Keskiaikaisten kirjailijoiden joukosta suomalainen lukija tuntee todennäköisesti juuri firenzeläisen runoilijan Dante Alighierin (1265–1321) ja hänen pääteoksenaan pidetyn Jumalaisen näytelmän (Divina Commedia), jos ei muuten, niin vähintäänkin niminä. Eino Leino suomensi Jumalaisen näytelmän ensimmäisen kerran vuosina 1912–1914. Elina Vaala julkaisi teoksesta uuden käännöksen 1963. Myös Danten nuoruuden työn, Uusi elämä (Vita Nuova), Tyyni Haapanen-Tallgren suomensi jo […]

Lue lisää

Uskon ritarit. Ristiretkien historiaa -teos tarjoaa näkymän Lähi-idän nykypäivän poliittiseen tilanteeseen ja sen historiaan. Aleksi Peura pohdiskelee alkuluvussaan sotien ja sotimisen ideologisia taustoja sekä stereotypioita ”pimeän keskiajan” verisistä ristiretkistä, sotien oikeutuksista ja kristittyjen frankkien (historioitsijat käyttävät tätä yleistermiä keskiajan katolisista laajemminkin) motiiveista käydä sotimaan vieraalla maalla. Hän kiinnittää huomiota myös mielikuviin islamilaisen maailman jihadista eli […]

Lue lisää

1

Keskiaikakuvastoa hyödynnetään niin maailmankuuluissa tv-sarjoissa kuin ääriliikkeiden logoissa. Medievalismi on usein hyvin sukupuolittunutta, ja Internet-keskusteluissa keskiaikaan saatetaan kuvitella yhteiskuntia, jotka olisivat vapaita esimerkiksi feminismistä, vähemmistöjen äänestä ja maahanmuuttajista.

Lue lisää

Arvostelu

Heikki Ojan teos jakaantuu kolmeen osaan, otsikoiltaan Riimukirjoitukset, Riimusauvat ja Riimukivet. Lopussa on lähdekirjallisuuden lisäksi hakemisto. Riimukirjoitukset ovat olleet käytössä laajalla alueella Euroopassa. Vanhin tunnettu riimuesine on Vimose-suosta Tanskasta löytynyt kampa, jossa lukee ´harja´. Se on ajoitettu vuoteen 160. Eniten riimukirjoitusta käytettiin Skandinavian alueella noin vuosina 900–1100, viikinkiretkien aikaan, mutta riimukirjoituksia laadittiin vielä paljon myöhemminkin. […]

Lue lisää

British Library ja Bibliothèque nationale de France ovat toteuttaneet yhteishankkeen, jossa 800 keskiaikaista käsikirjoitusta 700-1200-luvulta on digitoitu ja julkaistu verkossa.

Lue lisää

Keskiaika on osoittautunut soveltuvaksi ja monikäyttöiseksi myös 2000-luvun kulttuurissa ja politiikassa: se on kaikunut George W. Bushin ristiretkessä terrorismia vastaan, ISISin yrityksessä perustaa uusi kalifaatti sekä Ukrainan ja Venäjän välisessä kriisissä. Keskiajan historia inspiroi menestyneitä populaarikulttuurin tuotteita sekä suoraan kuten Crusader Kings -pelisarjassa tai fantasiamaailman rakennuspalikkana kuten The Witcher -romaani-, peli- ja TV-sarjassa. Keskiaikatapahtumat ja […]

Lue lisää

Mirator on monikielinen keskiajan tutkimukseen erikoistunut vertaisarvioitu verkkojulkaisu. Uusimmasta numerosta löytyy esimerkiksi Kendra Willsonin ja työryhmän käännös Íslendingabók-tekstistä, Kirsi Salosen artikkeli Maunu Särkilahden epäonnisesta matkasta Roomaan, sekä useita kirja-arvosteluja.

Lue lisää

Esitelmäkutsu: Dies medievales 2021 Dies Medievales on joka toinen vuosi järjestettävä monitieteinen ja kansainvälinen tutkijatapaaminen, joka kokoaa yhteen keskiajan tutkimuksen edustajat Suomen eri yliopistoista ja tieteenaloilta filologeista arkeologeihin ja taidehistorioitsijoista historian tutkijoihin. Konferenssin ohjelmassa yhdistyvät keynote-esitelmät, konferenssiesitelmät ja paneelikeskustelut, joissa käsitellään yksittäisiä tutkimusaiheita ja tieteenalan yleisiä trendejä. Konferenssikielinä toimivat suomi, ruotsi ja englanti. Konferenssin yhteydessä […]

Lue lisää

Birgittalaisjärjestön Vadstenan luostari oli juuri edellisenä vuonna vihitty käyttöön, kun pappisveli Jordan eli Jordanus kirjoitti 1.9.1385 viimeiset sanat 192 tarinan nimettömään kokoelmaan. Tälle tekstille kirjallisuudentutkijat ovat antaneet nimen Ihmeiden kirja, koska se kertoo ihmeellisiä asioita. Ruotsinkielisessä tutkimuskirjallisuudessa se tunnetaan nimellä Järteckensboken. Samaan niteeseen Jordanuksen tekstin kera nidottiin useita muita, pääasiassa ruotsiksi käännettyjä tekstejä. Pappisveljen latinaksi […]

Lue lisää

Keskiajan teologisen tradition sovittaminen hieman runsaaseen 200 sivuun on kunnianhimoinen tavoite, mutta Virpi Mäkinen ja teoksen muut kirjoittajat ovat onnistuneet siinä ihailtavalla tavalla. Esipuheessa todetaan oikeutetusti, että ennen tätä teosta suomalaisella lukijalla ei ole ollut saatavilla kokonaisesitystä keskiajan teologiasta. Johdatus keskiajan teologiaan on tietoisesti rajattu koskemaan lännen katolisen kirkon teologiaa, ja sen painopiste on keskiajan […]

Lue lisää

”Ristiretket ovat ilmassa kaikkialla.” Tukholman yliopiston keskiajan historian professori Kurt Villads Jensen lopettaa Ristiretket-kirjansa näihin sanoihin. Yhtä hyvin hän olisi voinut aloittaa kirjan noilla sanoilla ja kertoa vielä, että Baltiassa ja Skandinaviassa ristiretkistä on tullut merkittävä tutkimuskohde 1990-luvulta lähtien ja retkien suuri merkitys alueiden historiassa on alettu ottaa huomioon. 2000-luvulla on ilmestynyt suomeksi pari muutakin […]

Lue lisää

KulturÖsterbotten ja Vandring genom medeltidens Österbotten -hanke julkaisivat Youtubessa viidestä lyhytelokuvasta koostuvan sarjan, joka kertoo Pohjanmaan värikkäästä keskiajasta. Elokuvissa seikkailevat Karlabyssa asuva Helena, Tiukasta kotoisin oleva Tobbe, Gudmund Närpiöstä, Pohjanmaata kiertävä paheellinen pappi Andreas – sekä Korsholman villit merirosvot.

Lue lisää

Keskiaikaan erikoistunut historioitsija ja Kansalliskirjaston keskiaikaisten aineistojen ja vanhojen karttojen kokoelmanhoitaja Jaakko Tahkokallion Pimeä aika on hyvin ajankohtainen teos, koska keskiaika on eri muodoissa suositumpaa kuin koskaan tv-sarjojen kuten Games of Thrones ja Vikings, lukuisten keskiajasta ammentavien fantasiaromaanien, pelien kuten Crusader Kings II, monien elävöittämistapahtumien sekä poliittisen kuvaston ansiosta. Medievalismi, eli luova tulkinta tai uudelleentulkinta […]

Lue lisää

Ranskan kansalliskirjasto Bibliothèque nationale de France ja British Library ovat kuratoineet ja digitalisoineet kokoelmistaan kahdeksansataa keskiaikaista käsikirjoitusta tutkijoiden ja suuren yleisön käyttöön.

Lue lisää

Bjarmit olivat yleisen käsityksen mukaan suomalais-ugrilainen kansa, jonka tarunhohtoinen Bjarmia eli Bjarmien maa, sijaitsi pohjoisessa, Jäämeren tai Vienanmeren rannoilla. Tämä rikas kansa kävi kauppaa Venäjän suurten jokien varrella 800-luvulta 1200-luvulle. Bjarmeista ovat kertoneet monet englantilaiset, norjalaiset, tanskalaiset, saksalaiset, arabialaiset ja venäläiset kronikoitsijat, matkakirjailijat, maantieteilijät, runoilijat ja saagakirjailijat. Ensimmäisen kerran bjarmeista kertoo norjalainen Ottar 800-luvun lopulla […]

Lue lisää

2

Keskiaikaiset markkinat valloittivat tänäkin vuonna Turun Vanhan Suurtorin kesä-heinäkuun vaihteessa (28.6.–1.7.2018). Riehakkaan markkinatunnelman lomassa kuultiin myös Vanhan raatihuoneen salissa mielenkiintoisia luentoja keskiajan historiantutkimuksesta ja arkeologiasta. Ensimmäisenä markkinapäivänä Turun yliopiston Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen keskus TUCEMEMS järjesti yleisöluentojen sarjan teemalla ”Uskoa ja arkea keskiajalla”. Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) on […]

Lue lisää

Nyt on mahdollisuus tutustua arkeologisiin kaivauksiin ja keskiajan Turkuun! Turun kaupunki järjestää Vanhan Suurtorin laidalla sijaitsevan Katedralskolanin kaivauksille kesän 2018 aikana opastettuja kierroksia, joissa esitellään koulun liikuntasalin alta löytyneitä kivi- ja tiilirakennusten kellarirakenteita. Turun palossa 1827 tuhoutuneiden rakennusten ylemmät kerrokset purettiin ja romahdutettiin palon jälkeen, ja niiden kellarit täytettiin rakennusjätteellä. Katedralskolan i Åbo -koulun liikuntasali […]

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Nova on historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa. Se on Suomen ainoa arkeologinen museo ja ainutlaatuinen katettu kaivausalue, jonka vanhimmat rauniot ja esinelöydöt ovat 1200–1300-luvuilta. Kesällä 2018 museon sisäpihalla tehdään kaivauksia, joiden tavoitteena on paljastaa Turun palossa 1827 tuhoutuneen ja mahdollisesti jo keskiaikaisen Forsteenin kivitalon jäännökset. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kaivauksia […]

Lue lisää

Matti Huurteen 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (1. p. 1979; 10. p. 2009) ehti olla yli 30 vuoden ajan ainoa kattava esitys Suomen muinaisuudesta. Vaikka kirja oli aikanaan ansiokas, uusi tutkimus on tehnyt sen osin pahasti vanhentuneeksi. Siksi Georg Haggrénin, Petri Halisen, Mika Lavennon, Sami Ranisen ja Anna Wessmanin laaja ja perusteellinen esitys Muinaisuutemme jäljet: Suomen […]

Lue lisää

Ilari Aallon (teksti) ja Elina Helkalan (kuvitus) Matkaopas keskiajan Suomeen on teos, joka herättää kysymyksen, miksei kukaan keksinyt kirjoittaa sitä aikaisemmin? Historiallinen matkaopas on muualla maailmassa pitkään ollut historian popularisoinnin alalaji.  Ilahduttavaa on, ettei tätä markkinarakoa Suomessa ole täyttänyt historiantutkimuksesta ja arkeologiasta pihalla oleva toimittaja, vaan asialla on teemaan tiedemiehen vakavuudella perehtynyt arkeologi. Lopputuloksena on […]

Lue lisää