Rooman ensimmäisen keisarin Augustuksen hautamausoleumi avautuu 13 vuoden restauroinnin jälkeen. Mausoleumiin, jonne on haudattu Augustuksen lisäksi keisarit Tiberius, Caligula ja Claudius, voi jo tutustua vuorovaikutteisella virtuaalikierroksella.

Lue lisää

Rooman Capitoliumin museoissa avautuu kauan odotettu näyttely, jossa Torlonia-suvun alallaan maailman merkittävämmäksi kuvatun yksityiskokoelman roomalaiset marmoriteokset tulevat suuren yleisön nähtäväksi vuosikymmenien jälkeen.

Lue lisää

Käsillä oleva suomennosvalikoima Plinius nuoremman kirjeistä ei ole uusi teos, vaan uusintapainos vuonna 1974 ilmestyneestä teoksesta. Alkuperäisen teoksen ilmestymisen jälkeen on virrannut vettä paljon niin Tiberissä kuin Vantaanjoessakin. Näihin lähes viiteenkymmeneen vuoteen mahtuu muun muassa toinen, vuonna 2005 ilmestynyt suomennosvalikoima Pliniuksen kirjeistä.[1] Nämä kaksi suomennosvalikoimaa ovat suurelta osin päällekkäisiä eivätkä kuitenkaan yhdessäkään sisällä kaikkia Pliniuksen […]

Lue lisää

Rooman kansallisrunoilijaksi kutsutun Vergiliuksen, Aeneis-eepoksen kirjoittajan, heksametrimittaan kirjoitettu Georgica on monessa suhteessa erikoinen, jopa hämmentävä teos. Lajiltaan se on opetusrunoelma, jonka neljässä osassa, ns. kirjoissa, käsitellään maanviljelystä, hedelmäpuita ja puutarhaa, karjan ja hevosten kasvatusta sekä mehiläisten hoitoa. Kunkin aihepiirin yhteydessä annetaan konkreettisia ohjeita. Mutta kaikki tämä tuntuu olevan vain lähtökohta runonlaulajan jatkuvasti siirtyessä muihin, oikeastaan […]

Lue lisää

Arkeologit ovat löytäneet pompejilaisen talon raunioista ”velhon työkalupakiksikin” kutsutun laatikon. Löytö sisältää mittavan ja moninaisen kokoelman jalokiviä, figuureita ja muita esineitä, joita on mahdollisesti käytetty pahan onnen karkottamiseen tai hedelmällisyysrituaaleihin.

Lue lisää

Kouluissa opetetaan, että Rooman keisarikunta rappeutui, jakautui ja tuhoutui, Länsi-Rooma 476 ja Itä-Rooma 1453. Rooman tuhosivat hunnit ja turkkilaiset. Edward Gibbonin kuuluisa suurteos Rooman valtakunnan rappio ja tuho (1776-1789, suom. 1999-2007) loi myytin, jota yritettiin täydentää lähinnä sisäsyntyisillä, taloudellisilla syillä antiikin sivistyksen tuholle. Kaikkiaan Rooman ”tuholle” on keksitty ainakin 210 syytä (s. 249), joista Gibbonin […]

Lue lisää

Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit hautautuivat 79 jaa. Vesuviuksen tulivuorenpurkauksessa, mikä samalla säilöi ainutkertaisen palan näiden tavallisten roomalaiskaupunkien historiaa. Roberts onkin keskittynyt tutkimuksessaan juuri tavallisten roomalaisten elämään ja materiaaliseen kulttuuriin, sekä arkeologiaan ja on ollut mukana kaivauksilla Napolin lahdella, mikä selittää osaltaan kirjan painottumista kaupungeista löydettyihin esineisiin. Roberts kirjan pääosassa ovat molempien kaupunkien arkeologiset löydökset, mikä […]

Lue lisää

Nykyisin stoalaisten pelkistetty sisäisen rauhan filosofia palvelee yhtä hyvin johtajien ja eliitin tarpeisiin hiottua bisnessbuddhalaisuutta ja excellence-filosofiaa kuin erilaisia itsestä huolehtimiseen suuntautuneita ihmisiä, nuoria ja keski-ikäisiä, jotka ovat jättäneet oravanpyörän ja elävät omaa jooga- ja meditaatioelämäänsä – enemmän tai vähemmän askeettisesti, kuka vaellellen, kuka paikallaan pysyen. ”Ennen meitä teitä raivanneet eivät ole herrojamme vaan oppaitamme. […]

Lue lisää

Antiikin vaikutus länsimaiseen kulttuuriin on niin suuri, että siitä lienee turha yrittää tehdä minkäänlaista yleisesitystä. Antiikin myyttien ja vastaavien tarinoiden uusintoja löytyy melkein mistä tahansa kulttuurituotteesta. Sellaiset intellektuaaliset uudelleentulkinnat kuin vaikkapa viittaukset Ledan ja joutsenen myyttiin Peter Greenawayn elokuvassa Zoo ovat oikeastaan aika harvinaisia, mutta enemmän tai vähemmän tiedostamattomia muunnelmia esiintyy populaarikulttuurissa jatkuvasti. Tunnustettu esseisti […]

Lue lisää

Antero Sinisalon Puutarhataiteen historian perusteet on eräällä tavalla kattava yleisesitys puutarhataiteen kehityksestä ja siihen liittyvästä arvoperinnöstä eu- rooppalaisessa, islamilaisessa ja aasialaisessa kult- tuuripiirissä. Puutarhataidetta tarkastellaan osana laajaa maisemakäsitysten ja maailmankuvan kehitystä. Teoksessa analysoidaan puutarhataiteen muotokielen kontekstuaalisia sidoksia: miten erottamattomalla ta- valla se liittyy mm. arkkitehtuurin tyylihistorialli- seen paradigmaan ja kansalliseen maisemaideaaliin. Olisiko ylipäätään mahdollista tarkastella […]

Lue lisää