Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.

Lue lisää

Timo Malmi on merkillinen mies. Hän on korottanut itsensä Teiskossa (Tampereen pohjoisnurkassa) sijaitsevan Maitolaiturimuseon intendentiksi. Hän on kirjailija, runoilija, liikuttavien tekstien tekijä, arvostettu tietokirjailija mm. sotavankikirjoistaan. Hän on pitänyt yllä Tampereen suurta traumaa – kapinaa ja sen kuolemaa. Malmi organisoi vuonna 2008 suuren sovitusspektaakkelin Tampereella, jossa kapinalliset ja heidän lyöjänsä kohtasivat. Sadat amatöörinäyttelijät ja tuhannet […]

Lue lisää

Anna Kortelainen julkisti voittajan Turun kirjamessuilla 6. lokakuuta Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Teoksen on kustantanut Hämeenlinna-Seura. Valinnan teki tänä vuonna taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta. Vuoden kotiseututeos kertoo maailmanhistorian tapahtumien vyöryämisestä Hämeenlinnaan, sisällissodasta j a erityisesti Suomen suurimmasta punavankileiristä, jonka haavat ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä […]

Lue lisää

Keväällä 2018 ilmestynyt YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Keskusteluun ovat osallistuneet paitsi historioitsijat, myös muiden muistitietoa hyödyntävien tieteenalojen tutkijat. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi 22.5. aiheeseen kannanoton ”Keskustelun historian tapahtumista ja tulkinnoista tulee olla vapaata ja kriittistä”. Kirjoitetun historian ja kollektiivisen muistamisen keskinäinen suhde – […]

Lue lisää

Vuonna 2018 Suomessa muistetaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Sisällissodasta järjestetään lukuisia keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja paneelikeskusteluita. Lisäksi aihetta käsitellään taiteen keinoin lukuisissa näyttelyissä ja esityksissä ympäri maan. Jäikö jokin asia askarruttamaan? Voit lähettää kysymyksesi Historioitsijat ilman rajoja -yhdistykselle ja asiantuntijat etsivät siihen vastauksen. Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 […]

Lue lisää

  Lähikuvan uusin numero ilmestyi 21.5.2018 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä: https://journal.fi/lahikuva Numeron 1/2018 ajankohtaisena teemana on ”Suomi 1918”. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Erityishuomion kohteena on […]

Lue lisää

”Onneksi ne kauhun päivät ovat loppuneet”, totesi sisar Aina helpottuneena kun koettelemukset Vehmaalla olivat ohi. Hänen ja kymmenien muiden sisarten eli Helsingin Diakonissalaitoksen diakonssojen ja koesisarten tuntemuksia ja koettelemuksia sisällissodan ajalta on koottu näyttelyyn ”Edith Sjösten – sisaret ja sisällissota”. Sisaret työskentelivät seurakunnissa ja monissa hoitolaitoksissa pääasiassa alueella, joka jäi punaisten valtaamaksi. Keskeisessä osassa on […]

Lue lisää

Sodan alussa punaisten puolelle jäivät maan eteläosien rataverkko, pääosa rautateiden liikkuvasta kalustosta ja ennen kaikkea tärkeimmät Suomen Valtion Rautateiden konepajoista. Olosuhteet olivat siis otolliset panssarijunakaluston rakentamiseksi, ja kun yhtälöön vielä lisäsi venäläisen everstin Mihail Svetšnikovin ja pietarinsuomalaisten bolsevikkien kuten Rahjan veljesten ja Aadolf Taimen kokemukset venäläisten panssarijunista, saattoi ensimmäisen junan panssaroiminen alkaa Fredriksbergin konepajalla Pasilassa […]

Lue lisää

Satavuotiaan Suomen historiassa on vielä monta unohdettua tai salattua sivujuonta.  Naiset tuntuvat monesti jäävän historian tekijöinä ja subjekteina marginaaliin. Siinä mielessä on tärkeää, että useat tutkijat ovat viime vuosina päätyneet kartoittamaan arjen ilmiöitä ja naisten asemaa eri vuosikymmeninä. Kansalaissodassa naisten rooli oli monella tavalla korostetun traaginen. Porin punaiset naiset Tiina Lintusen tutkimus Punaisten naisten tiet […]

Lue lisää

Uusia näkökulmia ja ehkä myös tulkintoja tasavallan alkuvaiheista lienee lupa odottaa seuraavan parin vuoden aikana; ensi vuonnahan Suomi juhlii syntymäpäiviään. Seuraavan vuoden muistelunaihe onkin sitten synkempi: silloin sisällissodasta tulee kuluneeksi sata vuotta. Kaikkea tuosta muutaman kuukauden mittaisesta historian saranakohdasta ei ole vielä kerrottu – sen osoittaa myös Paavilaisen teos, joka on hetkittäin varsin rajua luettavaa. […]

Lue lisää

Jarmo Niemisen toimittama järkälemäinen 526-sivuinen kirja käsittelee Helsinkiä vuosina 1917-1918. Kirjan nimi voi johdatella lukijaa hieman väärille urille, sillä Helsinkiä nimenomaan ensimmäisessä maailmansodassa käsitellään vain yhden artikkelin verran. Samoin Venäjän vallankumouksen vaikutuksia Helsingissä pohditaan yhdessä artikkelissa. Muu osa kirjasta käsittelee lähinnä Suomen sisällissotaa, siihen johtanutta kehitystä ja sen seurauksia Helsingissä. Myöskään sotasurmat eivät ole aivan […]

Lue lisää