Tietosanomat
Vuonna 1967 vietettiin Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlaa. Samanaikaisesti Presidentinlinnan juhlallisuuksien kanssa, kerääntyivät pääkaupungin asunnottomat Eteläsuomalaisen osakunnan tiloihin Uudelle ylioppilastalolle. Kyse oli Marraskuun liikkeen yhdessä Kiila ry:n kanssa järjestämästä itsenäisyyspäivän vastaanotosta Helsingin asunnottomille. Tapahtumalla haluttiin kiinnittää huomiota asunnottomien tilanteeseen.
Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]
1990-luvun lopulla työelämään astuttuani eräs arvostamani pohtija määritteli eri sukupolvien rooleja Suomessa. Meidän 1960-1970 –luvulla syntyneiden rooli on ollut hänen mukaansa Suomen kansainvälistäminen. 1940-luvulla syntyneiden vanhempiemme tehtävä oli Suomen vaurastuttaminen, kaupungistuvan Suomen ja hyvinvointivaltion kehittäminen. Isovanhempiemme kohtalo kiteytyi sodasta selviämiseen ja maamme jälleenrakennukseen. Heidän vanhempiensa suuri tehtävä taas oli ollut Suomen itsenäistymisessä ja kansallisessa eheytymisessä […]
Suurten ikäluokkien lapsuusaikojen Helsinki oli kovin erilainen kaupunki kuin nykyinen, mutta vuonna 1960 Stadi oli hyvää vauhtia muuttumassa. Jussi Iltasen Helsinki 1960 esittelee kasvavaa kaupunkia kuvin, kartoin ja lyhyin tekstein. Kirjan alussa on kaupungin yleisesittely, joka on ikävä kyllä hivenen luettelomainen ja puiseva. Kyse lienee esipuheessa todetusta periaatteesta: tekstissä säilytetään ”lähteissä käytetty aikakaudelle tyypillinen kirjoitustapa […]
Henrik Meinaderin analyysin kohteena ovat erilaiset yhteiskunnan ruohonjuuritason toiminnot ja ilmiöt: globaalitason verkostoituminen, talouden kehitys, viestintämaailman murrokset sekä populaarikulttuuri. Pelkkien kanonisoitujen tapahtumakertausten tai suurmieskuvausten varaan hän ei jää. Kokonaiskuva ajankohdasta saa tätä kautta uutta väriä ja tuotetun historiallisen tulkinnan terävyys tarkentuu. Suomen oloihin sovitettuna Meinaderin käsittelytapa merkitsee Urho Kekkosen ja Veikko Vennamon vastakkainasettelun kautta valotettua sisäpoliittista maisemaa tai vuoden […]
Matleena Frisk tarkastelee aihettaan sukupuolentutkimuksen näkökulmasta lähtökohtanaan olettamus, että ruumiillista sukupuolta rakennetaan erilaisilla kulutustuotteilla. Väitöskirjan aineistona on nuorille suunnattu musiikkilehti Suosikki. Lehdessä julkaistujen mainosten ja toimituksellisen aineiston sisällössä tapahtuneista muutoksista kirjoittaja etsii tapoja, joilla erilaisten kosmetiikka- ja hygieniatuotteiden avulla rakennettiin 1960-luvun nais- ja miesruumista ja sen luonnollisuuden ihannetta. Väitöskirja jakautuu kahdeksaan päälukuun. Aluksi kirjoittaja määrittää […]
Arvostelu
Sivelä on jakanut teoksensa viiteen osioon, jotka hän on otsikoinut nimillä ”Matkalla salaliittojen maailmaan”, ”Epäilyksiä”, ”Sankarit”, ”Roistot” sekä ”Totta vai tarua?”. Käsiteltävät salaliitot liittyvät avaruuden vierailijoista yksittäisten henkilöiden kuolemiin. Salaliittoja nähdään myös esimerkiksi ilmastonmuutos- ja rokotekeskusteluissa, jossa pieni ihmisryhmä uskoo tutkijoiden ja viranomaisten järjestelmällisesti johtavan enemmistöä harhaan. Useita eri tapauksia esitellessään Sivelä on käyttänyt selvittelyssään […]
Hannu Mäkelän omaelämäkerrallisen, nyt neljänteen osaansa edenneen sarjan yläotsikkona on ytimekkäästi Muistan. Sen alla hän on viimeisten neljän vuoden aikana kertonut niin lapsuudestaan, nuoruudestaan kuin opiskeluvuosistaan opettajakorkeakoulussa. Nyt käsillä oleva teos alkaa syyskuusta 1967, jolloin Mäkelä on julkaissut kaksi romaania (Matkoilla kaiken aikaa ja Kylliksi, liikaa, molemmat 1965) ja kolmas, Kotimies, on ilmestymäisillään. Ne on […]
Arvostelu
Venäjä-kirjoittelu on Suomessa usein valitettavan populistista politologiaa, missä keskiössä ovat vain presidentti Putin, Kreml – ja tätä nykyä Ukrainan kriisi. Siksi on sivistävää lukea vähän tutkitumpaakin tietoa itänaapurista. Venäjän palatseissa ja kaduilla -teoksessa ei ole ala- eikä lähdeviitteitä: kirja on selvästi tarkoitettu akateemisia piirejä laajemman joukon luettavaksi. Kaikki lähes 30 kirjoittajaa ovat professoreita, tohtoreita ja […]
Johdannossa Vilkuna tuo esille, että hänen pyrkimyksenään on tutkia opiskelijaliikettä paikallistasolla ”kerronnallisena prosessina” eli sen tuottamien julkisten tekstien kautta. Vilkuna kirjoittaa, että tutkimus ei ole tapahtumahistoriaa, vaan ”toiminnan, tapahtumisen, tapahtumien ja prosessien historiaa”, jossa keskeistä on opiskelijaliikkeen itsestään luoma myyttinen tarina. Tutkimuksen kohteena ovat Jyväskylän yliopiston vasemmistolaiset opiskelijajärjestöt, joihin viitataan usein termillä ”opiskelijaliike”. Keskiössä on […]
Arvostelu
Toivonen kertaa teoksessaan elämäänsä 1960-luvun alkuvuosilta aina vuonna 1972 tapahtuneeseen tohtoriksi valmistumiseensa asti. Pääpaino teoksessa on opiskeluajoissa sekä tieteellisen uran alkuvaiheissa. Kronologisesti etenevän kirjan alkupuoli keskittyy kuitenkin armeija-ajan tapahtumiin. Ilmatorjuntajoukoissa palvelleen Toivosen kertomus kuvaa armeijassa osin vielä nykyäänkin vallalla olevia käytänteitä ja traditioita; käytössä olleet termit, suhtautuminen kurinpitoon, palveluskaaren kehitys säikähtäneestä alokkaasta rutinoituneeksi konkariksi, ja […]
Arvostelu
Ristivetoa-nimiset muistelmat käynnistyvät 2000-luvun alkupuolella Ilomantsin Ontronvaaralta, jossa tekijä potee tyhjän näytön kammoa. Kirjoittaminen pitäisi saada käyntiin. Myöhemmin kirjoittamiselle tulee oikea hetki, ja silloin alkavat suvun vaiheet keriytyä auki. Muistelijan varhaisille vuosille on leimallista, että perheen asuinpaikat vaihtuvat tiuhaan, sillä isä on kunnan virkamies, jonka töiden perässä ruokakunta etenee länsirannikon paikkakunnilta kohti pohjoista ja päätyy […]
Kun Jaakko Okkerin toimittama Praha 21.8.1968 ilmestyi ensimmäisen kerran kutsuttiin sitä kustannustoimittamisen Suomen ennätykseksi. Historian käännekohdaksi muodostuneista tapahtumista oli ehtinyt kulua ainoastaan kolme viikkoa, kun Tammi Hannu Taanilan aloitteesta julkaisi ajankohtaiskirjallisuuden klassikoksi muodostuneen kirjoituskokoelman. Pamfletin artikkelit tuli olla kustantajalla noin viikossa, ja kirja ilmestyi syyskuun puolivälissä. Tämä Huutomerkki! -sarjan ensimmäinen kirja sisälsi seitsemän artikkelia (Reijo […]
Yhdysvaltalaistoimittaja Mark Kurlansky on kunnostautunut populaarihistorioiden kirjoittajana. Hänen teoksiinsa lukeutuvat muun muassa “Cod: A Biography of the Fish That Changed the World” (1997), “Salt: A World History” (2002) ja viimeisimpänä “The Big Oyster: History on the Half Shell” (2006). Näistä Like on tässä arvioitavan teoksen lisäksi julkaissut suomeksi kirjan ”Suola – Eräs maailmanhistoria” (2007). Vuonna […]