Nykyopiskelijoiden poliittinen ja kulttuurinen tietoisuus on toki myönteistä, mutta joskus se voi myös johtaa harhaan keskiaikaisten tekstien tulkinnassa. Olivatko minnelauluissa kuvatut toimijat karkean patriarkaatin incellejä ja narisistisia stalkkaajia?
Tietosanomat
Uusi tietokanta kokoaa yhteen keskiaikaisten pyhiinvaeltajien nimiä. NordiCon-tietokannan avulla voidaan esimerkiksi tutkia nimien muuttumista kielikontakteissa.
Gribshundenin 500 vuotta vanhan laivan hylystä on löydetty mustapippuria, mausteneilikkaa, inkivääriä ja sahramia. Mausteet olivat harvinaisen hyvin säilyneitä. Erityisesti sahrami yllätti tutkijat, sillä kyseistä maustetta ei ole ennen löydetty arkeologisissa tutkimuksissa Pohjois-Euroopassa.
Piispa Henrikin surmasta on monta kertomusta. Varhaisin, 1200-luvun lopulla latinaksi kirjoitettu Pyhän Henrikin legenda ei mainitse tappajaa nimeltä. Legenda oli Turun piispan tilaama ja liittyi marttyyripiispa Henrikin kirkolliseen kunnioittamiseen. Teksti oli tunnettu koko Ruotsin valtakunnan kirkoissa sekä jonkun verran laajemmaltikin Euroopassa. Tiedot piispa Henrikin kuolemaan liittyvistä tapahtumista on kuvattu myös Nousiaisten kirkkoon sijoitettuun piispa Henrikin […]
Tietosanomat
Vaikka medievalismi on kansainvälisesti laaja ja aktiivinen tutkimuskenttä, kansainväliselle yleisölle on tuotettu melko vähän tutkimusta keskiajan historian käytöstä Suomessa ja Venäjällä. Medievalism in Finland and Russia: Twentieth- and Twenty-First Century Aspects -teos tarttuu tähän tutkimusaukkoon.
Modernin DNA-tekniikan ja arkeologisten löytöjen avulla voidaan osoittaa, että Pohjanlahdelta pyydettyä silakkaa vietiin pitkien matkojen päähän jo 800-luvulla. DNA-analyysit myös antavat viitteitä siitä, että silakkaa liikakalastettiin 1200-luvulla, kerrotaan Göteborgin yliopiston tiedotteessa.
English Heritage kertoo, että Englannin rannikon eroosio uhkaa erityisesti kuutta historiallista linnaa. Linnat ovat sydänkeskiajalta ja uuden ajan alusta.
Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (1200-1600) -kirjan johdannossa Mikko Huhtamies lupaa, että kirjassa käsitellään pohjoista merihistoriaa laivojen, navigoinnin, metsien, laivanrakennuksen, riskien ja niiden hallinnan sekä 1500-luvun lopun laivadiplomatian näkökulmasta. Tämä tiivistää kirjan teemat oivallisesti ja kuvaa hyvin käsiteltyjä teemoja. Kirjassa edetään temaattisesti aiheesta toiseen, mutta luonnollisesti mukana on myös kronologiaa. Vielä nykyäänkin voidaan ajatella Suomen olevan […]
Ranskalaisen Bysantin-tutkijan Charles Diehlin teos keisari Justinianus I:n puolisosta Theodorasta ilmestyi suomeksi vuonna 1927; Diehlin yleisesitys Bysantin historiasta ja kulttuurista suomennettiin kaksi vuotta myöhemmin. John Haldonin suomeksi vuonna 2010 ilmestynyt teos on puolestaan suppea ja keskittyy tiettyihin, itsessään mielenkiintoisiin teemoihin, kuten poliittiseen ja hallintojärjestelmään. On siis ollut korkea aika saada uusi laajempi esitys aiheesta suomen […]
Keskiaikaisten kirjailijoiden joukosta suomalainen lukija tuntee todennäköisesti juuri firenzeläisen runoilijan Dante Alighierin (1265–1321) ja hänen pääteoksenaan pidetyn Jumalaisen näytelmän (Divina Commedia), jos ei muuten, niin vähintäänkin niminä. Eino Leino suomensi Jumalaisen näytelmän ensimmäisen kerran vuosina 1912–1914. Elina Vaala julkaisi teoksesta uuden käännöksen 1963. Myös Danten nuoruuden työn, Uusi elämä (Vita Nuova), Tyyni Haapanen-Tallgren suomensi jo […]
Uskon ritarit. Ristiretkien historiaa -teos tarjoaa näkymän Lähi-idän nykypäivän poliittiseen tilanteeseen ja sen historiaan. Aleksi Peura pohdiskelee alkuluvussaan sotien ja sotimisen ideologisia taustoja sekä stereotypioita ”pimeän keskiajan” verisistä ristiretkistä, sotien oikeutuksista ja kristittyjen frankkien (historioitsijat käyttävät tätä yleistermiä keskiajan katolisista laajemminkin) motiiveista käydä sotimaan vieraalla maalla. Hän kiinnittää huomiota myös mielikuviin islamilaisen maailman jihadista eli […]
Keskiaikakuvastoa hyödynnetään niin maailmankuuluissa tv-sarjoissa kuin ääriliikkeiden logoissa. Medievalismi on usein hyvin sukupuolittunutta, ja Internet-keskusteluissa keskiaikaan saatetaan kuvitella yhteiskuntia, jotka olisivat vapaita esimerkiksi feminismistä, vähemmistöjen äänestä ja maahanmuuttajista.
Heikki Ojan teos jakaantuu kolmeen osaan, otsikoiltaan Riimukirjoitukset, Riimusauvat ja Riimukivet. Lopussa on lähdekirjallisuuden lisäksi hakemisto. Riimukirjoitukset ovat olleet käytössä laajalla alueella Euroopassa. Vanhin tunnettu riimuesine on Vimose-suosta Tanskasta löytynyt kampa, jossa lukee ´harja´. Se on ajoitettu vuoteen 160. Eniten riimukirjoitusta käytettiin Skandinavian alueella noin vuosina 900–1100, viikinkiretkien aikaan, mutta riimukirjoituksia laadittiin vielä paljon myöhemminkin. […]
British Library ja Bibliothèque nationale de France ovat toteuttaneet yhteishankkeen, jossa 800 keskiaikaista käsikirjoitusta 700-1200-luvulta on digitoitu ja julkaistu verkossa.
Keskiaika on osoittautunut soveltuvaksi ja monikäyttöiseksi myös 2000-luvun kulttuurissa ja politiikassa: se on kaikunut George W. Bushin ristiretkessä terrorismia vastaan, ISISin yrityksessä perustaa uusi kalifaatti sekä Ukrainan ja Venäjän välisessä kriisissä. Keskiajan historia inspiroi menestyneitä populaarikulttuurin tuotteita sekä suoraan kuten Crusader Kings -pelisarjassa tai fantasiamaailman rakennuspalikkana kuten The Witcher -romaani-, peli- ja TV-sarjassa. Keskiaikatapahtumat ja […]
Mirator on monikielinen keskiajan tutkimukseen erikoistunut vertaisarvioitu verkkojulkaisu. Uusimmasta numerosta löytyy esimerkiksi Kendra Willsonin ja työryhmän käännös Íslendingabók-tekstistä, Kirsi Salosen artikkeli Maunu Särkilahden epäonnisesta matkasta Roomaan, sekä useita kirja-arvosteluja.
Ilmoitus
Esitelmäkutsu: Dies medievales 2021 Dies Medievales on joka toinen vuosi järjestettävä monitieteinen ja kansainvälinen tutkijatapaaminen, joka kokoaa yhteen keskiajan tutkimuksen edustajat Suomen eri yliopistoista ja tieteenaloilta filologeista arkeologeihin ja taidehistorioitsijoista historian tutkijoihin. Konferenssin ohjelmassa yhdistyvät keynote-esitelmät, konferenssiesitelmät ja paneelikeskustelut, joissa käsitellään yksittäisiä tutkimusaiheita ja tieteenalan yleisiä trendejä. Konferenssikielinä toimivat suomi, ruotsi ja englanti. Konferenssin yhteydessä […]
Birgittalaisjärjestön Vadstenan luostari oli juuri edellisenä vuonna vihitty käyttöön, kun pappisveli Jordan eli Jordanus kirjoitti 1.9.1385 viimeiset sanat 192 tarinan nimettömään kokoelmaan. Tälle tekstille kirjallisuudentutkijat ovat antaneet nimen Ihmeiden kirja, koska se kertoo ihmeellisiä asioita. Ruotsinkielisessä tutkimuskirjallisuudessa se tunnetaan nimellä Järteckensboken. Samaan niteeseen Jordanuksen tekstin kera nidottiin useita muita, pääasiassa ruotsiksi käännettyjä tekstejä. Pappisveljen latinaksi […]
Keskiajan teologisen tradition sovittaminen hieman runsaaseen 200 sivuun on kunnianhimoinen tavoite, mutta Virpi Mäkinen ja teoksen muut kirjoittajat ovat onnistuneet siinä ihailtavalla tavalla. Esipuheessa todetaan oikeutetusti, että ennen tätä teosta suomalaisella lukijalla ei ole ollut saatavilla kokonaisesitystä keskiajan teologiasta. Johdatus keskiajan teologiaan on tietoisesti rajattu koskemaan lännen katolisen kirkon teologiaa, ja sen painopiste on keskiajan […]
”Ristiretket ovat ilmassa kaikkialla.” Tukholman yliopiston keskiajan historian professori Kurt Villads Jensen lopettaa Ristiretket-kirjansa näihin sanoihin. Yhtä hyvin hän olisi voinut aloittaa kirjan noilla sanoilla ja kertoa vielä, että Baltiassa ja Skandinaviassa ristiretkistä on tullut merkittävä tutkimuskohde 1990-luvulta lähtien ja retkien suuri merkitys alueiden historiassa on alettu ottaa huomioon. 2000-luvulla on ilmestynyt suomeksi pari muutakin […]