Tapio Onnela

Volter Adalbert Kilpi (1874–1939) teki lähes 40 vuoden mittaisen kirjastonhoitajauran kirjailijanuransa ohella. Tuosta ajasta puolet Kilpi vietti Turun yliopiston kirjaston palveluksessa toimien sen ensimmäisenä kirjastonhoitajana kuolemaansa asti. Hänen työnsä merkitys tulee esille erityisesti luokittelujärjestelmässä, jonka Kilpi loi ja joka yhä käytössä kirjaston Fennica-kokoelmassa. Fennica-kokoelman kautta hahmottuu puolestaan Suomen lakiin kirjattu vapaakappalelaki, joka tarjoaa mielenkiintoisen kulman […]

Parlatorio on Suomen Rooman-instituutin podcast-sarja, joka vie kuulijansa Villa Lanten parlatorioon ja sen myöhäisten iltojen pitkiin keskusteluihin. Nyt kuultavina olevissa neljässä jaksossa käsitellään Yhdysvaltoja ”uutena Roomana”, renessanssiajan ruokaa, kalenterin historiallisia kerrostumia, ennakkoluulojen historiaa ja vihapuheen pitkiä jälkiä.

Har du sökt stipendium? Minns du kalla kriget? Eller är du kanske en aktivist? Och vad hände efter #metoo för tre år sedan? Det här är teman som SLS arkiv samlar in berättelser om.

Amsterdamin juutalaisen historian museo Joods Historisch Museum, on julkaissut verkossa Charlotte Salomonin (1917-1943) sodan aikana luoman jättimäisen ja hyvin erikoisen teoskokonaisuuden Leben? oder Theater?: Ein Singspiel. Teos on samalla sekä sarjakuvaromaani, päiväkirja, terapiateos, kuvasuunitelma että operetti.

Pietarissa on poistettu talojen seiniin kiinnitettyjä Stalinin vainojen uhreista kertovia muistolaattoja. Niitä on kiinnitetty eri puolilla Venäjällä talojen seiniin vuodesta 2015 lähtien ”Viimeinen osoite” -projektin toimesta. Laattojen avulla on haluttu kunnioittaa Stalinin vainoissa menehtyneiden tavallisten ihmisten muistoa.

Suomalaisen Tiedeakatemian vuoden 2020 humanistipalkinto on myönnetty yliopistotutkija Ville Kivimäelle. Palkinto myönnetään vuosittain uransa alkuvaiheessa olevalle, jo kansainvälistä mainetta saavuttaneelle humanistisen alan tutkijalle. Palkinnon arvo on 15.000 euroa.

Forum för levande historia -organisaation tutkimuksen mukaan enemmistö nykyruotsalaisista hyväksyy hallituksensa sodanaikaisen toiminnan. Asiasta vallitsee pääosin kaksi erilaista tulkintaa, joista toisen mukaan pieni Ruotsi ei voinut tehdä muuta kuin totella aggressiivista natsi-Saksaa. Toisen, moraalia painottavan tulkinnan mukaan, opportunistinen Ruotsi olisi voinut tehdä paljon enemmänkin esimerkiksi juutalaispakolaisten auttamiseksi.

Vox Turun uusimman videon kohteena ovat jatulintarhat, nuo mystiset kivilabyrintit, joita löytyy Saaristo-Suomesta enemmän kuin mistään muualta. Mukana toimittajan matkassa Turun yliopiston arkeologi Ilari Aalto, sekä performanssissa Åbo Svenska Teaternin Amanda Nyman.

Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 toisen numeron teemana on historiatieteen muutos. Aihetta käsittelevät teeman johdantoartikkelissaan Antti Räihä, Petteri Impola ja Anu Koskivirta. Numerossa käsitellään myös Venäjän arkistoja ja niiden tuntemisen merkitystä.

Suomessa on lähes 1000 kiinnostavaa paikallismuseota ja paikallista erikoismuseota. Löydät ne kaikki Suomen Kotiseutuliiton kautta.

Historiantutkijat Samu Nyström ja Oona Ilmolahti tarkastelevat kriisiaikojen merkillistä maailmanmenoa, jossa on paljon tuttua myös korona-ajan kaupunkilaisille. Jutustelun lomassa kuunnellaan aikalaiskokemuksia, tarkastellaan museoesineiden merkityksiä sekä etsitään poikkeusaikojen kerrostumia tutuista kaupunkitiloista.

Tiedätkö, mihin tarvitaan naulanmerkkaajaa? Miksi vekari kannattaa ottaa mukaan, kun lähtee jäälle? Miten vanhan ajan viiliä tulikaan valmistaa? Vastaus näihin ja lukuisiin muihin kysymyksiin löydät saaristolaismuseo Skärenin verkkosivuilta. Skären on entisaikojen saaristolaiselämästä kertova museo, joka on olemassa vain verkossa.

Koneen Säätiön myöntämän 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä -palkinnon saa tänä vuonna filosofi Sanna Tirkkosen artikkeli Yksinäisyyden tunteet teoksessa Muumipappa ja meri. Artikkeli on julkaistu Psykoterapia-lehdessä 3/2019.

Amerikkalainen Smithsonian-instituutti on avannut valtavan kuvakokoelmansa avoimesti saataville nettiin. Kuvakokoelmassa on tällä hetkellä yleisön saavutettavissa 2,8 miljoonaa kuvaa.

Historioitsijat ilman rajoja Suomessa etsii vastauksia yleisön kulkutauteja koskeviin kysymyksiin.
Mitä oikeastaan tiedämme kulkutautien historiasta ja mitä menneistä epidemioista voisi ottaa opiksi? Lähettämällesi kysymyksellesi etsitään asiantuntijan vastaus.

Ennen ja nytin vuoden toinen numero on ilmestynyt. Numeron vertaisarvioidut artikkelit eroavat toisistaan niin teemoiltaan kuin käsittelemiltään aikakausilta. Artikkeleita yhdistää kuitenkin se, että ne on arvioitu avoimella ja joukkoistetulla vertaisarvioinnilla. Näin Ennen ja nyt pyrkii osaltaan uudistamaan ja kehittämään yhtä keskeisimmistä tieteellisistä laadunvalvontamenetelmistä.

Kuriositeettikabi.netin kevätnumero teemalla Museot ja valokuva on julkaistu. Numeron viisi artikkelia käsittelevät museoiden ja valokuvan suhdetta monista eri näkökulmista.

Maaliskuun alussa Kansallismuseon auditoriossa järjestetyssä seminaarissa pohdittiin uskonnolliseen kulttuuriperintöön liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä. Samalla kuultiin uusinta tutkimusta siitä, millaisia käyttöön ja merkityksiin liittyviä muutoksia uskonnollinen kulttuuriperintö, yhtä lailla rakennukset ja niiden ympäristöt kuin kirkkotaide ja kirkollinen esineistö, ovat kokeneet historian eri vaiheissa.

Apu-lehti ja Ateneum ovat aloittaneet yhteistyön, jonka ensimmäinen tuotos on virtuaalinen taidekierros Ateneumissa. Kierroksen teemana on yksinäisyys, johon tutustutaan 11 teoksen avulla. Kimmo Ohtonen kuljettaa katsojat teosten äärelle. Matkalla hän kohtaa kiinnostavia ihmisiä, jotka kertovat itselleen tärkeistä teoksista ja kokemuksistaan yksinäisyydestä.

Kokoelmanäyttelyn Utopia nyt – kertomus suomalaisesta muotoilusta voi kokea nyt myös virtuaalisesti kotoa käsin.