Kimmo Elo

Viime vuosina Suomessa on pulpahdellut siellä täällä esiin termi ”kolmas tasavalta”, jolla näytetään haluttavan käsitteellistää se muutos, jonka Suomen liittyminen EU:n jäseneksi vuonna 1995 olisi maamme poliittiselle kulttuurille tuottanut. Tämä EU-jäsenyydestä alkanut aikakausi olisi siis itsenäisyytemme ajan kolmas, kun taas ensimmäiselle tarkoitetaan pääsääntöisesti maailmansotien välistä, toisella puolestaan 2. maailmansodan jälkeen alkanutta aikakautta. Risto Heiskalan yhdessä […]

Saksan toimia suhteessa Ukrainan sotaan on kritisoitu laajasti epävarmoina ja hapuilevina. Kritiikissä toistuu ajatus siitä, että Saksan tulisi ottaa Euroopan sisällä turvallisuus- ja puolustuspolitiittisen johtajan rooli. Saksaan kohdistuva kritiikki kuitenkin unohtaa maan ulkopolitiikan linjan, joka on perustunut toisen maailmansodan jälkeen erilaisten instituutioiden kautta rakentuvaan yhteistyöhön ja kansainvälisen yhteisön vahvistamiseen.

Vladimir Putinin esittämässä narratiivissa Venäjän ja lännen suhteista erottuu kaksi toistuvaa teemaa: Neuvostoliiton romahdus oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi ja lännen pyrkimys on alistaa ja nöyryyttää Venäjää. Venäjän näkökulmasta Ukrainan konflikti on Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen. Se haluaa sodan varjolla haastaa Yhdysvallat ja sivuuttaa myös EU:n Euroopassa.

Saksan liittokanslerina vuodesta 2005 vuoteen 2021 toiminutta Angela Merkeliä ja aiemmin liittokanslerina toimineita Konrad Adenaueria (1949–1963) ja Helmut Kohlia (1982–1998) yhdistää paitsi sama puoluetausta kristillisdemokraattisessa unionissa (CDU), myös ennätyspitkä valtakausi. Merkel oli myös ensimmäinen naisliittokansleri sekä ensimmäinen liittokansleri, jonka poliittinen sosialisaatio tapahtui entisessä DDR:ssä. Merkelin nousu politiikan huipulle ajoittuikin politiikan murroskohtaan ei vain saksalaisessa yhteiskunnassa, […]

Pitäessään kiinni kansallisvaltion yksinoikeudesta, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa EU-maat ovat rakentaneet Euroopan yhdentymispolitiikalle lasikaton, jonka rikkominen on mahdollista vain liittovaltiokehityksen kautta. EU voi jäädä sivustakatsojaksi, jos sen jäsenmailla ei ole poliittista halua rikkoa lasikattoa, joka tähän asti on tehokkaasti estänyt EU:ta kehittymästä poliittiseksi yhteisöksi. Sen tulisi kyetä suojelemaan omaa aluettaan, ohjaamaan ympäristönsä kehitystä intressiensä perusteella ja tehokkaasti toimimaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on äärimmäisen vakava ja tulevaisuus vaikeasti hahmotettavissa, ovat edellytykset eurooppalaiselle, integraatiopoliittiselle Zeitenwendelle olemassa kirjoittaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen ma. johtaja Kimmo Elo.

Ukrainan sodassa on pelissä koko eurooppalainen arvoperusta. Eurooppalaisen turvallisuuden radikaali huonontuminen koskettaa akuuteimmin Euroopan unionia, mistä syystä juuri EU:n tulee ottaa vahva ja aktiivinen rooli ponnisteluissa sodan lopettamiseksi mahdollisimman nopeasti.  Sota voi saada eurooppalaiset pohtimaan myös eurooppalaisen liittovaltiokehityksen negatiivisia ja positiivisia puolia kirjoitta Eurooppa-tutkija Kimmo Elo.

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti virkakautensa toisen ”Unionin tila”-puheensa Euroopan parlamentissa. Käsittelen tässä, kuinka tämän tyyppisiä poliittisia tekstejä voidaan purkaa ja analysoida data-analyysin keinoin, ja kaivaa niistä esiin helposti piiloon jääviä, olennaisia seikkoja. Puhe korosti eurooppalaisille arvoille ja demokratialle keskeisten vapauksien suojelun ja turvaamisen tärkeyttä, sekä jatkuvuutta ja jo saavutettujen asioiden puolustamista.

Viimeisen vuosikymmenen aikana kuvapohjaisen viestinnän on arvioitu nousseen yhä keskeisemmäksi tiedon- ja informaation välittämisen keinoksi. Visuaalisen viestinnän tutkimuksissa on nostettu esille muun muassa se havainto, että historiallisen tiedon välittyminen tapahtuu yhä useammin kuvien välityksellä, mikä osaltaan vähentää tekstiperustaisen viestinnän roolia. Toisaalta etenkin sosiaalisen median piirissä kirjoitettu viestintä on edelleen suuressa roolissa, tyypillisesti kuvia ja tekstiä […]

Seppo Tiitinen seurasi lähes neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiesurallaan yhteiskunnallista ja kansainvälistä kehitystä politiikan aitiopaikoilta suojelupoliisin päällikkönä (1978–1990) ja eduskunnan pääsihteerinä (1990–2015). Jo uransa aikana Tiitinen tuli tunnetuksi letkeänä keskustelijana, mutta myös eräänlaisena yhteiskunnallisena unilukkarina, jonka sanalla oli oma merkittävä painoarvonsa maamme eri käänteissä. Ei siis mikään ihme, että Tiitisen muistelmien toivottiin raottavan salaisuuksien verhoa ja […]

Suomettumisen ajaksi kuvattu lähihistoriamme vaihe on viime vuosina tuottanut runsaasti sekä yhteiskunnallista keskustelua, vakavasti otettavaa tutkimusta että erilaisia ”tilintekoja” menneisyyden suhteen. Näkyvin yksittäinen tapaus lienee Alpo Rusiin kohdistunut vakoiluepäily vuonna 2002. Vaikka Rusiin kohdistunut epäily yhteistyöstä entisen DDR:n tiedustelupalvelun Stasin kanssa on osoitettu perusteettomaksi, Rusi itse on tapauksen jälkimainingeissa julkaissut useampia teoksia, joissa hän on […]

Huolestuttavan harva eurooppalainen tietää, mitä Euroopan parlamentti tekee tai miten se toimii – tosiasia, jota osaltaan heijastelee myös EP-vaalien alhainen äänestysprosentti myös Suomessa. Satu Helinin ja Pekka Nurmisen perusteos pyrkii osaltaan korjaamaan tilannetta – sen luettuaan ymmärtää, miksi olisi tärkeää äänestää, kun vuonna 2019 seuraavan kerran valitaan edustajat eurooppalaiseen kansanedustuslaitokseen. EU-instituutio, joka nykyään tunnetaan Euroopan […]

Lukijalle suunnatussa esipuheessaan Tim Weiner antaa rohkean lupauksen: ”Tämä CIA:n historia pyrkii osoittamaan, miksi Yhdysvalloilta puuttuu nykyään tiedustelupalvelu, jota se tarvitsee tulevaisuudessa” (s. 17). Nämä sanat on kirjoitettu lähes kymmenen vuotta sitten, vuonna 2007 eli aikana, jolloin Yhdysvalloissa käytiin ankaraa jälkipyykkiä koskien vuoden 2001 terrori-iskuja, Irakin ja Afganistanin sotaretkiä ja ylipäätään keskusteltiin Yhdysvaltojen globaalista asemasta. […]

Maailmanpolitiikkaa ovat viimeisen kymmenen, viidentoista vuoden aikana ravistelleet lukuisat kriisit ja konfliktit, joiden keskellä yhä tänäänkin elämme. Terrorismi, talouskriisit ja pakolaisuus ovat globaaliongelmia, joiden vaikutukset tuntuvat yhä selvemmin myös Euroopassa ja joiden ratkaisemiseksi myös Euroopan unioni (EU) joutuu yhä aktiivisemmin toimimaan osana globaalia yhteisöä. Kuitenkin Suomessa elää yhä edelleen varsin voimakkaana se virheellinen ajatus, että […]

Verkostot ja verkostoituminen ovat, kulunutta fraasia käyttäen, päivän sana, johon törmää lähes päivittäin eri yhteyksissä. Teknologiamurroksen tuottama yhteiskunnan digitalisaatio on synnyttänyt Internetiin perustuvaa kanssakäymistä, jonka keskeisinä foorumeina toimivat erilaiset yhteisöpalvelut kuten Facebook, Twitter tai Google+. Näiden, laajalle yleisölle suunnattujen sosiaalisten medioiden ohella tarjolla on erilaisille kohderyhmille räätälöityjä palveluja kuten asiantuntijoiden verkostoitumista edistävä LinkedIn tai tutkijoille […]