Tito Collianderin Lapsuuteni huvilat lukeneet tuntevat Karjalan kannaksella Pietarin tuntumassa sijainneen Terijoen monikielisen huvilayhdyskunnan vanhan ajan lumon. Antti Rämönen tekee tutkimuksellaan Rikottu rajamaa siitä maamme historiallisen syyllisyyden paikan. Jatkosodan aikaisten Karjalan vankileirien ja toisen maailmansodan aikaisten vankileirien muistojen rinnalle hän nostaa sisällissodan etniset puhdistukset. Yhteisön muistin polttopisteessä on Viipurista Rajajoelle ulottuva länsi-Kannas, jossa sijaitsi Terijoen […]
Mai Tolosen edellisen romaanin Kupai nau sivuhahmo Bertha nousee nyt päähenkilöksi. Kehyskertomuksen Bertha-mummo elää 1920-luvun Viipurissa, jossa hänen juttukumppaninsa on puhelias pojanpoika Väinö. Yhteinen valokuva-albumin selailu johdattaa muistoihin, jotka ovat enimmäkseen kipeitä ja surullisia. Menneeseen vihkiytymisen ohella muutakin kakkosluokkaa käyvä koululainen saa tehdä. Hän lukee peräkammarissa heikkonäköiselle isoäidilleen sanomalehtiä. Mieluiten poika pysähtyisi Paavo Nurmesta kertoviin […]
Kalervo Kurkiala toimi suomalaisten SS-vapaaehtoisten sotilaspappina ja yhdysupseerina 1941–1944. Kirjan kansikuvakin korostaa tätä ja ilman tätä toimenkuvaa hänestä tuskin olisi elämäkertaa kirjoitettu tai ainakaan sitä julkaistu kaupallisen kustantamon kautta. Elämäkerturille tästä koituu ongelma tasapainon löytämisessä hänen muun toiminnan esittelemisessä. Kieltämättä sota oli Kurkialan elämässä suuressa osassa. Jo opiskellessaan teologisessa tiedekunnassa hän oli toiminut jääkärivärvääjänä ja […]
Professori, filosofian tohtori Touko Perko tarttuu uusimmassa kirjassaan aiheeseen, jota on tutkittu enemmän kuin mitään muuta Suomen historiaan liittyvää. Sisällissodan nimittäminen vapaussodaksi ei nykypäivän kielenkäytössä ole kovinkaan tavallista, mutta Perkolla on kirjansa nimelle vahvat perustelut. Kumpikin puoli kun katsoi käyvänsä vapaussotaa: siinä missä valkoiset mielestään sotivat vapauttaakseen itsenäiseksi julistautuneen Suomen lopullisesti Venäjästä, punaiset katsoivat taistelevansa […]
Itä-Suomen yliopiston professori Maria Lähteenmäki kuvaa suomalaisnaisten tarinoita Neuvosto-Karjalassa kirjassaan Punapakolaiset. Suomalaisnaisten elämä ja kohtalo Neuvosto-Karjalassa. Tutkimuksessa kuvataan punaisten hätäistä pakenemista Neuvosto-Venäjälle sisällissodan loppuvaiheilla, sekä heidän elämää ja kohtaloita 1920- ja 1930-lukujen Neuvosto-Karjalassa.
Kirjassaan Pelon ja uhman vuodet – Suomen tasavallan synty 1918–1922 poliittisen historian tutkija Miika Siironen analysoi niitä haasteita, joita poliittiset äärilaidat muodostivat Suomen tasavallan olemassaololle vuosina 1918–1922. Kirja on kolmas osa tutkimushankkeessa, jossa hän on tarkastellut sisällissodan vaikutuksia yksilöihin ja yhteisöihin. Aikaisemmin ovat ilmestyneet Valkoiset (2012), joka esittelee sodan voittajien yhteisöllisyyttä Iisalmen kaupungissa ja Mustan […]
Viime maailmansodassa sotavangeiksi jääneet ovat hankkineet kirjailija, kulttuurin monitoimimies Timo Malmille (s.1948) sotakamreerin arvonimen. Tämä arvonimi liitetään useimmiten toisiin, verisiä tarinoita kirjoittaneisiin sotakirjoilijoihin. Malmin sota on erilaista. Se on tunteikkaampaa, se on henkilökohtaista suhdetta sotineisiin, niin tunnettuihin sotasankareihin kuin sotiemme historiassa huomaamattomiksi jääneisiin. Malmin Tampereen sotakirjat eivät ole fiktioproosaa, ne eivät ole faktatietokirjallisuuta, ne ovat […]
Ennen ja nytin vuoden neljäs numero on ilmestynyt. Numeron teemana on Kollektiivinen muisti – rakentajat ja ainekset. Numerossa tarkastellaan kollektiivisen muistin rakentamisessa käytettyjä elementtejä, kollektiivisen muistin sisältöön vaikuttamaan pyrkineitä toimijoita sekä vaikuttamisen tapoja itsenäisen Suomen historiassa.
SKS:n ja Suomenlinnan hoitokunnan seminaarissa pohdittiin kulttuuriperinnön muistamisen vaikeutta, tämän päivän vihapuhetta sekä yrityksiä rakentaa dialogia erimielisten ihmisten ja ryhmien välille. Teemoja käsiteltiin kamarineuvos Hjalmar Linderin (1862-1921) kohtalon kautta. Linder uskaltautui julkisesti kritisoimaan valkoisten kostotoimia keväällä 1918, vaikka itse oli taustansa takia heitä lähellä. Vaikeaa historiaa on sietämättömän vaikeaa katsoa silmästä silmään. Syyllisten etsimisen sijaan on olennaista pohtia miten ja miksi olosuhteet voivat muuttua sellaisiksi, että väkivalta ja murhatyöt tulevat vallitseviksi kirjoittaa Tuomas M. S. Lehtonen.
Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.
Timo Malmi on merkillinen mies. Hän on korottanut itsensä Teiskossa (Tampereen pohjoisnurkassa) sijaitsevan Maitolaiturimuseon intendentiksi. Hän on kirjailija, runoilija, liikuttavien tekstien tekijä, arvostettu tietokirjailija mm. sotavankikirjoistaan. Hän on pitänyt yllä Tampereen suurta traumaa – kapinaa ja sen kuolemaa. Malmi organisoi vuonna 2008 suuren sovitusspektaakkelin Tampereella, jossa kapinalliset ja heidän lyöjänsä kohtasivat. Sadat amatöörinäyttelijät ja tuhannet […]
Tietosanomat
Anna Kortelainen julkisti voittajan Turun kirjamessuilla 6. lokakuuta Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Teoksen on kustantanut Hämeenlinna-Seura. Valinnan teki tänä vuonna taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta. Vuoden kotiseututeos kertoo maailmanhistorian tapahtumien vyöryämisestä Hämeenlinnaan, sisällissodasta j a erityisesti Suomen suurimmasta punavankileiristä, jonka haavat ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä […]
Keväällä 2018 ilmestynyt YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Keskusteluun ovat osallistuneet paitsi historioitsijat, myös muiden muistitietoa hyödyntävien tieteenalojen tutkijat. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi 22.5. aiheeseen kannanoton ”Keskustelun historian tapahtumista ja tulkinnoista tulee olla vapaata ja kriittistä”. Kirjoitetun historian ja kollektiivisen muistamisen keskinäinen suhde – […]
Vuonna 2018 Suomessa muistetaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Sisällissodasta järjestetään lukuisia keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja paneelikeskusteluita. Lisäksi aihetta käsitellään taiteen keinoin lukuisissa näyttelyissä ja esityksissä ympäri maan. Jäikö jokin asia askarruttamaan? Voit lähettää kysymyksesi Historioitsijat ilman rajoja -yhdistykselle ja asiantuntijat etsivät siihen vastauksen. Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 […]
Lähikuvan uusin numero ilmestyi 21.5.2018 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä: https://journal.fi/lahikuva Numeron 1/2018 ajankohtaisena teemana on ”Suomi 1918”. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Erityishuomion kohteena on […]
”Onneksi ne kauhun päivät ovat loppuneet”, totesi sisar Aina helpottuneena kun koettelemukset Vehmaalla olivat ohi. Hänen ja kymmenien muiden sisarten eli Helsingin Diakonissalaitoksen diakonssojen ja koesisarten tuntemuksia ja koettelemuksia sisällissodan ajalta on koottu näyttelyyn ”Edith Sjösten – sisaret ja sisällissota”. Sisaret työskentelivät seurakunnissa ja monissa hoitolaitoksissa pääasiassa alueella, joka jäi punaisten valtaamaksi. Keskeisessä osassa on […]
Sodan alussa punaisten puolelle jäivät maan eteläosien rataverkko, pääosa rautateiden liikkuvasta kalustosta ja ennen kaikkea tärkeimmät Suomen Valtion Rautateiden konepajoista. Olosuhteet olivat siis otolliset panssarijunakaluston rakentamiseksi, ja kun yhtälöön vielä lisäsi venäläisen everstin Mihail Svetšnikovin ja pietarinsuomalaisten bolsevikkien kuten Rahjan veljesten ja Aadolf Taimen kokemukset venäläisten panssarijunista, saattoi ensimmäisen junan panssaroiminen alkaa Fredriksbergin konepajalla Pasilassa […]
Arvostelu
Satavuotiaan Suomen historiassa on vielä monta unohdettua tai salattua sivujuonta. Naiset tuntuvat monesti jäävän historian tekijöinä ja subjekteina marginaaliin. Siinä mielessä on tärkeää, että useat tutkijat ovat viime vuosina päätyneet kartoittamaan arjen ilmiöitä ja naisten asemaa eri vuosikymmeninä. Kansalaissodassa naisten rooli oli monella tavalla korostetun traaginen. Porin punaiset naiset Tiina Lintusen tutkimus Punaisten naisten tiet […]
Uusia näkökulmia ja ehkä myös tulkintoja tasavallan alkuvaiheista lienee lupa odottaa seuraavan parin vuoden aikana; ensi vuonnahan Suomi juhlii syntymäpäiviään. Seuraavan vuoden muistelunaihe onkin sitten synkempi: silloin sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Kaikkea tuosta muutaman kuukauden mittaisesta historian saranakohdasta ei ole vielä kerrottu – sen osoittaa myös Paavilaisen teos, joka on hetkittäin varsin rajua luettavaa. […]
Arvostelu
Jarmo Niemisen toimittama järkälemäinen 526-sivuinen kirja käsittelee Helsinkiä vuosina 1917-1918. Kirjan nimi voi johdatella lukijaa hieman väärille urille, sillä Helsinkiä nimenomaan ensimmäisessä maailmansodassa käsitellään vain yhden artikkelin verran. Samoin Venäjän vallankumouksen vaikutuksia Helsingissä pohditaan yhdessä artikkelissa. Muu osa kirjasta käsittelee lähinnä Suomen sisällissotaa, siihen johtanutta kehitystä ja sen seurauksia Helsingissä. Myöskään sotasurmat eivät ole aivan […]