Leikin taikaa – Miksi leikki on niin tärkeää? -kirjan tekijät ovat kaikki kasvatuksen ammattilaisia. Kasvatustieteiden maisteri Timo Jantunen on luokanopettaja ja tietokirjailija; Susanna Suutarla on steinerpedagoginen varhaiskasvattaja ja luotsaa neljää päiväkotia, joissa steinerpedagogiikka on läsnä; myös Niina Heino on steinerpedagoginen varhaiskasvattaja. Kolmikon laatimassa kirjassa on neljä päälukua ja näissä kaikkiaan 17 osiota. Kukin osio alkaa […]

Lue lisää

Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]

Lue lisää

Akateeminen Kirjakauppa perustettiin Helsingin Aleksanterinkadulle vuonna 1893. Yliopistoväen kirjakaupaksi perustettu, 1930-luvun alussa Stockmannin haltuun siirtynyt liike kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi kirjakaupaksi 1900-luvun alkukymmeninä, ja johtoasema säilyi lähelle vuosisadan vaihdetta. Pohjois-Espan ja Keskuskadun kulmaan, Stockmannin nurkalle, valmistui 1960-luvun lopussa komea Alvar Aallon suunnittelema rakennus, Kirjatalo. Kirjapalatsiksikin sitä kai oli tarkoitus kutsua, mutta ihan noin pompöösi ilmaus ei […]

Lue lisää

Timo Vihavaisen uusin teos koostuu esseistä, joita tekijän omien sanojen mukaan ”yhdistää kysymys aikakautemme luonteesta”, jota tarkastellaan ”sekä läheltä että hieman kauempaakin” historiallisessa perspektiivissä. Taustalla vaikuttaa voimakkaana tekijän näkemys, jonka mukaa ei vain edistysusko olisi hiipunut, vaan myös itse edistys loppunut. Näin aseteltuna teos on tavallaan Francis Fukuyaman Historian loppu ja viimeinen ihminen -teoksen antiteesi. […]

Lue lisää

Nationalstaten, kansallisvaltio, on aika hyvä nimi kirjalle. Suomenruotsalaisuuden tai Suomen ruotsalaisuuden historian kirjoittaminen ei ole helppo tehtävä. Suomenkielinen suomalaisuus on Suomessa ollut ehdottomassa valta-asemassa ainakin sata vuotta. Se on vahvasti sitoutunut fennomaanien aatteisiin, ja niiden aatteiden mukaanhan ruotsinkieliset ja ruotsin kielen puolustajat ovat aina olleet väärässä. Totta kyllä, suomenkielisten asenteet ovat kokonaisuutena ottaen kovasti suvaitsevaisempia […]

Lue lisää

Teoksen aikajänne on erittäin laaja: keskiajalta 1900-luvun alkuun. Kirjan johdannossa mainitaan tavoitteena olleen ”valaista pitkän ajallisen tarkastelun kautta maailmankuviin vaikuttavien osasten jatkumoa ja murroksia”. Johdannon kirjoittajat toteavat kuitenkin, että kyse ei ole aate- eikä käsitehistoriallisesta läpileikkauksesta. Sen sijaan tarkoitus on käsitellä erilaisten ajattelutapojen monikerroksisuutta yksittäisten tapausten kautta. Tässä teos onnistuukin: se tuo esiin monenlaisia esimerkkejä […]

Lue lisää

Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki jäi eläkkeelle vuoden 2017 alussa. Yliopistourallaan hän ehti toimia myös humanistisen tiedekunnan dekaanina. Mustajoki alkoi pitää blogia vasta kolme vuotta sitten, mutta kirjoitukset ovat olleet luettuja ja herättäneet paljon huomiota. Myrsky vodkalasissa jakautuu seitsemään päälukuun, joista kolme ensimmäistä käsittelee Venäjää ja vähän Suomeakin. Muissa luvuissa pohditaan […]

Lue lisää

Tiedemaailma etsii yhä uudempia keinoja tutkia sosiaalista toimintaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sosiologit ja sosiaalihistorian tutkijat ovat keksineet hyvin laajan valikoiman teorioita ja menetelmiä, joiden avulla on mahdollista tulkita tätä vuorovaikutusta, ja keskustelunanalyysi on yksi niistä. Kuuluisa englantilainen sanonta ”Speech is silver, but silence is golden” opettaa harkitsemaan tarkoin jokaista lauselmaa ja jättämään mieluummin sanomatta […]

Lue lisää

Jynkkää menoa Punavuoressa ei sisällä minkäänlaista johdantoa, vaan teos alkaa kulttuuripolitiikkaan keskittyvillä kolumneilla. Jokaisen osion tekstit on järjestetty kronologisesti, minkä seurauksena lukija kohtaa ensimmäiseksi lähes vuosikymmenen takaisten kulttuuripoliittisten päätösten ja päätöksentekijöiden kritiikin. Vaikka taiteen ja politiikan suhdetta käsittelevien kolumnien teemat ovat periaatteessa ajattomia, ovat varhaiset tekstit, joissa keskitytään unohduksiin painuneisiin tapahtumiin ja henkilöihin, paikoin hieman […]

Lue lisää

Historiankirjoittajasta tulee uudisraivaaja kun hän kirjoittaa ensimmäisen suomenkielisen yleisteoksen jonkin maan historiasta. Kun kohteena on Afganistan, jossa käytetään arabialaisperäistä kirjaimistoa, haasteena on mm. nimien ja käsitteiden suomentaminen. Afganistan on myös parhaillaan poliittisesti ladattu aihe, johon hätäisimmät tutkijat ja toimittajat ovat kytkeneet vaikeasti muutettavia ennakkokäsityksiä ja yleistyksiä. Andrei Sergejeff on saanut Helsingin yliopistossa orientalistisen koulutuksen, mutta […]

Lue lisää

Suomen tataareista on kirjoitettu paljon, mutta Kadriye Bedretdinin toimittama kirja osoittaa, että aina on tilaa vielä yhdelle kun aihe on mielenkiintoinen ja työ huolellista. Bedretdin on koonnut 35 kirjoituksesta antologian ja liittänyt siihen kaksi bibliografiaa: kronologiset ja aakkoselliset luettelot yli 170 tataarien omasta julkaisusta ja suunnilleen yhtä monesta artikkelista tai kirjasta, joissa kerrotaan Suomen tataareista. […]

Lue lisää

Lehdissä päivitellään, kuinka poliisi tarkistelee ulkomaalaisilta näyttävien ihmisten henkilöllisyystodistuksia. Yleisöpalautteessa epäillään poliisin ammattitaitoa ja asenteita. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista nähdä, millaista luettavaa Poliisiammattikorkeakoulu tarjoaa oppilailleen. Oppikirjaksi tarkoitettu antologia koostuu 12 kirjoittajan artikkeleista, joihin on tiivistetty maahanmuuton haasteet. Tästä voi jo päätellä, että tekstin täytyy olla tiivistä ja pitkälle hiottua, mikä on myös merkki hyvästä […]

Lue lisää

Harvoin asiakirjat ovat niin mielenkiintoista luettavaa kuin kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti. UNESCOn aloitteesta vuonna 1992 koottu kansainvälinen komissio on laajassa raportissaan onnistunut tuomaan esille merkittäviä ja kiinnostavia asioita, jotka antavat eväitä ajattelulle. Kehityksen ja kulttuurin yhdistäminen on tärkeää, sillä kuten YK:n entinen pääsihteeri Javier Pérez de Cuéllar esipuheessaan toteaa, ”pelkästään taloudelliset arvoasteikot eivät [ole] […]

Lue lisää

Yhdysvaltalainen mediatutkija ja Austinin yliopiston filosofian professori Douglas Kellner kehittelee nyt suomennetussa teoksessaan uudenlaista kulttuurintutkimuksen mallia, jossa metodologinen moninaisuus yhdistyy yhteiskuntakriittiseen politiikkaan. Kellnerin kirjan perusajatus on, että mediat muokkaavat arkea ja käsityksiä maailmasta. Mediakulttuurilla hän käsittää uudenlaisen maailmanlaajuisen kulttuurin, joka hallitsee ajankäyttöä ja luo sosiaalista todellisuutta erilaisten mediarepresentaatioiden kautta. Tässä kokonaisuudessa mediakulttuuri ja kuluttajakulttuuri tukevat […]

Lue lisää

’Sosiologinen ajattelu’ (Sa) on toinen Zygmunt Baumanilta suomennettu teos. Edellinen oli myös Vastapainon julkaisema tekstikokoelma ’Postmodernin lumo'(1996). ’Sa’ on varhaisempi teos (alkujaan 1990) ja mikäli tutustuminen Baumaniin on aloitettu myöhäisemmistä teoksista, saattaa lukija yllättyä siitä, että tästä kirjasta ei löydy ollenkaan sanaa ’postmoderni’. Ensiksi ihmettelin, miksi juuri ’Sa’ julkaistaan, sillä Bauman on kirjoittanut tämän jälkeen […]

Lue lisää