämäkerta, sillä kohdehenkilön rinnalle nousee hänen vaimonsa, tekstiilitaiteilija Marianne Strengell. Esipuheessaan kirjoittaja toteaakin, että alun perin kirjan piti kertoa Strengellistä, jonka töihin hän oli tutustunut Eduskuntatalon intendenttinä toimiessaan. Sitten sivuhenkilö sai vallan, ja lopputuloksena oli teos, jonka lukijoiksi voisi ajatella arkkitehtien ja tekstiilitaiteilijoiden lisäksi ainakin kulttuuri- ja taidehistorian […]

Kun pandemia iski sisällissodasta toipuvaan Suomeen

Lisätty 24.6.2020 | Arvostelu

Espanjantauti Suomessa -teoksen kirjoittaja Eila Linnanmäki on mikrobiologi, mutta hän on väitellyt Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitoksella vuonna 2005. Kyseessä on siis uusintapainos puolitoista vuosikymmentä sitten ilmestyneestä teoksesta. Tieteiden risteyskohtaan sijoittuva teos edustaa periaatteessa historiallista tutkimusta, mutta hyödyntää myös epidemiologisia menetelmiä ja biologis-lääketieteellistä tietoa. Lähteinään tekijä on käyttänyt lääkintöhallituksen ja muiden viranomaisten arkistoihin talletettuja […]

Erään haaksirikon tarina

Lisätty 6.6.2020 | Arvostelu

Syyskuisena lauantai-iltana Ahvenanmerellä puhalsi navakka tuuli. Getalainen kalastaja toimitteli pihamaallaan omia askareitaan ja havaitsi mereltä kuuluneen koneen äänen äkkiä vaienneen. Mies ei kuitenkaan lähtenyt pienellä veneellään ottamaan asiasta selvää. Ilta alkoi pimentyä, eikä äänen päättyminen niin kovin kummallista ollut: purjealuksen moottorihan sammutetaan, kun purjeet on nostettu ja ne alkavat vetää. Sunnuntaiaamuna, kun Getan asukkaat saaristolaisten […]

Monisärmäinen muotokuva kulttuurikentän kameleontista

Lisätty 4.6.2020 | Arvostelu

Kirjan nimi on kerrassaan herkullinen. Kuuden vuosikymmenen aikana suomalaiset ehtivät kysellä sanomalehtien yleisönosastoissa sekä muissa julkisissa keskusteluissa ties miten monta kertaa, kuinka Jörn Donner kehtasi. Ja kyllähän hän kehtasi: en äkkipäätä keksi asiaa tai aihetta, johon Donner ei olisi tavalla tai toisella tarttunut. Hän levitti ihmisten eteen sairautensa ja seksielämänsä – ja ennen kaikkea mielipiteensä. […]

Kun lähiöt ja moottoritiet olivat uusia

Lisätty 6.5.2020 | Arvostelu

Suurten ikäluokkien lapsuusaikojen Helsinki oli kovin erilainen kaupunki kuin nykyinen, mutta vuonna 1960 Stadi oli hyvää vauhtia muuttumassa. Jussi Iltasen Helsinki 1960 esittelee kasvavaa kaupunkia kuvin, kartoin ja lyhyin tekstein. Kirjan alussa on kaupungin yleisesittely, joka on ikävä kyllä hivenen luettelomainen ja puiseva. Kyse lienee esipuheessa todetusta periaatteesta: tekstissä säilytetään ”lähteissä käytetty aikakaudelle tyypillinen kirjoitustapa […]

Tapahtumien keskipisteessä – keisarivierailuista Putiniin, Trumpiin ja ilmastolakkoon

Lisätty 27.4.2020 | Arvostelu

Kun valtioneuvos J. A. Ehrenström vuonna 1812 laati suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi korotetulle Helsingille asemakaavan, kaupunkipahasessa oli noin neljätuhatta asukasta ja nykyisen Senaatintorin paikalla Suurtori. Nimi oli aukion kokoon ja kuntoon nähden jokseenkin liioiteltu, mutta sen laidalla seisoi sentään kuusi kivitaloa. Sederholmin, Bockin, Burtzin, Helleniuksen, Sunnin ja Kiseleffin talot (Aleksanterinkatu 18, 20, 22, 24, 26 ja 28) […]

Kirjailijan kaupunki

Lisätty 20.4.2020 | Arvostelu

Jyväskyläläinen historiantutkija Juha Järvelä taitaa olla tällä hetkellä Suomen parhaita Mika Waltari -tuntijoita. Hän on väitellyt Waltarin nuoruudentuotannosta ja julkaissut väitöskirjaansa perustuvan teoksen Mika Waltari ja sukupuolten maailmat. Kuutisen vuotta sitten ilmestyneessä Komisario Palmun jäljillä -teoksessa Järvelä ja kirjan toinen tekijä Marjo Vallittu liikkuivat kuvitteellisen poliisimiehen mukana Waltarin jännärien ja filmien tapahtumapaikoilla Helsingissä. Nyt käsillä […]

Arkea, juhlaa ja sotaa

Lisätty 6.3.2020 | Arvostelu

Helsinki 1939 – pääkaupunki ja suuri käänne tarkastelee tapahtumarikasta vuotta kolmesta näkökulmasta. Henrik Talan osuudessa pääroolin saa pääministeri Aimo Cajander, jonka seuraan tekijät lyöttäytyvät jo johdannossa. Siinä kuvaillaan pääministerin kävelymatkaa Valtioneuvoston linnasta Eduskuntataloon ja edelleen hänen siviilityöpaikalleen, vastavalmistuneeseen Metsätaloon. Samalla havaitaan kaupungin muuttuminen, joka osin ajoittuu juuri Cajanderin ensimmäisen (reilut 3 kuukautta kesällä 1922) ja […]

Myytti ei murru edes ruotsalaisvoimin

Lisätty 30.1.2020 | Arvostelu

Satojen ellei peräti tuhansien nimekkeiden Mannerheim-kirjallisuus on viime syksynä saanut taas jykevän lisäyksen: ruotsalainen historioitsija Herman Lindqvist kertoo marsalkan koko elämäntarinan noin viidelläsadalla sivulla. Kehystarinassa kirjoittaja itse palelee räkänokkapartiolaisena Helsingin tammipakkasissa. Narvan marssi soi eikä seitsenvuotias edes taida oikein ymmärtää tilanteen koko vakavuutta ja juhlavuutta, tekeepähän vain kunniaa kuten kaveritkin, kun ruumissaatto kulkee ohi. Varsinainen […]

Legendaarinen lehtikuvaaja ja median tabut

Lisätty 4.11.2019 | Arvostelu

Kuka käveli Vanhan ylioppilastalon hiilloksella huhtikuisena aamuna vuonna 1978? Kenelle Expressenin kuvatoimittaja soitti, kun matkustajalaiva hävisi tutkasta Itämerellä syyskuussa 1994? Kenet vihkipari Jenni Haukio ja Sauli Niinistö näkivät ensimmäisenä astuessaan ulos Reposaaren kirkosta tammikuussa 2009? Vastaus kaikkiin kolmeen kysymykseen on Peter Jansson. Hän työskenteli lehtikuvaajana 40 vuotta ja teki päivittäin 4–5 kuvauskeikkaa suomalaisille ja ruotsalaisille […]

Karttoja, kirjeitä, muistelmia – tunteisiin vetoava talvisotateos tarjoaa myös tietoa

Lisätty 30.10.2019 | Arvostelu

    Nyt käsillä olevan kirjan nimi nostaa helposti mieleen kuvan kodeista, jotka ovat jääneet autioiksi asukkaiden paettua sodan jaloista ja jotka on pakko polttaa, ettei vihollinen voisi käyttää niitä tukikohtinaan. Kirjan motoksi onkin valittu Yrjö Jylhän runo Tuomittu talo, joka ilmestyi välirauhan aikana kokoelmassa Kiirastuli. Autio piha, hylätty talo ikkunoista on sammunut valo ovet […]

Stadin salaiset suojelijat

Lisätty 28.10.2019 | Arvostelu

Varhaiskeväällä 1944 Suomen armeijan päämajassa Mikkelissä oltiin huolestuneita. Helmikuussa Neuvostoliitto oli tehnyt kolme pommitusiskua Helsinkiä vastaan ja mahdollista oli, että pommituksia jossakin vaiheessa jatkettaisiin. Suomi ei ollut taipunut sille esitettyihin rauhanehtoihin, sillä ne olivat valtio- ja sotilasjohdon mielestä liian ankarat. Maaliskuun lopussa ylipäällikkö Mannerheim antoi kenraaliluutnantti Woldemar Hägglundille käskyn perustaa joukko-osasto, jonka tuli suojata pääkaupunkiseutua […]

Salaisia suunnitelmia talvisodan alla

Lisätty 6.9.2019 | Arvostelu

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Voittopuolisesti vaikeaa?

Lisätty 27.8.2019 | Arvostelu

Selasin erään työprojektin yhteydessä naisten asepalveluksesta kertovia lehtileikkeitä vuosilta 1994–1996. Sanomalehtien otsikoissa kuvastui aluksi epäily: erityisesti eduskunnassa taitettiin peistä puolesta ja vastaan. Mielipidetiedustelujen mukaan noin kaksi kolmasosaa naisista hyväksyi naisten asepalveluksen, vajaa kolmasosa vastusti. Viisi sadasta vastaajasta ei ottanut kantaa asiaan. Lopulta lehtijutut olisivat yhtä hyvin voineet kertoa vaikka jääkiekkokullasta, niin täynnä hehkutusta ja ihailua […]

Ruokaisa retki merkitysten maailmaan

Lisätty 12.7.2019 | Arvostelu

Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]

Yhden miehen kertomus, koko sukupolven kokemus

Lisätty 3.7.2019 | Arvostelu

Talvi-, jatko- ja Lapin sotaan osallistui noin 600 000 eri-ikäistä suomalaismiestä. Nyt veteraaneja on jäljellä noin 10 000 ja heidän keski-ikänsä on 94 vuotta. Osa sotamuistoista on mennyt muistelijoiden mukana, osan ovat joko veteraanit itse tai heidän jälkeläisensä työstäneet kirjoiksi. Niitä on julkaistu sekä varsinaisten kustantamoiden listoilta että omakustanteina, joiden taso vaihtelee. Nyt käsillä oleva Tuomas Hongan […]

Haaksirikkojen ja hylynryöstäjien jäljillä

Lisätty 11.2.2019 | Arvostelu

Vuonna 2005 ilmestyneessä Rantarosvojen saaristo -teoksessa Suomen tunnetuin merihistorioitsija, emeritusprofessori Yrjö Kaukiainen, kartoitti itäisen Suomenlahden historiaa lähinnä 1700-luvulta. Teos oli mainiosti kirjoitettu, joten se jäi alansa klassikoksi ja on muun muassa ollut historian pääsykoekirjana ainakin Tampereen yliopistossa. Kaukiaisen tuorein teos Aarrelaivat ja harhatulet vie Turunmaan saaristoon, alueille joista on löytynyt useita raskaassa lastissa purjehtineita ja […]