Vanhan Rauman laaja ja yhtenäinen puukaupunkialue, vuodesta 1991 Unescon maailmanperintökohde, on myös monen perheen kotipaikka. Kirjassa Koteja Vanhassa Raumassa: Säilyttävää korjaamista, kestävää asumista pääsemme sisälle kahteentoista niistä; pääpaino on rakennusten sisätiloissa mutta kurkistamme myös pihapiiriin, ja katselemme katunäkymiä. Kadulta astutaan portin kautta sisäpihalle. Rakennusryhmä ja kulkureitit ovat tarkoituksenmukaisia, mitoiltaan ihmiselle sopivia ja muodoltaan sopusuhtaisia. Talot […]

Lue lisää

Arkkitehtuurimuseo on julkaissut kokoelman valokuvia ja alkuperäispiirustuksia arkkitehti Wivi Lönnin tuotannosta. Mukana ovat kaikki Lönnin keskeiset kohteet: koulurakennukset ja pääpaloasema Tampereella, Ebeneserkoti Helsingissä sekä yhteistyössä Armas Lindgrenin kanssa suunnitellut Uusi Ylioppilastalo ja Tallinnan Estonia-teatteri. Historiallista piirustus- ja kuvavalikoimaa täydentää yli 400 valokuvaaja Aukusti Heinosen nykykuvaa Wivi Lönnin arkkitehtuurista.

Lue lisää

Tässä kirja-arvostelussa en keskity kirjan sisältöön, josta on jo julkaistu lukuisia arvosteluja, vaan Hanna Parviaiseen (1874–1938). Tarkastelen ja pohdin sitä, miten kirjoittaa vain vähän sirpaleisia jälkiä jättäneestä elämästä. Sivuutan tässä arvostelussa myös kokonaan keskustelun esimerkiksi Hanna Parviaisen oikeudesta jäädä unohdetuksi. Henkilöhistoriaa voi rakentaa kuvaamalla aikakauden yleisiä elämänkulkuja, tapoja ja ilmapiiriä. Tämä on oivallinen tapa maalata […]

Lue lisää

Kaija ja Heikki Siren ovat kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia arkkitehteja Alvar Aallon sekä Raili ja Reima Pietilän ohella. Loppusyksystä avautui Kaijan (s. 1920) ja Heikin (s. 1918) syntymän satavuotisjuhlintaan liittyen kaksi näyttelyä, toinen Espoon Weegee -näyttelykeskuksessa ja toinen pienempi, Sirenien japanilaisuuteen keskittyvä näyttely Arkkitehtuurimuseossa. Julkaisu täydentää näyttelyitä. Kaija ja Heikki Sirenin uraa valottava teos on saanut […]

Lue lisää

1

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Lue lisää

1

Neljä vuotta sitten perustettu nimikkoseura on saanut aikaan mittavan teoksen arkkitehti Uno Ullbergin (1879-1944) työstä ja elämästä.  Kirja on syntynyt 27 asiantuntevan tutkijan ja kirjoittajan työnä.  Teos on Suomen arkkitehtuurimuseon tuottama, samoin kuin myös alkuvuonna siellä esillä ollut  näyttely.  Kirjan toimittajat Netta Böök ja Kari Immonen esittävät esipuheessa tavoitteenaan olleen, että Uno Ullberg saisi pysyvän  […]

Lue lisää

Esa Laaksonen on saanut kansien väliin tarinan asuntosuunnittelija Else Aropaltiosta (1914 – 2008). Vähemmän tunnetuksi jäänyt, erityisesti Lauttasaareen rakennuksia suunnitellut Else Aropaltio sai paradoksaalisesti julkisuutta, kun Aropaltion perheen Kaakkurikujan oma talo purettiin 1990-luvun lopulla. Else Aropaltion ura alkoi 1930-luvun lopulla Lauttasaaren Otavantieltä ja jatkui 1960-luvun lopulle Lauttasaaren Särkiniementielle. Koko kolmenkymmenen vuoden mittainen suunnittelijan työ tapahtui […]

Lue lisää

Liisa-Maria Hakala-Zilliacuksen Olav Hammarström -elämäkerta on oikeastaan kaksoiselämäkerta, sillä kohdehenkilön rinnalle nousee hänen vaimonsa, tekstiilitaiteilija Marianne Strengell. Esipuheessaan kirjoittaja toteaakin, että alun perin kirjan piti kertoa Strengellistä, jonka töihin hän oli tutustunut Eduskuntatalon intendenttinä toimiessaan. Sitten sivuhenkilö sai vallan, ja lopputuloksena oli teos, jonka lukijoiksi voisi ajatella arkkitehtien ja tekstiilitaiteilijoiden lisäksi ainakin kulttuuri- ja taidehistorian […]

Lue lisää

Uno Ullberg syntyi Viipurissa 1879 ja kuoli Helsingissä 1944. Tietämättömyyttä Uno Ullbergin arkkitehtuurista paikkaa kesän 2020 aikana Suomen Arkkitehtuurimuseossa esillä ollut näyttely ja sen yhteydessä ilmestynyt perusteellinen teos. Kirjahankkeen toteutti varta vasten perustettu Uno Ullberg –seura sekä Arkkitehtuurimuseo, joka vastasi kirjan julkaisemisesta ja taitosta. Kirjan vastaavina päätoimittajina ovat toimineet arkkitehti, tutkija Netta Böök ja kulttuurihistorian […]

Lue lisää

Suurten ikäluokkien lapsuusaikojen Helsinki oli kovin erilainen kaupunki kuin nykyinen, mutta vuonna 1960 Stadi oli hyvää vauhtia muuttumassa. Jussi Iltasen Helsinki 1960 esittelee kasvavaa kaupunkia kuvin, kartoin ja lyhyin tekstein. Kirjan alussa on kaupungin yleisesittely, joka on ikävä kyllä hivenen luettelomainen ja puiseva. Kyse lienee esipuheessa todetusta periaatteesta: tekstissä säilytetään ”lähteissä käytetty aikakaudelle tyypillinen kirjoitustapa […]

Lue lisää

Jugend tuli Suomeen edellisen vuosisadan vaihteessa syrjäyttäen kertaustyylin ja ankean klassismin. Eurooppalaiseen art nouveauhun liitettiin kotimainen kansallisromantiikka ja tuloksena oli vuosisadan alun arkkitehtuurin loistokausi, joka onneksi näkyy vieläkin. Helsinki on kotimaisen jugendin eittämätön ykkösnäyteikkuna maailmalle. Helsinki on kansainvälisestikin ottaen merkittävä jugendkaupunki. Sellaisen jugendin, joka on hakenut perustansa kansainvälisistä esikuvistaan, mutta loistokkuudessaan saanut oman ilmeensä suomalaiskansallisesta […]

Lue lisää

Tapiolan uimahalli on valittu 14 uhanalaisimman eurooppalaisen kohteen luetteloon Seitsemän uhanalaisinta (7 Most Endangered) -ohjelmassa. Seitsemän uhanalaisinta kohdetta valitaan näiden neljäntoista kohteen joukosta maaliskuussa 2020. Esityksen Tapiolan uimahallin ottamisesta mukaan ohjelmaan teki Europa Nostra Finland.

Lue lisää

Jyväskylän kaupunki on ilmoittanut, että Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja nivelosan hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2019 aikana. Uutinen on Jyväskylälle ja Suomen museokentälle positiivinen, sillä nivelosan tarkoitus on yhdistää Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo laajemmaksi, kaupungin mukaan ”kansainvälisesti ainutlaatuiseksi” museokeskukseksi.

Lue lisää

Kulttuuriperintöalan järjestö Europa Nostra Finland on valinnut Tapiolan uimahallin Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema uimahalli on valmistunut vuonna 1965, ja se on suojeltu asemakaavalla.

Lue lisää

Kun venäläisyyden tutkija näkee kirjan nimenä ilmauksen ”venäläinen rationaalisuus”, ei teokseen voi olla tarttumatta. Onko semmoistakin? Kasarmien suunnittelukäytännössä ainakin oli. Sirpa Hailan tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää arkkitehtuurin ja yhteiskunnan välisiä suhteita. Hänen kirjansa liittää vuosisatamme alun venäläisen kasarmiarkkitehtuurin yleisiin ajan suuntauksiin, syihin ja seurauksiin, ovatpa ne arkkitehtonisia, teknisiä tai sosiaaliseen rakenteeseen liittyviä. Kirjassa tulee esiin […]

Lue lisää