Ptolemaios-atlasten kokonaisuus on nyt digitoitu ja se on avoimesti verkossa saatavilla kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Kuinka pidentäisi ihmispolon elämää? Entä miten kehittäisi ”viisasten kiven”, jonka avulla lyijyn voisi muuttaa puhtaaksi kullaksi? Muun muassa nämä kysymykset työllistivät aikoinaan suurta osaa alkemisteista, joiden edustamaa kokeellista tieteenalaa väritti satojen vuosien ajan salaperäisyyden verho, esoteerisuus, filosofiset ajatusrakennelmat, henkisyys, monimutkaiset metaforat, okkultismi, peitenimet, spiritualismi ja teosofia. Ihmisen elinikä on pidentynyt keskiaikaan verrattuna joillain kymmenillä vuosilla. […]
David Graeberin ja David Wengrow’n kirja Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia käsittelee oikeudenmukaisuuden, yhteiskuntien ja ihmisen historiaa laajalla otteella. Alkuteos julkaistiin vuonna 2021 ja se herätti silloin suurta kansainvälistä huomiota ja keskustelua niin tutkijoiden kuin maallikoidenkin keskuudessa. Esipuheen mukaan suunnitteilla oli ollut tehdä jatkoa samasta aiheesta, mutta hankkeesta jouduttiin luopumaan, kun David Graeber menehtyi yllättäen […]
Historiallinen jossittelu on kiistanalaista. Sillä on kuitenkin oleellisia rooleja ja arvonsa historiantutkimuksessa. Jossittelu mahdollistaa syy-seuraussuhteiden jäljittämisen. Täten se pystyy myös tarjoamaan ymmärrystä historian kontingenssista ja vääjäämättömyydestä. Jossittelu myös yhdistää menneisyyden ja tulevaisuuden sekä mahdollistaa harkitut moraaliarvostelmat ja vastuun omasta toiminnasta.
Turhan tiedon kirja: tutkimuksista pois jätettyjä sivuja –teoksen johdannossa kiteytetään tieteen ahdinko ja nykyisen yliopistopolitiikan järjettömyys: tietoa tuotetaan ja tiedettä tehdään tällä hetkellä innovaatiot ei sivistys, tieteen vapaus tai tieto itsessään etusijalla. Toimittajat suomivat asetelmaa, jossa yliopistot profiloituvat ongelmienratkaisijoiksi ja opiskelijoita valmistetaan kerryttämään yhteiskuntaa hyödyttäviä taitoja sen sijaan, että päämäärinä olisivat sivistysyliopistona toimiminen ja akateemisen […]
Sata vuotta täyttävän Kalevalaseuran vuosikirjan rikas ja antoisa juhlanumero Paradigma herättää jo nimellään kysymyksen: voiko ihmis- ja yhteiskuntatieteissä puhua paradigmoista? Kun fyysikko Thomas Kuhn teoksellaan Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) toi paradigman käsitteen oppihistorialliseen keskusteluun, hän tarkoitti luonnontieteitä. Niissä tieteiden ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat ovat paradigmaattisesti muuttuneet. Sen jälkeen, kun Isaac Newton luonnontieteiden suurella vuosisadalla 1600-luvulla […]
Matkakertomukset ja elämänkerrat ovat usein kiehtovia, mutta Aura Koiviston kirjoittamassa teoksessa Mies ja merilehmä (2019) on jotain erityistä. Ensinnäkin tarinan keskeisimmän henkilön, saksalaissyntyisen luonnontutkijan George Wilhelm Stellerin (1709–1746), elämää ei ole suomeksi kirjoitetuissa teoksissa käsitelty yhtä kattavasti. Vitus Beringin johtama epäonninen tutkimusmatka, jolle Steller osallistui, on sekin jäänyt useiden nykyään tunnetumpien tutkimusmatkojen varjoon. Kyseessä oli […]
Amerikkalainen Smithsonian-instituutti on avannut valtavan kuvakokoelmansa avoimesti saataville nettiin. Kuvakokoelmassa on tällä hetkellä yleisön saavutettavissa 2,8 miljoonaa kuvaa.
Mistä oleva itsessään koostu ja mitä oikeastaan voi olla edes olemassa? Mikä rooli metafysiikalla on ollut tieteellisessä ajattelussa eri aikoina? Onko metafysiikka nykyään enää vain naiivi filosofinen jäänne – ihmismielen elämällisen ihmettelyn viimeinen linnake määrällisessä maailmassamme? Muun muassa näitä kysymyksiä tarkastelee Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian dosentti Riku Juti tuoreessa julkaisussaan Lyhyt metafysiikan historia (2019). Teos […]
Vuonna 1952 perustetussa, Kaarinan Piikkiössä sijaitsevassa observatoriossa on laaja kokoelma tähtitieteellistä, tieteenhistoriallisesti merkittävää aineistoa. Observatorion ja planetaarion tilat ovat Turun yliopiston hallussa vuoteen 2020 saakka, mutta alueen tulevaisuus on viime vuosina ollut epävarma.
Arvostelu
Kirja koostuu johdannosta ja 11 luvusta, jotka on jaettu kahden otsikon alle. Ensimmäinen osa ”Lingvistinen käänne analyyttisesta perinteestä jälkinarrativismiin” sisältää kuusi lukua ja toinen osa ”Kohti uutta realismia? Realistisia tendenssejä uudemmassa historiantutkimuksessa” viisi. Jälkisanoja tai yhteen vetävää loppulukua teoksella ei ole. Liekö toimittajille tullut kiire vai onko kyse ollut tarkoituksenmukaisesta ratkaisusta. Erityisesti teoksen oppikirjakäyttöä ajatellen […]
Yksi jos toinenkin yliopistolla opetustehtävissä toimiva tutkija-opettaja on vuosien aika tuskaillut opiskelijoita, joille perustavanlaatuinen ero metodin ja metodologian välillä ei sitten millään tunnu avautuvan. Siinä missä ensimmäisellä tarkoitetaan eri tieteenaloille ominaisia tutkimusmenetelmiä, koostuu jälkimmäinen tieteen itsensä tavoitteisiin, tieteellisen ajattelun pelisääntöihin ja tieteellisen tiedon luonteeseen liittyvistä pohdinnoista. Näiden kahden välisen eron opettamista ei helpota jatkuvasti lisääntyvä […]
Arvostelu
Brittiläinen fyysikko Stephen Webb tarttuu merkittävään ongelmaan pohtiessaan Fermin paradoksina tunnettua teesiä Maan ulkopuolisen elämän mahdollisuuksista. ”Missä kaikki ovat?” on Nobel-palkitun italialais-yhdysvaltalaisen fyysikon Enrico Fermin (1901–1954) vuonna 1950 esittämä kysymys, johon hän törmäsi pohdittuaan maailmankaikkeuden arvoitusta ja laskettuaan todennäköisyyksiä maanulkoisten älyllisten sivilisaatioiden olemassaololle. Omassa kotigalaksissamme on arviolta noin 400 miljardia tähteä ja koko näkyvässä maailmankaikkeudessa […]
Arvostelu
Fysiikalla on tieteenalana tunnetusti pitkä historia: fysikaalisten ilmiöiden tutkimus erotettiin omaksi kokonaisuudekseen jo antiikin aikana, mutta varsinainen klassiseksi fysiikaksi kutsuttu tiede kehittyi Newtonin keskeisten keksintöjen myötä. Sen perimmäinen jako mekaniikkaan, äänioppiin, lämpöoppiin, valo-oppiin ja sähköoppiin muotoutui 1800-luvun lopulle tultaessa. Tuolloin fysiikka oli saavuttanut jo sellaisen täydellisyyden, että moni sen piirissä toiminut tieteenharjoittaja uskoi ihmisellä olevan […]
Tietokirjan kirjoittaminen muistuttaa salaatin tekemistä. Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan tuoreita raaka-aineita (ajanmukaista ja pätevää tutkimuskirjallisuutta), pilkkomista ja sekoittamista (aineiston valikointia, yhteensovittamista ja jäsentämistä) ja houkutteleva esilllepano. Parhaassa tapauksessa kastike sitoo erilaiset maut yhteen ja tekee kokonaisuudesta omaleimaisen. Vertauksen ei ole tarkoitus olla vähättelevä. Hyvän tietokirjan kirjoittaminen on erittäin vaikea taito, mitä osoittaa osaltaan sekin, että vuonna […]