Martti J. Kari on Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori, filosofian tohtori ja tiedustelueversti evp. Suomalaisen sotilastiedustelun huippuihin kuuluva mies on tutkinut Venäjää kolme vuosikymmentä ja opettanut kyberturvallisuutta Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2017. Hänen nimissään on eräänlainen akateeminen ennätys: Venäjän strategista kulttuuria käsittelevällä luennolla on ollut verkossa kaikkiaan ainakin 1,8 miljoonaa katsojaa. Luennolla on sama nimi kuin nyt käsillä […]
Pietari Suuren ratsastajapatsaan vaiherikas matka alkoi Latvian pääkaupungin Riian paraatipaikalta 1910. Brittiläinen sukellusvene torpedoi sen merten syvyyksiin. Patsas nostettiin ylös parinkymmenen vuoden kuluttua. Se unohdettiin varastoon kymmeniksi vuosiksi, kunnes se restauroitiin ja sai viettää hetken puistossa, josta se karkotettiin parkkipaikan vahdiksi. Äskettäin se ylennettiin Jurmalan huvilan talonmieheksi. Sillä on jopa Venäjän presidentillisen kongressipalatsin edessä ratsastava kaksoisolento, jonka tehtävä on manifestoida Venäjän imperiumin suuruutta, aivan kuten alkuperäiselläkin patsaalla oli 1910-luvun Riiassa.
Tietosanomat
Vaikka medievalismi on kansainvälisesti laaja ja aktiivinen tutkimuskenttä, kansainväliselle yleisölle on tuotettu melko vähän tutkimusta keskiajan historian käytöstä Suomessa ja Venäjällä. Medievalism in Finland and Russia: Twentieth- and Twenty-First Century Aspects -teos tarttuu tähän tutkimusaukkoon.
Puolan sotatilan julistamisesta tuli hiljattain kuluneeksi jo 40 vuotta. Halusin päästä paikan päälle arviomaan, miten sotatilaa muistetaan julkisessa tilassa. Kolumbuksen tavoin löysin kuitenkin jotakin ihan muuta.
Arvostelu
Aleksanteri-instituutin johtajan, professori Markku Kangaspuron 60-vuotisjuhlakirja koostuu 19 eri artikkelista. Kaikki koskevat luonnollisesti Venäjää, joka on instituutin pääasiallinen tutkimuskohde. Teoksen arviointi ei ole yhtä yksinkertaista kuin normaalin, yhden kirjoittajan laatiman monografian. Kattavan näkemyksen esittäminen vaatisi runsaasti tietoja kulttuurihistoriasta tiedotusoppiin ja sosiologiasta kybertutkimukseen. Yritän myös välttää henkilökohtaisia asenteita, koska Kangaspuro toimi vastaväittäjänäni vuonna 2009 eikä päästänyt […]
Pietarissa on poistettu talojen seiniin kiinnitettyjä Stalinin vainojen uhreista kertovia muistolaattoja. Niitä on kiinnitetty eri puolilla Venäjällä talojen seiniin vuodesta 2015 lähtien ”Viimeinen osoite” -projektin toimesta. Laattojen avulla on haluttu kunnioittaa Stalinin vainoissa menehtyneiden tavallisten ihmisten muistoa.
Forum för levande historia -organisaation tutkimuksen mukaan enemmistö nykyruotsalaisista hyväksyy hallituksensa sodanaikaisen toiminnan. Asiasta vallitsee pääosin kaksi erilaista tulkintaa, joista toisen mukaan pieni Ruotsi ei voinut tehdä muuta kuin totella aggressiivista natsi-Saksaa. Toisen, moraalia painottavan tulkinnan mukaan, opportunistinen Ruotsi olisi voinut tehdä paljon enemmänkin esimerkiksi juutalaispakolaisten auttamiseksi.
Historianopetuksen tenttikirjat sisältävät yleensä historiandidaktikkojen sinisiä ajatuksia ja opetussuunnitelmarunoutta. Nyt käsillä oleva kirja on erilainen. Sen luvut perustuvat huomattavaan määrään opettajien ja oppilaiden haastatteluja ja oppituntien observointeja eri luokka-asteilla. Opettajalle kirja antaa mahdollisuuden katsoa peiliin. Kirjan luvuissa on suhteellisen vähän didaktikkojen puhetta ja sen sijaan otteita tutkijoiden ja tutkittavien välisistä keskusteluista ja esimerkkejä luokkahuoneessa toteutettavista […]
Tietosanomat
Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen tukee venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin vaatimusta avata toisen maailmansodan ajan arkistot.
Kasvatustieteiden professori emerita ja Turun yliopiston kunniatohtori Sirkka Ahonen paneutuu ajankohtaisessa kirjassaan Suomalaisuuden monet myytit tunnettuihin suomalaisuutta kuvaaviin kertomuksiin ja tarkastelee niiden elinvoimaisuutta 1800-luvulta tähän päivään saakka. Kirja jakautuu kahteen osaan: ensimmäisessä osassa käsitellään myyttien syntyä 1800-luvulla ja arvioidaan niiden kestävyyttä historian oppikirjoissa ja yleisteoksissa 1900- ja 2000-luvuilla. Toisessa osassa selvitetään, miksi myyttien painotukset ovat […]
Venäläisen ihmisoikeusjärjestö Agoran mukaan Venäjällä on kymmenen viime vuoden aikana ilmennyt yli 100 oikeusjuttua, joissa on nostettu syyte historian tulkintoihin liittyvissä tapauksissa. Useimmat syytteet ovat koskeneet 1900-luvun historiaan liittyviä tulkintoja – erityisesti toista maailmansotaa ja Neuvostoliiton osuutta siihen. Historian vääristä tulkinnoista voi Venäjällä seurata hallinnollisia rangaistuksia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia, kuten sakkoja tai vankeutta. Oikeusistuimet voivat […]
Helsingissä 2016 perustetun Historioitsijat ilman rajoja yhdistyksen tarkoituksena on, osana rajat ylittävää historioitsijoiden kansainvälistä verkostoa – edistää ja syventää historian yleistä ja monipuolista tuntemusta – edistää historiallisen aineiston ja arkistojen avointa ja vapaata käyttöä – edistää historian eri näkemysten ja tulkintojen asiallista vuorovaikutusta ja lähentää ristiriitaisia käsityksiä historian kulusta ja tapahtumista – myötävaikuttaa siihen, ettei […]
Arvostelu
Historian käyttö ja väärinkäyttö on Erkki Tuomiojan aloitteesta vuonna 2015 perustetun järjestön Historioitsijat ilman rajoja Suomessa edustava käyntikortti. Teos on antologia, jonka kirjoittajat lähestyvät aihetta eri näkökulmista. Toimittaja on jakanut artikkelit kolmeen ryhmään: historian poliittista käyttöä yleisesti ja teoreettisesti tarkastelevat, eri maiden tapauksia erittelevät artikkelit ja viimeisenä historian konfliktinratkaisupotentiaalia kokoavasti arvioiva artikkeli. Ensimmäisen ryhmän kirjoittajina […]
Arvostelu
Tuoreen Venäjän historian toimitus työskenteli opetusministerinä vaikuttaneen A. V. Filippovin johdolla. Tämän vuoksi federaation johdon voi katsoa suoraan vaikuttaneen sen tekstiin. En ole saanut käsiini edellistä painosta vuodelta 2006, mutta sen Venäjällä ilmestynyttä kritiikkiä kyllä: Moskovan valtiollisen pedagogisen instituutin tutkijat E.S. Galkina ja J.V. Kolinenko ovat arvioineet uusia historianoppikirjoja ja opettajanohjeita vuoden 2007 lopulla. He […]