Puut lähellämme -hankkeessa tutkitaan ihmisten puusuhteita ja puiden merkityksiä, ja sen tarkoitus on lisätä ymmärrystä puiden merkityksistä suomalaisille. Tutkimuksessa ovat mukana Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, Turun yliopisto ja hollantilainen Wageningenin yliopisto. Tutkimuksessa selville saatuja tietoja voi tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi kaupunki- ja metsäsuunnittelussa sekä viheralueiden hoidossa.
Tutkimuksen hypoteesi on, että mitä vähemmän ihmisen elinympäristössä on puita ja mitä kauempana metsät ovat, sitä monisyisempi on suhde yksittäiseen puuhun. Tutkimuksessa Suomea verrataan Hollantiin, jossa metsää on vain vähän. Tietoa kerätään kyselyllä, jonka avulla kartoitetaan, mikä tekee joistakin yksittäisistä puista ihmisille erityisen tärkeitä, mutta tutkimukseen voi osallistua, vaikka ei omistaisi lempipuuta.
Monitieteisessä tutkimuksessa yhdistellään eri tieteen ja taiteen aloja. Puusuhdetta tutkitaan metsätieteen, kirjallisuuden ja kulttuuriantropologian keinoin, ja mukana on myös äänitaiteen ja valokuvaustaiteen ammattilaisia. Projektia johtaa FT, metsämaatieteen professori Eeva-Stiina Tuittila Itä-Suomen yliopistosta. Hanke on käynnissä 2019–2022.
Puut ja metsät lähellämme
Metsät ja puut ovat parin viime vuoden aikana kiinnostaneet suomalaisia paljon. Tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia -palkinto myönnettiin Metsä meidän jälkeemme -teokselle, jonka ovat kirjoittaneet Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä. Voittajan valinnut Sixten Korkman perusteli valintaansa muun muassa sillä, että jokaisella on suhde metsään ja suomalaiset ovat metsäkansaa. Metsistä on keskusteltu paljon myös ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Yle esitti syyskuussa 2018 neliosaisen Elävät puut -sarjan, jossa käsiteltiin muun muassa sitä, mitä yhteistä on ihmisillä ja puilla ja millainen on puun elämä. Puista voi kuunnella myös Ylen Luonto-Suomi-ohjelman Puiden syksy -jaksosta, jossa keskustellaan puiden syksystä ja valmistautumisesta talveen.
Niin ikään Yle juhli metsää ja jokamiehenoikeuksia Mennään metsään -kampanjalla syksyllä 2018. Yksi kampanjan päämääristä oli jokamiehenoikeuksien vieminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön listalle. Yle ja hakuprosessia vetänyt ulkoilujärjestö Suomen Latu kannustivat jokaista merkitsemään metsäkäyntinsä Mennään metsään -laskuriin, jonne kertyi kahdessa viikossa 775 996 luontokäyntiä. Eniten metsäiltiin Helsingissä (noin 34 000 käyntiä), Espoossa (noin 26 000 käyntiä) ja Tampereella (noin 22 000 käyntiä). Asukaslukuun suhteutettuna Sievissä, Pelkosenniemellä, Rautavaarassa ja Puumalassa metsäiltiin eniten: jokaisessa kunnassa tuhatta asukasta kohden metsässä käytiin yli tuhat kertaa.
Osana Mennään metsään -kampanjaa Yle järjesti myös Minä ja mun puu -kampanjan, jossa Yle Luonnon sivuille ja sosiaaliseen mediaan kerättiin lukijoiden rakkaimpien puiden tarinoita ja kuvia. Kampanjan tarkoitus oli kertoa, miksi metsä ja tietyt puut merkitsevät niin paljon. Kampanjassa tuli esiin samoja asioita kuin nyt käynnissä olevassa tutkimuksessa: puut ovat tärkeitä, niihin kiinnytään ja niiden kasvua seurataan. Valikoiduista tarinoista tehtiin myös lyhyitä videoita, jotka ovat nähtävissä Yle Areenassa. Kampanjan kuvista koottiin valokuvanäyttely Metsämuseo Lustoon.
Lisätietoa
Puut lähellämme Itä-Suomen yliopiston sivuilla – osallistu kyselyyn
Turkulaisilta kerätään kokemuksia ja muistoja tärkeistä puista – yliopistotutkimus selvittää suomalaisten suhteita puihin (TS, 9.12.2019)