Arkeologit ovat löytäneet pompejilaisen talon raunioista ”velhon työkalupakiksikin” kutsutun rasian. Löytö sisältää mittavan ja moninaisen kokoelman jalokiviä, figuureita ja muita esineitä, joita on mahdollisesti käytetty pahan onnen karkottamiseen tai hedelmällisyysrituaaleihin.
Rasiasta löytynyt kokoelma sisältää muun muassa jalokiviä, rannekkeita, kelloja, nappeja, helmiä, amuletteja, peilejä, unguentarium-öljyastian ja miniatyyrifiguureita eläimistä, ihmisistä, ihmisten kalloista ja falloksista. Esineissä käytettyjen materiaalien kirjo on niin ikään runsas: löytöön sisältyy esimerkiksi lasia, fajanssia, ametistia, meripihkaa, kiveä ja pronssia. Itse puinen rasia oli löytöhetkellä jo laho, mutta sen pronssiset saranat olivat edelleen hyvässä kunnossa. Restauroijat luetteloivat ja palauttivat esineet nopeasti huippukuntoon, mihin riitti esineiden hyvän kunnon huomioon ottaen usein yksinkertainen puhdistustyö. Tieto löydöstä julkistettiin Pompejin museoiden sivuilla.
Pompejin arkeologisen puiston johtaja Massimo Osannan mukaan koruja ei käytetty vain koristeina, vaan esineistöllä on todennäköisesti ollut uskonnollisia merkityksiä. Monet esineistä ovat ajalleen tyypillisiä taikakaluja, joita käytettiin hyvän onnen tuomisessa ja pahan onnen karkottamisessa, niin kutsutussa apotropaisessa taikuudessa. Esimerkiksi pronssikellojen tuottaman äänen ajateltiin karkottavan huonoa onnea. Esineiden kuvastossa toistuvat myös naiseus, hedelmällisyys ja syntymä. Kaiverruksissa esiintyvät muun muassa kreikkalaiset jumalat Dionysos, viinin, hedelmällisyyden ja ritualistisen hurmion jumala, ja Harpokrates, lasten ja äitien suojelija.
Alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan huolimatta löytö kertoo paljon pompejilaisen eliitin materiaalisesta elinympäristöstä. Meripihka- ja korulasiesineistön korkea laatu ja tyylikkäät kaiverrukset vahvistavat, että talon omistaja oli merkittävä ja varakas henkilö. Rasia kuului kuitenkin todennäköisesti jollekin talon palvelusväestä tai orjista, sillä rasiassa ei ollut kultaa, joka oli antiikin Pompejissa merkittävä eliitin statussymboli. Rasia on mahdollisesti jäänyt joltakulta tämän yrittäessä paeta Vesuviuksen tulivuorenpurkausta, ja talosta löydettiinkin myös kymmenen purkauksen uhrin jäänteet. Näiden ihmisten joukossa on naisia ja lapsia, joiden keskinäisiä suhteita selvitetään parhaillaan DNA-analyysin avulla.
Vesuviuksen purkauksesta vuonna 79 jaa. syntyneet tulikuumat kaasut tappoivat kaupunkilaiset miltei niille sijoilleen, minkä jälkeen he peittyivät tuhkaan. Kovettunut tuhka on jättänyt jälkeensä muodostumia, joiden myötä on voitu tehdä esimerkiksi kipsivaloksia menneisyyden ihmisistä. Tuhka on siis säilönyt muinaisen kaupungin hyvin, minkä johdosta se on tarjonnut tutkijoille ainutlaatuista tietoa antiikin ihmisten arjesta. Löytö on merkittävä lisä Pompejin ainutlaatuiseen aineistoon. 66 hehtaarin laajuisesta tutkimusalueesta noin kolmasosaa ei vieläkään ole kaivettu täysin esiin, joten vastaavanlaisia löytöjä tehdään varmasti jatkossakin. Samasta talosta löydettiin vuonna 2018 puuhiilikirjoitus, jonka mukaan Vesuviuksen purkaus olisi tapahtunut lokakuussa, ei elokuussa, toisin kuin on aiemmin uskottu.
Löytyneet jalokivet sijoitetaan muiden Pompejista löytyneiden jalokivien sekaan Palestra Grandeen, kaupungin entiseen kuntosaliin. Näyttely kertoo lisää siitä, kuinka jalokiviä valmistettiin ja millaiset jalokivet olivat aikanaan suosittuja.
