Europa Nostra Finland on julkaissut osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018 teoksen Heritage Is Ours – Citizens Participating in Decision Making (Kulttuuriperintö on meidän – Kansalaiset osallistumassa päätöksentekoon). Kirja on saatavilla englanniksi sekä painettuna että verkkoversiona, ja osa sen artikkeleista julkaistaan kevään 2018 mittaan Europa Nostran sivuilla myös suomeksi. Europa Nostra Finland on kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran […]

Lue lisää

25.5.2018 | Johanna Pörhölä

Tunnehistorian verkoston kevätsymposium pidettiin Turussa Sirkkalan kampuksella maanantaista tiistaihin 21.-22.5. Symposiumin teemana oli tunteiden materiaalisuus, josta kuultiin esitelmiä kahden keynote-luennon lisäksi kahdeksassa eri työryhmässä, joissa aihetta lähestyttiin eri näkökulmista. Symposiumin järjesti Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine. Akatemiaprofessori Hannu Salmen lausuttua symposiumin avaussanat oli ensimmäisenä päivänä ohjelmassa kaksi keynote-luentoa. Kutsuttuina puhujina esiintyivät apulaisprofessori, dosentti Lauri Nummenmaa tunteiden […]

Lue lisää

23.5.2018 | Tapio Onnela

Tomas Karlsson Uumajan yliopistosta on väitellyt sotapelien historiasta. Karssonin tutkimus kattaa yli 200 vuoden ajanjakson ja osoittaa, miten hämmästyttävän samankaltaisina sotapelit ovat säilyneet huolimatta valtavasta teknologisesta muutoksesta. Kun sotapeleistä tulee puhe, nykyihminen varmaankin ajattelee ensimmäiseksi tietokonepelejä ja kenties luulee, että kyse olisi uudesta ilmiöstä. Karlssonin tutkimus käsittelee sotapelien historiaa 1800-luvulta nykypäiviin. Tutkimuksen kohteena ovat olleet […]

Lue lisää

23.5.2018 | Taneli Hiltunen

Espoonlahdella avautuu 16.6. idyllinen Saaristomuseo Pentala, joka on uusin Espoon kaupunginmuseon hallinnoimista viidestä museosta. 130 hehtaarin kokoisella Pentalan saarella on asuttu ympärivuotisesti ainakin 1750-luvulta vuoteen 1986 saakka, ja 1790-luvun alussa rakennettu kalastajatorppa on museoalueen muodostavista 15 rakennuksesta vanhin. Nyholmien torpparisuku asui saarella 1850-luvulta lähtien, ja lisäansioita he saivat kalastajatilan maille erikseen rakennutuista kesävuokrarakennuksista. Kesän opastetut […]

Lue lisää

Keväällä 2018 ilmestynyt YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Keskusteluun ovat osallistuneet paitsi historioitsijat, myös muiden muistitietoa hyödyntävien tieteenalojen tutkijat. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi 22.5. aiheeseen kannanoton ”Keskustelun historian tapahtumista ja tulkinnoista tulee olla vapaata ja kriittistä”. Kirjoitetun historian ja kollektiivisen muistamisen keskinäinen suhde – […]

Lue lisää

22.5.2018 | Johanna Pörhölä

Vuonna 2018 Suomessa muistetaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Sisällissodasta järjestetään lukuisia keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja paneelikeskusteluita. Lisäksi aihetta käsitellään taiteen keinoin lukuisissa näyttelyissä ja esityksissä ympäri maan. Jäikö jokin asia askarruttamaan? Voit lähettää kysymyksesi Historioitsijat ilman rajoja -yhdistykselle ja asiantuntijat etsivät siihen vastauksen. Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 […]

Lue lisää

  Lähikuvan uusin numero ilmestyi 21.5.2018 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä: https://journal.fi/lahikuva Numeron 1/2018 ajankohtaisena teemana on ”Suomi 1918”. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Erityishuomion kohteena on […]

Lue lisää

21.5.2018 | Taneli Hiltunen

  Varsinkin viime vuosina kovilla kierroksilla käynyt kuohunta ja keskustelu erilaisten julkisilla paikoilla olevien, omasta ajastamme käsin erittäin kiisteltyjen patsaiden ja muistomerkkien ympärillä jatkuu kaiken aikaa. Tuomioistuimetkin ottavat kantaa asiaan – viimeisimpänä tuomarin päätös siitä, että kolmen konfederaation poliitikon ja sotilaskomentajan patsaiden poistaminen julkisista puistoista Memphisissä ei rikkonut osavaltion lakia vastaan, sillä patsaat olivat puistojen […]

Lue lisää

  Qatar Digital Library on British Libraryn ja Qatar National Libraryn vuonna 2012 käynnistynyt yhteishanke, jonka tarkoituksena on digitoida etenkin Persianlahden alueelta peräisin olevia, islamilaisia ja toisaalta britti-imperialismin vuosikymmeninä syntyneitä asiakirjoja, kirjallisuutta ja kuvia, jotka tarjoavat monipuolisia näkökulmia ristiriitojen sävyttämiin aikakausiin. Aineiston erikoisuutena on arabian- ja persiankielisten asiakirjojen suuri määrä, mikä nostaa sen arvoa entisestään. […]

Lue lisää

17.5.2018 | Taneli Hiltunen

Japani-innostus globaalina ilmiönä saa mitä erilaisimpia ilmenemismuotoja, ja maan perinteinen kulttuuri puolustaa paikkaansa modernien ja futurististenkin populaarikulttuurin tuotosten rinnalla – tarjoten inspiraatiotakin niihin. Kun mukaan yhtälöön tuodaan valokuvat, päästään mielenkiintoiselle rajapinnalle ”japanilaisuuden” ja sen osittain ”länsimaisen”, kenties tietyllä tapaa toiseuttavankin kuvaamistavan väliin. Ainutlaatuiset kuvakokoelmat, joita on vähitellen alettu digitoida niin tutkijoiden kuin suuren yleisönkin käytettäviksi, avaavat […]

Lue lisää

Kansalaisjärjestö Oranssin pienlehtiarkistoon on digitoitu yli kahdeksansataa vuosina 1977–1982 ilmestymisensä aloittaneen omakustanteisen punk-lehden numeroa sekä kahdeksankymmentä 1960- ja 1970-lukujen underground- ja vaihtoehtolehtien numeroa. Joukossa on myös kymmeniä omakustannesarjakuvia. Arkiston oheismateriaaliin kuuluvat lisäksi pienlehtitekijöiltä kerätyt haastattelut sekä bibliografia. Arkiston alullepanijana toimi Juuso Paaso, joka kirjoitti pro gradu-työnsä suomalaisesta pienlehtikulttuurista undergroundista punkiin vuosina 1967–1982. Paason lisäksi hankkeessa […]

Lue lisää

Torstaina, 3. toukokuuta julkaistu verkkogalleria ”Estofilia 100” kertoo sata tarinaa suomalaisista, jotka ovat jättäneet jäljen 100-vuotiaaseen Viron tasavaltaan. Mukana on vapaussotureita, tiedemiehiä, kulttuurivaikuttajia, liikemiehiä, päättäjiä ja tavallisia kansalaisia. He ovat vaalineet vapauspyrkimyksiä tai rakentaneet Viroa. Osa on riskeerannut asemansa, osa jopa henkensä Viron puolesta. Luettelossa ei ole sataa parasta nimeä, vaan se on läpileikkaus eri elämänaloihin […]

Lue lisää

​Akatemiaprofessori Hannu Salmi sai Homénin palkinnon ansioistaan ”isänmaan historian” tutkimuksessa. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Palkinto myönnetään vuosittain vuorotellen fysiikan tutkijoille tai isänmaan historian tutkijoille. Societas Scientiarum Fennica – Suomen Tiedeseura viettää tänä vuonna 180-vuotisjuhlavuottaan. Se perustettiin Suomen Suuriruhtinas, Keisari Nikolai I:n toimesta vuonna 1838.

Lue lisää

Vuoden 2009 talouskriisin jälkeen työttömyys kasvoi Suomessa jälleen. Vaikka talouskasvu alkoi uudelleen, on työttömyyden vähentäminen osoittautunut vaikeaksi. Julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti työllistämisen keinoista, työttömien aktivoinnista ja kannustinloukkujen purkamisesta. Työttömien oma ääni on julkisessa keskustelussa jäänyt talouspoliittisen puheen varjoon. SKS järjesti Työttömän tarina -kirjoituskilpailun vuonna 1993. Nyt haluamme jälleen kerätä työttömien tarinoita. Kirjoittamisen apuna voit käyttää […]

Lue lisää

23.4.2018 | Tapio Onnela

Turun museokeskus teki historiaa julkaisemalla ensimmäisen yksinomaan verkossa saatavilla olevan esinejulkaisunsa, turkulaisen harrastajan ja keräilijän Marko Revon kirjan Vanhoja suomalaisia piippuja Turun museokeskuksen ja keräilijöiden kokoelmista. Kuten nimi kertoo, pääosassa ovat nimenomaan museon oma, jo  1800-luvun lopulta asti kertynyt kokoelma, täydennettynä nykyisten keräilijöiden aarteilla ja antiikkikaupan parissa liikkuvilla esineillä. Kyseessä ovat suurimmalta osin Volter Kilven Alastalon salin piipunvalintakohtauksesta […]

Lue lisää

Vielä ehdit jakaa satumuistosi – Pukstaavin ensimmäinen lukukokemusten keruu jatkuu tämän kuun loppuun   ”Lapsuudessani sain yökyläillä kummitätini kotona, jossa oli aina keittiössä luettavana vino pino vanhoja Aku Ankkoja. Niiden lisäksi minulle luettiin siellä Mauri Kunnaksen satukirjoja, jotka olivat mielestäni hienoja ja niistä oli hauska etsiä pölypunkkeja (Heikki Hämähäkkiä, mutta pelkäsin hämiksiä). Näiden muistojen takia […]

Lue lisää

Zacharias Topeliuksen lukukirja Boken om Vårt Land (1875) ja sen suomennos Maamme kirja (1876) ovat muokanneet eri sukupolvien käsityksiä Suomesta ja suomalaisista 1870-luvulta alkaen. Zacharias Topeliuksen Maamme kirjan digitaalinen editio (SKS ja SLS 2018) avaa Topeliuksen lukukirjan merkitystä ja taustoja sekä teokseen tehtyjä uudistuksia Suomen suuriruhtinaskunnan ajalta toisen maailmansodan aikaiseen Suomeen. Editio sisältää tieteellisesti toimitetun ja kommentaariviitteillä […]

Lue lisää

Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa tehtävää tutkimusta, opetusta, opiskelua ja tapahtumia esitellään kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä Hiiskuttua-verkkolehdessä. Kevätnumerossa 2018  humanistisen tiedekunnan tutkijat, opiskelijat ja opettajat sukeltavat muistin, muistamisen ja muistojen syövereihin. Numero sisältää myös Sirkkalan kasarmialueen historiaa luotaavan monipuolisen, pääosin museologian opiskelijoiden laatiman lukupaketin. Miten toimivat kulttuuriset muistit: puhutut kielet, arkistot ja museot? Kenen menneisyys on […]

Lue lisää

Historiantutkijat ovat huolestuneita tiedonhallintalain ja uuden tietosuoja-asetuksen vaikutuksista tulevaisuuden historiantutkimukseen. Tietosuoja-asetus tulee voimaan toukokuussa ja tiedonhallintalain pitäisi olla voimassa vuoden 2019 alussa. Jari Ojala ja Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittivat Helsingin Sanomissa 18.4. 2018: ”Valmisteilla oleva tiedon­hallinta­laki on vaarantamassa humanistisen ja yhteiskunta­tieteellisen tutkimuksen. Tavoitteena kesällä lausunnoille tulevassa tiedonhallintalaissa on viranomaisten tuottaman tieto­aineiston hyödyntämisen turvaaminen. Tiedonhallintalakiin ollaan kokoamassa […]

Lue lisää

  Elävä Suomenlinna -tutkimushanke (2017-2019) julkaisee kevään aikana viiden jakson podcast-sarjan yhteisölähtöisen tutkimuksen pääteemoista. Keskiviikkoisin ilmestyvien podcastien tarkoituksena on tehdä tutuksi suomenlinnalaisia toimijoita osallistava kenttätutkimus kaikille aiheesta kiinnostuneille. 11.4. julkaistussa avausjaksossa tutkimuksen taustasta, tavoitteista ja toteutustavasta kertoo dosentti Pauliina Latvala-Harvilahti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolta. Noin 20 minuutin pituiset jaksot sopivat kuunneltaviksi esimerkiksi Suomenlinnan lauttamatkan aikana […]

Lue lisää