Viime vuosina Suomessa on pulpahdellut siellä täällä esiin termi ”kolmas tasavalta”, jolla näytetään haluttavan käsitteellistää se muutos, jonka Suomen liittyminen EU:n jäseneksi vuonna 1995 olisi maamme poliittiselle kulttuurille tuottanut. Tämä EU-jäsenyydestä alkanut aikakausi olisi siis itsenäisyytemme ajan kolmas, kun taas ensimmäiselle tarkoitetaan pääsääntöisesti maailmansotien välistä, toisella puolestaan 2. maailmansodan jälkeen alkanutta aikakautta. Risto Heiskalan yhdessä […]
Saksan toimia suhteessa Ukrainan sotaan on kritisoitu laajasti epävarmoina ja hapuilevina. Kritiikissä toistuu ajatus siitä, että Saksan tulisi ottaa Euroopan sisällä turvallisuus- ja puolustuspolitiittisen johtajan rooli. Saksaan kohdistuva kritiikki kuitenkin unohtaa maan ulkopolitiikan linjan, joka on perustunut toisen maailmansodan jälkeen erilaisten instituutioiden kautta rakentuvaan yhteistyöhön ja kansainvälisen yhteisön vahvistamiseen.
Vladimir Putinin esittämässä narratiivissa Venäjän ja lännen suhteista erottuu kaksi toistuvaa teemaa: Neuvostoliiton romahdus oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi ja lännen pyrkimys on alistaa ja nöyryyttää Venäjää. Venäjän näkökulmasta Ukrainan konflikti on Yhdysvaltojen ja Venäjän välinen. Se haluaa sodan varjolla haastaa Yhdysvallat ja sivuuttaa myös EU:n Euroopassa.
Pitäessään kiinni kansallisvaltion yksinoikeudesta, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa EU-maat ovat rakentaneet Euroopan yhdentymispolitiikalle lasikaton, jonka rikkominen on mahdollista vain liittovaltiokehityksen kautta. EU voi jäädä sivustakatsojaksi, jos sen jäsenmailla ei ole poliittista halua rikkoa lasikattoa, joka tähän asti on tehokkaasti estänyt EU:ta kehittymästä poliittiseksi yhteisöksi. Sen tulisi kyetä suojelemaan omaa aluettaan, ohjaamaan ympäristönsä kehitystä intressiensä perusteella ja tehokkaasti toimimaan globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Vaikka maailmanpoliittinen tilanne on äärimmäisen vakava ja tulevaisuus vaikeasti hahmotettavissa, ovat edellytykset eurooppalaiselle, integraatiopoliittiselle Zeitenwendelle olemassa kirjoittaa Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen ma. johtaja Kimmo Elo.
Ukrainan sodassa on pelissä koko eurooppalainen arvoperusta. Eurooppalaisen turvallisuuden radikaali huonontuminen koskettaa akuuteimmin Euroopan unionia, mistä syystä juuri EU:n tulee ottaa vahva ja aktiivinen rooli ponnisteluissa sodan lopettamiseksi mahdollisimman nopeasti. Sota voi saada eurooppalaiset pohtimaan myös eurooppalaisen liittovaltiokehityksen negatiivisia ja positiivisia puolia kirjoitta Eurooppa-tutkija Kimmo Elo.
Historian sisällä elävinä meidän on vaikeaa tietää, missä olemme juuri nyt suhteessa aiemmin tapahtuneeseen ja tapahtuvaan. Lienee melko riidatonta, että nyt aika on toisenlainen kuin aiempi, kylmän sodan päättymisen jälkeinen ajanjakso – vai oliko noissa parissa vuosikymmenessä muutenkin kyse vain läntisestä ylioptimismista. Tapahtumien muutosvauhtia kuvaa, että vielä Timo Miettisen teoksen ilmestymisen aikoihin syksyllä 2021 perinteinen […]
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti virkakautensa toisen ”Unionin tila”-puheensa Euroopan parlamentissa. Käsittelen tässä, kuinka tämän tyyppisiä poliittisia tekstejä voidaan purkaa ja analysoida data-analyysin keinoin, ja kaivaa niistä esiin helposti piiloon jääviä, olennaisia seikkoja. Puhe korosti eurooppalaisille arvoille ja demokratialle keskeisten vapauksien suojelun ja turvaamisen tärkeyttä, sekä jatkuvuutta ja jo saavutettujen asioiden puolustamista.
Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.
MTV:n entinen Pariisin kirjeenvaihtajan Helena Petäistön teos esittelee Ranskan nuoren presidentin Emmanuel Macronin taustat ja valinnan vaiheet yleistajuisesti ja vetävästi. Teos on jaettu kahdeksaan lukuun, joista kattavin on viides luku, joka esittelee vuoden 2017 presidentinvaalit kuin hengästyttävän jännitysnäytelmän. Kirjan perusteella Petäistö selkeästi ihailee ja kunnioittaa Macronia. Ranska, Macron ja Minä onkin lähes ylistyspuheesta uudistajalle, jota […]
Huolestuttavan harva eurooppalainen tietää, mitä Euroopan parlamentti tekee tai miten se toimii – tosiasia, jota osaltaan heijastelee myös EP-vaalien alhainen äänestysprosentti myös Suomessa. Satu Helinin ja Pekka Nurmisen perusteos pyrkii osaltaan korjaamaan tilannetta – sen luettuaan ymmärtää, miksi olisi tärkeää äänestää, kun vuonna 2019 seuraavan kerran valitaan edustajat eurooppalaiseen kansanedustuslaitokseen. EU-instituutio, joka nykyään tunnetaan Euroopan […]
Arvostelu
Tartuin kirja-arvosteluhaasteeseen iloisin mielin. Sähköpostissa tullut kirjan otsikko ja kustantajan lyhyt kuvaus innostivat kirjoittamaan, olisihan luvassa punnittua tekstiä Brysselissä tehtävästä edunvalvonnasta, lobbauksesta. Olen itse toiminut edunvalvojana, ollut sekä lobbarina että lobattavana, ja seurannut eri rooleissa poliittista päätöksentekoa Brysselissä eri EU-toimielimissä hyvin läheltä. Aihe osui ja upposi, oli niin sanotusti lähellä sydäntä. Ennakko-odotusten nousu ja tuho […]
Arvostelu
Kirjaa on vaikea arvostella kokonaisuutena, sillä artikkelit ovat hyvin erilaisia, vaihdellen filosofisista pohdiskeluista käytännön politiikkaneuvoihin. Kaikki kirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että unionissa on jotakin vialla, mutta keinot ongelmien ratkaisuun ovat usein jopa päinvastaisia. Toiset ehdottavat ratkaisuksi EU:n yhtenäistä ääntä ja toiset taas nimenomaan sisäisten ristiriitaisuuksien esiintuomista. Toisten mielestä unionin talouspolitiikasta pitäisi järjestää kansanäänestys, kun […]
Arvostelu
Itä-Suomen yliopiston dosentin, Jouko Jokisalon uusin tutkimus Euroopan radikaali oikeisto on sekä ajankohtainen että tarpeellinen analyysi siitä mitä Euroopassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Teos kattaa hyvin keskeiset EU-maiden oikeistopopulistiset virtaukset, radikaalit ääripuolueet ja myös suoranaiset fasistiset ryhmittymät. Sen teoreettinen anti ja historiatietoisuus ovat nykyisen pikaruokajournalismin vallitessa sivistävää luettavaa. Jokisalo aloittaa erittelemällä fasismin aikakautta ja nousua […]
Kun 1970-luvulla kiinnostuin politiikasta, asiaan kuuluivat pamfletit. Myös keskustelu EU-jäsenyydestä näkyi 1990-luvulla ohuina suorasukaisina kirjasina, enimmäkseen vastavirtaan. Ei ehkä pitäisi yllättyä siitä, että elämme jälleen viriävän pamflettikirjallisuuden aikana. Aiheena on nyt tuore ”siirtolaiskriisi”, jonka nimi ottaa jo kantaa itse asiaan. Kustantajana esiintyvä ajatuspaja ”Suomen Perusta” paljastaa sekin puoluetaustan. Onkin jo korkea aika, että perussuomalaiset esittäisivät […]
Kun kulttuurintutkija kirjoittaa blogissaan: ”Toisaalta tulla Leitzingerin lyttäämäksi on arvo sinänsä, sitä tässä itsekin odottelen.” (1.1.2015), niin tokihan velvollisuuteni on ryhtyä toimeen. Häpeäkseni joudun kuitenkin tunnustamaan, että Katja Bloigun kirjan lukeminen kesti vuoden, eikä se suinkaan johtunut pelkästään kirjan alun raskaasta tietosisällöstä. Tänä aikana kirja ehti saada odottamatonta historiallista arvoa, sillä niin nopeasti ulkomaalaispoliittinen keskustelu […]