Pekka Turunen on historiapuolen tohtorismies, joka yliopistouransa jälkeen (lomassa?) työskentelee tutkijana Maavoimien esikunnassa ja tutkii toimialansa kehitystä. Kylmää rauhaa. Kekkonen, sotilastiedustelu ja Tšekkoslovakian miehitys -teosta varten hänellä on ollut tutkimusvapaata, joten virkatyöstä nyt ei ole kysymys. Turusella on kirjoittajameriittejä mm. kaukopartio- ja tiedustelusektorilta. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto oli miehittänyt käytännössä kaikki Euroopassa saavuttamansa alueet. Vuonna […]

Lue lisää

Suomen hakeutuminen Natoon on johdonmukainen ja oikeutettu seuraus Venäjän Ukrainaa kohtaan suuntaamista brutaaleista sotatoimista. Jonain päivänä Ukrainan sota ohi, presidentti Putinkin hallitsee vain aikansa. Suomen ja Venäjän välille ehti muodostua ennen sotaa tiiviit taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset siteet. Natoon turvaamme, mutta Paasikivenkin opit kannattaa pitää mielessä.

Lue lisää

1

Teoksen johdannon mukaan siinä ”maailman ja Suomen historia ovat taustalla, mutta keskiössä on Paasikivi.” Niinpä kirjassa varsinaisen henkilökuvan sijaan tarkennetaan kolmeen käännekohtaan: Tarton rauhaan, talvisotaa edeltäviin neuvotteluihin ja YYA-sopimukseen. Tämä on sinänsä perusteltua, mutta toisinaan tarina harhautuu epäolennaisuuksiin. Anekdootit ja sitaatit tulevat vahvalla syötöllä, mutta lukijalle ei sanota, mihin kokonaisuuksiin ne liittyvät. Lukija saa tietää […]

Lue lisää

Dosentti Jukka-Pekka Pietiäisen Ulkoministerin kujanjuoksu on hyvin kirjoitettu ja lähdeviitteistetty elämäkertatutkimus Rudolf Holstista (1881-1945) , ja erityisesti hänen toiminnastaan ulkopolitiikassa. Holsti oli kahteen otteeseen Suomen ulkoministeri. Hän toimi pitkään Kansainliiton palveluksessa ja kohosi siellä Pietiäisen mukaan suuresti arvostettuun asemaan. Pietiäisen kirja antaakin hyvän ja mielenkiintoisen kuvan myös työskentelystä Kansainliitossa, sekä kuvauksia Holstin työnteosta. Selvää oli, että […]

Lue lisää

Tapani Brotheruksen tarina on tullut viime vuosina suurelle yleisölle tutuksi erityisesti Heikki Hiilamon (2019) tietokirjaan perustuvan Invisible Heroes -tv-sarjan myötä. Brotherus toimi Augusto Pinochetin sotilasjuntan vallankaappauksen aikana diplomaattina Suomen Santiagon edustustossa Chilessä vuonna 1973. Hän tuli yhdessä kollegojensa kanssa pelastaneeksi jopa 2500 vainotun chileläisen hengen Suomen virallista ulkopoliittista ohjeistusta vastustaneilla menetelmillään. Pirjo Hounin aikalaishaastatteluihin perustuva […]

Lue lisää

Jättiläisen henkäys on mielenkiintoisesti kirjoitettu teos, jolle Heikki Eskelisen taidokas käännös tekee oikeutta. Krister Wahlbäckin esseistinen tyyli toimii hyvin. Hän osoittaa aikaisemman tutkimuksen tuntemusta sekä samalla tutkimuksen katvealueita, joihin toivoo tutkijoiden tulevaisuudessa vielä tarttuvan. Laaja, 200 vuoden aikarajaus pakottaa osiltaan yleistyksiin ja tiukkoihin rajauksiin, jotka näkyvät valintoina siitä, mitä Wahlbäck on päättänyt tutkimukseensa sisällyttää. Rajaukset […]

Lue lisää

Ulkoministeriö laajentaa ja parantaa verkossa julkaistavaa raporttiarkistoaan. Uudistettu palvelu on avattu 22. marraskuuta. Ulkoministeriö julkaisi maaliskuussa 2018 osana satavuotisjuhliaan lähetystöjensä raportit vuoteen 1926 saakka. Palvelu laajenee nyt kattamaan Suomen ulkomaanedustustojen raportit toisen maailmansodan yli vuoteen 1945.

Lue lisää

1

Kuten tunnettua, toisen maailmansodan syntyyn johtanut kehitys alkoi edellisen suursodan jälkeisestä Euroopan poliittisesta tilanteesta. Siitä käynnistyy myös Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen kirja Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939–1940. Tekijöistä Murtorinne on aiemmin tutkinut Saksan ja Suomen kirkkojen suhteita erityisesti kansallissosialismin kaudella, Visuri julkaissut toistakymmentä kirjaa 1940-luvun ja sen jälkeisestä historiasta sekä suomentanut päämajan yhteysupseerina […]

Lue lisää

3

Ulkoministeriön entinen virkamies, tietokirjailija Jukka Seppinen on tuottelias kirjoittaja. Tuorein teos Kun presidentti Koivisto esti Karjalan palauttamisen on jo neljäs Karjalaan keskittynyt Seppisen kirja. Seppinen esittää, että Mauno Koiviston ja hallituksen olisi pitänyt aktiivisemmin tarttua Karjalan palautuskysymykseen 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun ratkaisevina vuosina. Teoksen aihe on kiinnostava. Toteutus on kuitenkin kehno. Seppisen mukaan teos […]

Lue lisää

Maailmanpolitiikkaa ovat viimeisen kymmenen, viidentoista vuoden aikana ravistelleet lukuisat kriisit ja konfliktit, joiden keskellä yhä tänäänkin elämme. Terrorismi, talouskriisit ja pakolaisuus ovat globaaliongelmia, joiden vaikutukset tuntuvat yhä selvemmin myös Euroopassa ja joiden ratkaisemiseksi myös Euroopan unioni (EU) joutuu yhä aktiivisemmin toimimaan osana globaalia yhteisöä. Kuitenkin Suomessa elää yhä edelleen varsin voimakkaana se virheellinen ajatus, että […]

Lue lisää

Krimin liittäminen Venäjään ja Itä-Ukrainan kriisi ovat aktivoineet Euroopan turvallisuuskeskustelua toden teolla, ja myös Suomessa asia on saanut osakseen huomiota. Yhtenä piirteenä tästä on useiden Natoa sivuavien teosten julkaiseminen. Markku Salomaan teos Puhutaan Natosta on sopiva lisä kirjallisuuden voimin käytävään keskusteluun. Se on yhdistelmä niin tutkimusta kuin perustietojen luettelemista, ja antaa sellaisenaan sisältöä Nato-keskustelun argumentteihin. […]

Lue lisää

Rentolan kirja kertoo pelkistetysti sanottuna Neuvostoliiton roolista Suomen politiikassa otsikossa mainittuina vuosina. Koska tästä kirjasta on jo aikaisemmin kirjoitettu runsaasti tavanomaisia arvosteluja, niin esitän seuraavassa enemmänkin kirjan herättämiä ajatuksia. Rentolan kirjan maailmat ovat ikään kuin kahdesta ääripäästä. Yhtäältä liikutaan poliittisen eliitin ja huipputiedustelun salongeissa, ja toisaalta taas joissakin vakoilijoiden ja Supon puuhasteluissa. Rakenne toimii, sillä […]

Lue lisää