Tuija Vertainen on taustaltaan romanisti ja kerännyt ranskalaisperäisiä sanoja monenlaisista arkisista lähteistä, kirjallisuudesta ja vanhoista lehdistä. Aakkosittain järjestetyt pienet tarinat kertovat paitsi sanojen merkityksen, myös niiden taustaa ja käyttöä. Kirjoittaja nostaa esille kunkin sanan kohdalla myös muita aihepiiriin liittyviä ja samaa alkuperää olevia sanoja. Joskus näin on tehty varsin yllättäviäkin yhdistelmiä, kuten komposti ja potpuri, […]
Tämä on kirja hankalista sanoista ja asioista, jotka muodostuvat puhumalla ja kirjoittamalla. Kielestä, joka aiheuttaa ihmisten välillä kitkaa ja ristiriitaa. Se on kirja siitä, miten sanat ja kieli luovat todellisuuksia, jotka toiset näkevät houkuttelevina ja toiset inhottavina – ja joita kolmannet eivät näe, kuule tai tunne laisinkaan. (s. 7) Näin Janne Saarikivi kirjoittaa Hankalien sanojen […]
Kalevi Koukkusen teoksen mahdollinen lukijakunta on laaja: lukutaitoiset suomalaiset. Kielestä kiinnostuneille se tarjoaa rehevän viidakon tutkimusretkille käytöstä jääneisiin sanoihin. Osa niistä olisi syytä palauttaa arkikäyttöön. Onhan kierrätys nykymuotia. Kirjan rungon muodostavat Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja (SRS) sekä Lönnrotin toimittama Ruotsin, Suomen ja Saksan Tulkki (1847, 235 sivua) ja David Emmanuel Daniel Europaeuksen laatima Ruotsalais-Suomalainen Sanakirja (1853, […]
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toiminnan keskeinen tarkoitus on 190 vuotta ollut tarjota pääsy tiedon ja tieteen äärelle. Sen tehtävä on syventää ymmärrystä inhimillisestä toiminnasta ja suomalaisesta kulttuuriperinnöstä. Mutta onko omakielisellä tieteellä, taloudella, kulttuurilla edelleenkin jokin erityinen arvo? Olisiko SKS perustettava uudelleen – ja jos olisi, niin mikä olisi sen ohjelma 2020-luvulla, kyselee seuran pääsihteeri Tuomas M-S- Lehtonen.
Aika ajoin keskustelu muihin eläimiin kuin ihmisiin viittamisesta nousee esiin. Onko hän automaattisesti viittaus ihmiseen? Saako ihmiseen viitata samalla tavalla kuin eläimeen? Pronominit voivat olla ihmisille täynnä erilaisia merkityksiä ja kertoa suhtautumisestamme toisiin. Suhteessa muihin tunteviin olevaisiin pronomineja tärkeämpää olisivat oikeudet ja niiden konkretisointi.
Valter Lang (s.1958) on virolainen Tarton yliopiston arkeologian professori. Hänen voisi sanoa edustavan traditionaalista arkeologiaa, johon yhdistyvät esinelöytöjen analyysit ja ajoitukset, muinaiskulttuurien jäämät kulttuurimaisemissa, kielitieteen saavutusten ymmärtäminen ja kytkeminen yhteen arkeologisten teorioiden kanssa, sekä uudemman geenitekniikan soveltaminen kulttuurien tutkimukseen. Lang itse toteaa eroavansa näin nimenomaan etnogeneesin tutkijana nykyarkeologiasta, joka on hakeutumassa yhä kauemmaksi etnohistorian tutkimuksesta. […]
Juhlistaakseen 175-vuotista historiaansa Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura on perustanut Jaakko Juteini -palkinnon. Ensimmäinen palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikaiselle professorille Janne Saarikivelle.
Kirjan otsikoksi valitun sananparren Många krokar i långdansen suomentaminen paljastaa heti, kuinka helppo käännöksessä on kadottaa suomenruotsalaisen sanonnan iloinen sävy. Monta mutkaa matkassa on pysähtyneempi ilmaus kuin kansantanssin kiemurat. Otsikkovalinta kertoo myös Carola Ekremin sananparsia laajemmalle ulottuvasta kiinnostuksen alueesta: leikeistä, kansantanssista ja juhlaperinteestä. Sananparsikokoelma on valikoitu Svenska Literatursällskapetin arkistomateriaalista ja on sananlaskututkimuksen kannalta uroteko, pitkälti […]
Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]
Kieli luo ja muokkaa todellisuutta, ei vain kuvaa sitä. Tästä performatiivisuuden lähtökohdasta Janne Saarikivi lähtee esseessään luotaamaan suomen kielen roolia kansallisvaltion rakennusprojektissa 1800-luvulla. Saarikivi etenee wittgensteinilaisten kielipelien kommentointien kautta suomen kielen puolustukseen sivistyksen ja myös arkisemman kanssakäymisen korvaamattomana osana. Kansallisvaltio rakentuu kielen ympärille Kirjan alku saa suorastaan Juha Hurmeen Niemimäisiä kaikuja kirjoittajan lähtiessä ruotimaan Suomen […]
Minna Saarelma-Paukkalan kirjoittama Etunimikirja jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. Eero Kiviniemen aiemmat aihetta käsittelevät teokset, viimeisimpänä Suomalaisten etunimikirja vuodelta 2006, ovat toistaneet rakenteeltaan samoja perusperiaatteita, esitellen suomalaisten etunimistöä kokonaisuudessaan yleisellä tasolla sekä erityisesti kunkin vuosikymmenen ajankohtaisia etunimitrendejä, painottuen viimeksi kuluneisiin vuosikymmeniin. 2000-luvun alun nimitrendit Saarelma-Paukkalan teoksen pääotsikko voisi selkeyden nimissä olla aiemmista etunimiteoksista erottuvampi, vaikka sillä […]
Arvostelu
Omalla äidinkielellä luettu teksti on helpompi omaksua kuin vieraalla kielellä luettu, ja kaikista tiedonaloista pitää pystyä keskustelemaan myös suomeksi, toteaa kokenut ja palkittu tieto- ja kaunokirjallisuuden suomentaja Natasha Vilokkinen teoksessaan Tiedontuottajat: Opas tietokirjan suomentajalle. – Samoja ajatuksia on esittänyt myös tunnettu tieteen yleistajuistaja Tiina Raevaara kirjassaan Tajuaako kukaan? Opas tieteen yleistajuistajalle (2016). – On siis […]
Arvostelu
Helsingissä puhuttavat suomet on kielentutkijoiden keskuudessa syntynyt artikkelikokoelma Helsingin alueen 2010-luvun kielinäköaloista. Sillä on, ajoittain melko raskaasta ammattikielestään huolimatta, oma ajatuksia generoiva annettavansa myös muiden tieteenalojen tutkijoille. Etenkin koosteen suomalaista monietnisyyttä ja kielen uusiutumista koskevat artikkelit ovat varmasti yleisemminkin kiinnostavia. Aihepiiristä kiinnostuneiden sosiologien, historiantutkijoiden, antropologien ja folkloristien kannattaakin vähintäänkin selata opus läpi. Otetaan helppo esimerkki omasta lähestymiskulmastani teokseen […]
Mikä on aivopieru, esiliina, ruuhkatukka, teflonmies tai ylämummo? Mitä tarkoittaa, että erottaa jyvät akanoista, että joutuu mieron tielle, että jäljet johtavat sylttytehtaalle, että jää mopen osalle, että saa herbarion tai ettei hissi mene ihan ylös asti? Nämä seikat ja paljon, paljon muuta selviää, kun luet folkloristi Outi Lauhakankaan uuden kirjan Svengaa kuin hirvi: Sanontojen kootut […]
Arvostelu
Uuden Suurella sydämellä ihan sikana -fraasisanakirjan on koonnut Joensuun yliopiston professori Pirkko Muikku-Werner yhdessä oululaisen kollegansa Jarmo H. Jantusen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Edith-hankkeessa työskentelevän Ossi Kokon kanssa. Sanakirjan tekijöillä on ollut tavoitteenaan tunnistaa kielemme uudehkot tulokkaat ja uudismuodosteet. Toisaalta aitoa kielenkäyttöä tutkien saatiin talteen myös käyttökelpoisia vanhoja fraaseja. Näin oli mahdollista osoittaa myös tyylisävyn […]