Arvostelu
Heini Junkkaalan kirjoittama Pirkko Saision elämäkerta Sopimaton on arvokas kulttuuriteko. Kirjan tarinat ulottuvat yli 70 vuoden ajalle ja syvemmällekin sukuhistoriaan. Pirkko Saisio on instituutio, joka on kirjoittanut omasta elämästään mutta myös jostakin aivan muusta: unimaailmasta, historiasta, mielikuvituksesta. Tätä kaikkea hän on hyödyntänyt lukuisissa eri rooleissaan. Laajan ja merkittävän uran kuvailun ohessa kutkuttavimpina jäävät mieleen, hieman […]
Littanan tarinan kertoja on kiinalainen Jenni Yen (ent. Chen Pingping) ja hänen muisteloittensa paperille panija on suomalainen Vaula Norrena. Koettuaan kovia sekä synnyinmaassaan että uudessa kotimaassaan Jenni on yli 30-vuotiaana rohkaistunut kertomaan lapsuudestaan, nuoruudestaan ja aikuisuudestaan kahden kulttuurin välissä. Mutta minä en voi olla kertomatta tarinaani. Haluan päästä siitä häpeästä ja syrjinnästä, joka minua on […]
Olisiko Laura Harmajasta kirjoitettu elämäkertaa, jos hän ei olisi ollut nuorena kuolleen runoilija Saima Harmajan äiti? Syytä sinänsä toki olisi, Laura Harmaja oli paitsi kodin taloustieteen uranuurtaja että monipuolinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Toisaalta Laura Harmajan elämästä puuttui pitkään sellainen draama, joka tekee elämäkerrasta kiinnostavan. Toisin kuin Ritva Ylösen elämäkerran alaotsikko antaa ymmärtää, Laura Harmajan elämä ei […]
Tamperelaisen kirjallisuuden sisäpiirejä Yrjö Varpio on käsitellyt aiemminkin, niin akateemisissa töissään kuin jättimäisessä Väinö Linna -elämäkerrassaan (2006). Erikoisin tapaus näissä tamperelaisissa ja hämäläisissä kulttuuripiireissä on taidemaalarina aloittanut, sittemmin kirjallisuuden yleisnerokkaana esseistinä tunnettu Alex Matson (1888–1972). Varpion emeritus-vuosinaan laatima Elää, kokea, ymmärtää on erittäin perusteellinen ja pikkutarkkuudessaan perinteinen taiteilijaelämäkerta Matsonista. Elämäkerta tuo esille taustasyyt Matsonin monipuolisuudessa […]
Rauni Mollberg syntyi 1929 Hämeenlinnassa ja kuoli 2007 Loimaalla. Hän opiskeli teatterikoulussa 1940-luvun lopulla kurssilla, jolla oli mukana monia muitakin myöhemmin hyvin menestyneitä elokuva- ja teatterialan ammattilaisia kuten Mikko Niskanen ja Leo Jokela. Joensuussa vietetyn vuoden jälkeen hän sai kiinnityksen Kuopion yhteisteatteriin, jossa hän viihtyi pitkään, kunnes 1960-luvulla siirtyi television palvelukseen ensi uuteen televisioteatteriin ja […]
Alkajaisiksi kirjan toimittaja ja tietokirjalija Jussi K. Niemelä asettaa Pentti Linkolan maltillisesti aatehistorialliseen viitekehykseen. Mies saa koordinaattinsa muiden ikoneiden joukosta, ansiot ja merkitys tunnustetaan arvioinnin ja paikanmäärityksen arvoisiksi. Kirjoittaja osoittaa Linkolan aikakauden kuumia pisteitä ekologian ja ihmisen välisessä suhteessa. Tässä 1900-luvun loppupuolen ja uuden vuosituhannen taitteen maailmassa dramatiikkaa edustivat väestönkasvu sekä ekologian, ympäristöliikkeiden, eläinoikeusliikkeiden ja […]
Tartuin Agricola-verkon arvostelukappaletarjoukseen henkilökohtaisesta kiinnostuksesta: 1990-luvun puolivälissä sain Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa valmisteltavakseni kurssin sivutoimisille paikallismuseoiden hoitajille. Tämä oli työkentän laajennusta, tavallisesti järjestin täydennyskoulutusta kirjastoväelle. Suomen Museoliitto ohjasi ottamaan yhteyttä museologian yliasistentti Janne Vilkunaan Jyväskylän yliopistoon. Hän tulikin vetämään pääosan useamman päivän kurssista ja ilmeisen mielellään. Tämä valmius oli mannaa suunnittelijan sielulle, sillä lähimmät tieteelliset yhteistyökumppanini […]
Olen seurannut Anneli Heliön uurastusta läheltä, aina 1980-luvun lopulta. Kohtasimme silloin sattumalta Imatra-festivaaleilla 1988, Neuvostoliiton toisinajattelija-taiteilijoiden saapuessa joukolla Suomeen, Mihail Gorbatshovin glasnost ja perestroika-ajan vanavedessä. Imatra-festivaalin organisaattori oli elokuvaohjaaja Anssi Mänttäri – hän oli myös Sodankylän elokuvajuhlien merkittävä takapiru paria vuotta aikaisemmin – mutta ei suomalaisyleisö tuolloin vielä löytänyt vaihtoehtoista venäläiskulttuuria, vaikka ohjelmisto oli Imatrankosken […]
Marija Vantin kirjoittama Uuno Kailaan (1901-1933) elämäkerta Älä koske perhosen siipiin, Uuno Kailaan elämä ja kuolema lähestyy 31-vuotiaana kuolleen runoilijan elämää hänen viimeiseksi jääneeseen Nizzan-matkaansa tukeutuen. Vakavasti sairas Kailas suuntasi syksyllä 1932 Ranskaan, josta hän etsi parannusta ja inspiraatiota. Vuonna 2018 Vantti lähti tutkimusmatkalle Nizzaan Kailaan jalanjäljissä. Teos liikkuu useammassa aikajanassa, joiden päälinjat ankkuroituvat Kailaan […]
Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussilan teos perustuu yhteiselämään Pentti Linkolan kanssa. Muistelma valottaa toisinajattelijaa uudesta näkökulmasta: miten vierellä elänyt naaraspuolinen lajitoveri koki luontomiehen elämäntavan, hänen käytännölliset ja aatteelliset pyrkimyksensä sekä merkityksensä kulttuurihistorian kaanonissa. Kirjoittaja kertoo tavoitteekseen kirjoittaa vähän mutta syvällistä, oman näkemyksensä ja vaistonsa kautta, ei niinkään dokumentteihin tukeutuen. Kirjaa varten Jussila on myös haastatellut Linkolan […]
Italiassa asuvien tai asuneiden suomalaisten kirjoittamia Italia-kirjoja on viime vuosina ilmestynyt lukuisia. Tuoreimpiin kuuluu toimittaja Sirkku Salovaaran La mia Italia. Sen alaotsikko kertoo maan olevan paitsi ihana myös mahdoton. Esipuheessaan tekijä toteaa, että Italia ei ole pelkästään maa vaan myös mielentila. Pisimmillään kuukauden mittaista reissuja eri puolille Italiaa tehneenä en tohdi väittää vastaan, sillä Sirkku […]
Suurella mielenkiinnolla odottamani kirja Suomen kenraalikuvernöörinä 1855-1861 toimineesta kreivi Friedrich Wilhelm Rembert von Bergistä (1794-1874) osoittautui valitettavaksi pettymykseksi. Ennen kirjan ilmestymistä sen kirjoittajina ennakkomainonnassa mainittiin Markku Berg ja Thomas Garoff. Tieto oli kuitenkin virheellinen, sillä kirjan on kirjoittanut yksistään Thomas Garoff, katalyyttikemian professori ja historian harrastaja. Ennakkomainonnassa ilmoitettu Markku Berg on suomalaisen Berg-suvun päämies, jonka […]
Arvostelu
Jörn Donnerin muistelmakirjanjärkäle Mammutti sai arvostelijoilta kaksi vuotta sitten varsin ristiriitaisen vastaanoton. Faktan ja fiktion rajamailla vaeltava teos jakoi myös lukijoita: osa sanoi suorastaan ahmineensa tekstiä, osa jätti kirjan kesken. Donnerin kutakuinkin kaiken paljastava, kaikkeen mahdolliseen kantaaottava teos olikin pirstaleisuudessaan haaste, josta ei helpolla selvinnyt. Kuva: Jörn Donner Elämää vakavan sairauden varjossa Pikku Mammutti jatkaa Jörn […]
Suomen turvallisuuspoliisin päälliköistä ei ole aiemmin kirjoitettu elämäkertoja, joten Matti Lackman on kirjallaan tehnyt aluevaltauksen, jolle täytyy toivoa jatkoa. Esko Riekki oli Etsivän keskuspoliisin pitkäaikaisimpana päällikkönä vuodesta 1923 ja ehti toimia nimenmuutoksen jälkeen Valtiollisen poliisin ensimmäisenä päällikkönä ennen eroaan vuonna 1938. Ennen poliisiuraansa hän värväsi jääkäreitä ja uransa päätyttyä SS-miehiä Saksaan. Siviilityötä Riekki teki Kansallisen […]