Uutiset

Kansallisarkisto tukee venäläisen Memorialin vaatimusta avata toisen maailmansodan ajan arkistot

Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen tukee venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin vaatimusta avata toisen maailmansodan ajan arkistot.

Venäläinen ihmisoikeusjärjestö Memorial on kehottanut Venäjän ja Suomen arkistoja avaamaan toisen maailmansodan aikaiset aineistonsa tutkijoille. Kansallisarkisto ilmoittaa Memorialille, että kaikki asiakirjat tuolta ajalta ovat jo suomalaisten ja ulkomaisten tutkijoiden saatavilla.

Suomessa julkiset aineistot ovat periaatteessa heti avoimia, mutta joissain tapauksissa aineistot ovat lainsäädännön perusteella salassapidettäviä 25–60 vuotta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toisen maailmansodan aikaiset aineistot Suomessa ovat olleet avoinna tutkijoille jo vuosikymmeniä ja viimeiset salassapidettävät aineistot jo vuodesta 2005. Suomen perustuslaki takaa tutkimuksen vapauden.

Sota-arkisto ja valtioneuvoston arkisto liitettiin Kansallisarkistoon vuoden 2008 alussa. Presidenttien arkistot ovat myös Kansallisarkistossa, lukuun ottamatta Urho Kekkosen arkistoa, joka on yksityinen arkisto. Tosin tämäkin arkisto on valtionapuarkisto, joka saa rahoituksensa Kansallisarkiston kautta ja jonka aineistoihin tutkijoilla on pääsy. Kansallisarkiston aineistoja voi tilata etukäteen sähköisen tilausjärjestelmän kautta.

Kansallisarkistossa olevat yksityishenkilöiden, yhdistysten ja muiden ei-valtiollisten toimijoiden arkistot ovat myös tutkijoiden saatavilla. Tutkijat sitoutuvat aineistoja käyttäessään toimimaan Suomen ja Euroopan unionin lainsäädännön sekä tutkimusyhteisön eettisten käytäntöjen mukaisesti. Tutkijoilla on velvollisuus käyttää henkilötietoja tai muuta sensitiivistä tietoa sisältäviä asiakirjoja vastuullisesti.

Kansallisarkisto tukee täysin Memorialin vaatimusta avata kaikki toisen maailmansodan ajan arkistot Suomessa ja Venäjällä yhtäläisin oikeuksin kaikille tutkijoille. Tutkimuksen oikeellisuus ja luotettavuus voidaan taata ainoastaan silloin, kun kaikilla tutkijoilla on mahdollisuus päästä tutustumaan aineistoihin ja muuhun tieteelliseen todistusaineistoon, johon tutkimusten päätelmät perustuvat. Tämä on kaiken avoimen ja kansainvälisesti luotettavan tutkimustyön perusperiaate ja siihen kaikkien menneisyyden dokumentaarisesta todistusaineistosta huolehtivien arkistojen ja muiden laitosten tulee sitoutua.

Lähde: Kansallisarkiston tiedote 2.9.2019.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *