Johanna Pörhölä

”Tässä asui Franz Olof Kollmann, s. 1941 Helsinki. Luovutettiin Gestapolle 6.11.1942. Vietiin Auschwitziin 1943. Murhattiin.” Näin lukee keskimmäisessä kolmesta messinkisestä laatasta, jotka upotettiin Helsingissä Munkkiniemen Puistotien katukiveykseen lauantaina 2. kesäkuuta 2018. Ne ovat Suomen ensimmäiset ”kompastuskivet”, osa kansallissosialismin uhreille ympäri Eurooppaa pystytettyjen muistomerkkien verkostoa, jonka tarkoituksena on tuoda uhrien muisto näkyviin niille paikoille, joissa he […]

Lehden uusimman numeron teemana on ”Jätteen yhteiskunnallinen historia Suomessa”. Yhteiskunnan suurten infrastruktuurijärjestelmien rakentaminen, muuttuminen ja ylläpitäminen ovat pitkiä monen ihmisiän mittaisia prosesseja. Nämä arjessa kriittiset ja samalla arkisen mieleen painumattomat sosiaalisteknologiset verkot mahdollistavat urbaanin, nykyaikaisen elämän. Niiden tarina on yhteiskunnallisten muutosten tarinaa. Suomen teollistumisen ja kaupungistumisen rinnalla on tapahtunut yhteiskunnan jätteistyminen. Kun ihmiset ovat vaiheittain […]

Keskiaikaiset markkinat valloittivat tänäkin vuonna Turun Vanhan Suurtorin kesä-heinäkuun vaihteessa (28.6.–1.7.2018). Riehakkaan markkinatunnelman lomassa kuultiin myös Vanhan raatihuoneen salissa mielenkiintoisia luentoja keskiajan historiantutkimuksesta ja arkeologiasta. Ensimmäisenä markkinapäivänä Turun yliopiston Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen keskus TUCEMEMS järjesti yleisöluentojen sarjan teemalla ”Uskoa ja arkea keskiajalla”. Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) on […]

Tammikuun 6. päivänä 1412 itäisessä Ranskassa, Barin herttuakunnassa, Domrémyn kylässä varakkaaseen – eräiden kirjoittajien mukaan köyhään – talonpoikaisperheeseen syntyi tyttö Jehanne. Hänen isänsä oli Jacques d’Arc ja äitinsä Isabelle Romée. Hän itse käytti Jehanne-nimeä, joka kirjoitetaan nykyranskalaisittain Jeanne. – Tätä nimitystä myös kirjan kirjoittajat käyttävät. – Tyttö oli jo 12–13-vuotiaasta lähtien näkevinään ja kuulevinaan taivaallisia […]

Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys järjesti tammikuussa 2018 seminaarin Kokemuksia totuuskomissioista, jossa kuultiin alustuksia eri maissa järjestettyjen totuus- ja sovintokomissioiden toiminnasta. Seminaarin loppuraportti on luettavissa yhdistyksen kotisivuilta ja videotallenteet katsottavissa YouTube-kanavalta. Totuuskomissiot ovat Suomessa ajankohtainen aihe, silä valtioneuvosto ilmoitti lokakuussa 2017 käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen kotisivuilla kirjoitetaan: Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia […]

Sisällissodan jälkeen ja 1920–1930-luvuilla Neuvostoliittoon muutti kymmeniä tuhansia suomalaisia ja suomalaissyntyisiä henkilöitä. Osa pakeni valkoisten kostoa, osa etsi parempaa elämää ja halusi lähteä rakentamaan sosialistista ihanneyhteiskuntaa. Monet kokivat karun lopun Stalinin vainoissa ja etnisissä puhdistuksissa. Pakolaisten ja siirtolaisten lisäksi uhreiksi joutuivat myös muu venäläinen suomalaisväestö sekä inkeriläiset. Miten löytää tietoa heistä? Aina ei ole tarpeen matkustaa […]

Euroopan Unionin ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran yhteiset vuoden 2018 kulttuuriperintöpalkinnot jaettiin juhannusaattona 22. kesäkuuta Berliinissä järjestetyssä palkintogaalassa. Suomalainen Kulttuurivoltti -hanke ja suomalainen suunnitelmallinen kulttuurikasvatusmalli saivat gaalassa pääpalkinnon, joka on Suomelle kaikkiaan neljäs. Aiemmin Grand Prix:n ovat saaneet vuonna 2016 Adoptoi monumentti -hanke, vuonna 2009 Kesälahden kirkon kellotapuli ja vuonna 2002 Kierikkikeskus Yli-Iissä. Vuodesta 2002 lähtien […]

Historiallisen Aikakauskirjan Vuoden 1918 muistot ja vaikutushistoria -teemanumero on ilmestynyt. Numerossa avataan vuodesta 1918 tehtyä tutkimusta ja tarjotaan uudenlaisia näkökulmia sisällissodasta käytyyn keskusteluun. Lisäksi FM Virva Liskin arvio jatkaa keskustelua Marjo Liukkosen huomiota herättäneestä Hennalan naismurhat 1918 -teoksesta. Liskin arvio lähdeviitteillä varustettuna löytyy Historiallisen Aikakauskirjan kotisivuilta. Päätoimittaja Anu Lahtinen kirjoittaa: ”Vuoden mediakeskusteluista äänekkäin on hiukan […]

Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry myöntää vuosittain ”Vuoden museopedagoginen teko” -palkinnon ajankohtaiselle hankkeelle tai toimintatavalle, joka on tuonut esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan. Tänä vuonna palkinnon vastapainoksi Pedaali jakaa ”Vuoden jarrupala” -huomionosoituksen museopedagogista toimintaa haittaavasta teosta tai toimenpiteestä. Vuoden 2018 jarrupala myönnetään Arkkitehtuurimuseon vuonna 2017 tapahtuneelle museopedagogisen toiminnan alasajolle. Pedaali ry:n mukaan museon johto […]

Nyt on mahdollisuus tutustua arkeologisiin kaivauksiin ja keskiajan Turkuun! Turun kaupunki järjestää Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Katedralskolanin kaivauksille kesän 2018 aikana opastettuja kierroksia, joissa esitellään koulun liikuntasalin alta löytyneitä kivi- ja tiilirakennusten kellarirakenteita. Turun palossa 1827 tuhoutuneiden rakennusten ylemmät kerrokset purettiin ja romahdutettiin palon jälkeen, ja niiden kellarit täytettiin rakennusjätteellä. Katedralskolan i Åbo -koulun liikuntasali […]

Lapin Kansa on julkaissut verkkogallerian, joka esittelee sata Hildur Larssonin (1882–1952) Lapista ja lappilaisista ottamaa valokuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lapin valokuvauksen unohdetun uranuurtajan kuvissa esiintyy ihmisiä, tapahtumia ja maisemia enimmäkseen Rovaniemeltä, mutta myös Kemistä, Kemijärveltä, Kolarista, Pelkosenniemeltä ja Savukoskelta. Suurin osa verkkogallerian kuvista on aiemmin julkaisemattomia. Hildur Larsson (1882–1952), vuodesta 1916 Hildur Sammallahti, oli alun perin […]

Aboa Vetus & Ars Nova on historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa. Se on Suomen ainoa arkeologinen museo ja ainutlaatuinen katettu kaivausalue, jonka vanhimmat rauniot ja esinelöydöt ovat 1200–1300-luvuilta. Kesällä 2018 museon sisäpihalla tehdään kaivauksia, joiden tavoitteena on paljastaa Turun palossa 1827 tuhoutuneen ja mahdollisesti jo keskiaikaisen Forsteenin kivitalon jäännökset. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kaivauksia […]

Europa Nostra Finland on julkaissut osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018 teoksen Heritage Is Ours – Citizens Participating in Decision Making (Kulttuuriperintö on meidän – Kansalaiset osallistumassa päätöksentekoon). Kirja on saatavilla englanniksi sekä painettuna että verkkoversiona, ja osa sen artikkeleista julkaistaan kevään 2018 mittaan Europa Nostran sivuilla myös suomeksi. Europa Nostra Finland on kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran […]

Tunnehistorian verkoston kevätsymposium pidettiin Turussa Sirkkalan kampuksella maanantaista tiistaihin 21.-22.5. Symposiumin teemana oli tunteiden materiaalisuus, josta kuultiin esitelmiä kahden keynote-luennon lisäksi kahdeksassa eri työryhmässä, joissa aihetta lähestyttiin eri näkökulmista. Symposiumin järjesti Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine. Akatemiaprofessori Hannu Salmen lausuttua symposiumin avaussanat oli ensimmäisenä päivänä ohjelmassa kaksi keynote-luentoa. Kutsuttuina puhujina esiintyivät apulaisprofessori, dosentti Lauri Nummenmaa tunteiden […]

Keväällä 2018 ilmestynyt YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Keskusteluun ovat osallistuneet paitsi historioitsijat, myös muiden muistitietoa hyödyntävien tieteenalojen tutkijat. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi 22.5. aiheeseen kannanoton ”Keskustelun historian tapahtumista ja tulkinnoista tulee olla vapaata ja kriittistä”. Kirjoitetun historian ja kollektiivisen muistamisen keskinäinen suhde – […]

Vuonna 2018 Suomessa muistetaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Sisällissodasta järjestetään lukuisia keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja paneelikeskusteluita. Lisäksi aihetta käsitellään taiteen keinoin lukuisissa näyttelyissä ja esityksissä ympäri maan. Jäikö jokin asia askarruttamaan? Voit lähettää kysymyksesi Historioitsijat ilman rajoja -yhdistykselle ja asiantuntijat etsivät siihen vastauksen. Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 […]

  Lähikuvan uusin numero ilmestyi 21.5.2018 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä: https://journal.fi/lahikuva Numeron 1/2018 ajankohtaisena teemana on ”Suomi 1918”. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Erityishuomion kohteena on […]

Kansalaisjärjestö Oranssin pienlehtiarkistoon on digitoitu yli kahdeksansataa vuosina 1977–1982 ilmestymisensä aloittaneen omakustanteisen punk-lehden numeroa sekä kahdeksankymmentä 1960- ja 1970-lukujen underground- ja vaihtoehtolehtien numeroa. Joukossa on myös kymmeniä omakustannesarjakuvia. Arkiston oheismateriaaliin kuuluvat lisäksi pienlehtitekijöiltä kerätyt haastattelut sekä bibliografia. Arkiston alullepanijana toimi Juuso Paaso, joka kirjoitti pro gradu-työnsä suomalaisesta pienlehtikulttuurista undergroundista punkiin vuosina 1967–1982. Paason lisäksi hankkeessa […]