Luovalla tavalla historiaa, kulttuuriperintöä, humanistisia tieteitä, yhteiskuntatieteitä ja teknologiaa yhdistelevä Time Machine Europe -projekti vie matkalle Euroopan historiaan ja kulttuuriin jopa 5 000 vuoden taakse. Samalla projekti tukee tulevaisuuden tieteen ja teknologian kehitystä Euroopassa, ja siitä on tulossa yksi edistyksellisimmistä koskaan rakennetuista tekoälyjärjestelmistä.
André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.
Tietosanomat
Ennen ja nyt – Historian tietosanomat on aloittamassa avoimen, joukkoistetun vertaisarviointikokeilun. Avoimessa vertaisarviointiprosessissa kirjoittaja ja arvioitsija tietävät toistensa identiteetit, mikä mahdollistaa keskustelun heidän välillään. Kotimainen historia-alan tiedelehti pyrkii Suomen tiedekustantajien liiton rahoittamalla kokeilulla paikkaamaan perinteisen vertaisarvioinnin puutteita sekä parantamaan tieteellistä kommunikaatiota ja julkaisukäytäntöjä.
Tietosanomat
Toukokuun alussa Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon syötetään jälleen suuri määrä, yli 200 000 tiedostoa, kansainvälisen sukututkimusorganisaatio FamilySearchin kanssa kumppanuusyhteistyössä digitoituja kihlakunnanoikeuksien renovoituja tuomiokirjoja ja perukirjoja. Digitoidut aineistot ovat vapaasti käytettävissä ja kopioitavissa Digitaaliarkistossa. Tuomiokirjoja ja perukirjoja käytetään sukututkimuksen ja historiantutkimuksen lähteenä.
Tietosanomat
Historiallisen Aikakauskirjan vuoden ensimmäisessä numerossa nousee esiin tiedonkulku, tiedon saatavuus sekä etäisyyksien tai rajojen merkitys. Näkökulma on läsnä sekä artikkelien aiheissa että käytetyissä tutkimusmenetelmissä. Syväluotauksissa ja lyhyemmissä puheenvuoroissa käsitellään ajankohtaisia aiheita kuten digitaalisen historian opetuskiertueen tuloksia, naishistorian uusia väitöskirjateemoja sekä suomalaisten SS-miesten osuutta kansanmurhaan.
Historian Ystäväin Liitto on vuodesta 1973 alkaen palkinnut vuosittain ansiokkaan historiateoksen. Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa 8.2.2019 palkinto myönnettiin Seppo Aallon teokselle Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918. (Siltala) Teoksen valinneen raadin mukaan: Dosentti Seppo Aallon perinpohjainen työ luo kaaren viime vuosisadan alusta sisällissotaan ja sen ohikin. Koko tapahtumasarjan sijoittaminen aikaan ja paikkaan tekee teoksesta eheän kokonaisuuden. Tekijän paikallistuntemus […]
Tietosanomat
Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys järjesti tammikuussa 2018 seminaarin Kokemuksia totuuskomissioista, jossa kuultiin alustuksia eri maissa järjestettyjen totuus- ja sovintokomissioiden toiminnasta. Seminaarin loppuraportti on luettavissa yhdistyksen kotisivuilta ja videotallenteet katsottavissa YouTube-kanavalta. Totuuskomissiot ovat Suomessa ajankohtainen aihe, silä valtioneuvosto ilmoitti lokakuussa 2017 käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen kotisivuilla kirjoitetaan: Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia […]
Tietosanomat
Historiantutkijat ovat huolestuneita tiedonhallintalain ja uuden tietosuoja-asetuksen vaikutuksista tulevaisuuden historiantutkimukseen. Tietosuoja-asetus tulee voimaan toukokuussa ja tiedonhallintalain pitäisi olla voimassa vuoden 2019 alussa. Jari Ojala ja Kirsi Vainio-Korhonen kirjoittivat Helsingin Sanomissa 18.4. 2018: ”Valmisteilla oleva tiedonhallintalaki on vaarantamassa humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen. Tavoitteena kesällä lausunnoille tulevassa tiedonhallintalaissa on viranomaisten tuottaman tietoaineiston hyödyntämisen turvaaminen. Tiedonhallintalakiin ollaan kokoamassa […]
Mikrohistoriawikistä luodaan historiankirjoituksen wiki jokaiselle historioitsijalle: historiaharrastajille, tutkijoille ja historiasta kiinnostuneille kansalaisille. Kukin voi tutkia kulttuuriperinnön arkistoaineistoja omasta näkökulmastaan, yhdistellä niitä, täydentää niiden tietoja ja jakaa haluamiensa yhteisöjen kanssa. Omat arkistonsa voi tuoda avoimesti saatavien rinnalle ja liittää ne osaksi historian kudelmaa. Wiki ja siihen liittyvät sovellukset tekevät historiasta jokamiehenoikeuden. Wikidocumentaries-projekti kokoaa kulttuurihistoriallisia avoimia aineistoja […]
Åbo Akademin pohjoismaiden historian professorin Nils Erik Villstrandinja Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorin Petri Karosen yhdessä toimittama antologia Öppet fall hyödyntää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1917 viettäjien intoa katsoa taaksepäin Suomen pitkään historiaan. Aikana jolloin kansakuntien pitkän linjan historioita kirjoitetaan lähinnä vain oppikirjatarkoituksiin, tutkijoiden hanke on kiinnostava. Miten uhmata historiateoreetikkojen kantaa, jonka mukaan pitkän linjan historian […]
Arvostelu
Kirja koostuu johdannosta ja 11 luvusta, jotka on jaettu kahden otsikon alle. Ensimmäinen osa ”Lingvistinen käänne analyyttisesta perinteestä jälkinarrativismiin” sisältää kuusi lukua ja toinen osa ”Kohti uutta realismia? Realistisia tendenssejä uudemmassa historiantutkimuksessa” viisi. Jälkisanoja tai yhteen vetävää loppulukua teoksella ei ole. Liekö toimittajille tullut kiire vai onko kyse ollut tarkoituksenmukaisesta ratkaisusta. Erityisesti teoksen oppikirjakäyttöä ajatellen […]
Käsillä oleva kokoomateos perehdyttää kirjallisuusanalyysiin, sen menetelmiin ja käsitteisiin. Se perustuu laajaan tutkimuskirjallisuuteen. Yliopiston oppikirjana se on verrattavissa sellaisiin suomalaisiin teoksiin, kuten Marja-Leena Palmgrenin Johdatus kirjallisuustieteeseen (1986), Mervi Kantokorven, Pirjo Lyytikäisen ja Auli Viikarin Runousopin perusteisiin (1990) ja Outi Alangon ja Tiina Käkelä-Puumalan toimittamaan kirjaan Kirjallisuudentutkimuksen perusteita (2001). Kirjan johdantoluku tarkastelee kirjallisuutta ja kirjallisuudentutkimusta koskevia […]
Kenellekään ihmistieteiden parissa puurtavalle on tuskin jäänyt epäselväksi, että digitaaliset humanistiset tieteet ovat nousseet muutaman viimeisen vuoden aikana marginaalista erääksi tämän päivän tutkijakuntaa laajasti puhuttavista päivänpolttavista ilmiöistä. On vaikeaa sanoa onko kyse paluusta, tasaisesta kasvusta, jonkinlaisen uutiskynnyksen ylittämisestä vai digitaalisen ihmistieteellisen tutkimuksen muovautumisesta ajan kuluessa – tai kenties näistä kaikista. Mullistuuko tutkimus? Digitaalisia työkaluja, materiaaleja […]
Historianfilosofia on harvinainen opus, suomalaisin voimin kirjoitettu, tuhti mutta kompakti perusteos, joka tulee enemmän kuin tarpeeseen. Vaikka angloamerikkalaisia historianfilosofian yleisteoksia, on ollut yleensä saatavilla, on etenkin yliopisto-opetuksessa pitkään kaivattu myös suomenkielisiä vaihtoehtoja. Tätä aukkoa käsillä oleva teos täyttää oikein hyvin. Tosin teosta voi moittia eurosentrismistä, sillä teoksessa ei edes viitata muualle kuin antiikin filosofian juurilta […]
Arvostelu
Historian käyttö ja väärinkäyttö on Erkki Tuomiojan aloitteesta vuonna 2015 perustetun järjestön Historioitsijat ilman rajoja Suomessa edustava käyntikortti. Teos on antologia, jonka kirjoittajat lähestyvät aihetta eri näkökulmista. Toimittaja on jakanut artikkelit kolmeen ryhmään: historian poliittista käyttöä yleisesti ja teoreettisesti tarkastelevat, eri maiden tapauksia erittelevät artikkelit ja viimeisenä historian konfliktinratkaisupotentiaalia kokoavasti arvioiva artikkeli. Ensimmäisen ryhmän kirjoittajina […]
Arvostelu
Elämäkerrallinen käänne on koskettanut myös historiantutkimusta. Tutkimusaiheet ja painopisteet ovat sotien jälkeen lähentyneet muutenkin ihmistä, arkea. Mutta vasta viime aikoina ilmiö on alkanut suuremmin vaikuttaa tutkimusaiheisiin ja -käytäntöihin. Vasta ilmestynyt, oululaistutkijoiden kokoama artikkelikokoelma Historiallinen elämä pyrkii paaluttamaan tätä keskustelua ja selventämään historiatieteellisen elämäkertatutkimuksen rajoja: millä ehdoin historiantutkija voi työssään käyttää esimerkiksi biografiaa, muistelmia tai kirjeitä […]
Emeritusprofessori Heikki Ylikankaan uusinta teosta Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen voisi luonnehtia esseistiseksi pohdinnaksi historiatutkimuksen olemuksesta. Nimestään huolimatta kyse ei ole historiantutkimuksen metodioppaasta. Kirja sisältää Ylikankaan tutkijanuransa aikana tekemiään havaintoja historiantutkimuksen käytännön ongelmista, tulkinnan eheydestä, objektiivisuudesta, lähteistä, koulukunnista ja nykytutkimuksen tilasta. Kaikkitietävän tutkijan ideaali Ylikangas esittelee ja problematisoi historiantutkimuksen erityispiirteitä mielenkiintoisesti. Jokainen tutkija […]
Kirja alkaa lupaavasti taisteluhuudolla kirjojen – erityisesti painettujen kirjojen – ja lukemisen puolesta. Se sisältää myös pohdiskelua historian luonteesta ja kriittistä pohdintaa akateemisen historiantutkimuksen nykytilasta. Masosen mielestä ”historian tutkijoiden olisi otettava valinnoillaan rohkeammin kantaa oman aikansa ilmiöihin ja kasvatettava yleisöään” (s. 8). Humanistisen tutkimuksen merkitystä arvioitaessa tulisikin painottaa enemmän vaikuttavuutta akateemisen yhteisön ulkopuolella kuin tutkijayhteisön […]
Viimeisen 20 vuoden kuluessa kansainvälisten ja kansallisten tuomioistuinten ovet ovat käyneet vauhdikkaasti, historian tulkinnoista ja muistamisen oikeutuksesta on kiistelty kansainvälisen politiikan näyttämöillä, oikeusistuimissa, totuuskomissioissa ja kulttuurivaikuttajien areenoilla. Sorretuiksi itsensä kokeneet kansanryhmät, vähemmistöt ja henkilöt hakevat oikeutta ja hyvitystä. Asiantuntijat pohtivat, mikä on kärsimyksen määrä ja laatu, kuka on oikeutettu esittämään vaatimuksia sorrettujen nimissä, kuka on […]
Pyysin tämän kirjan arvioitavakseni kahdesta syystä. Ensinnäkin historioitsijat ja sosiologit ovat olleet perinteisesti tukkanuottasilla siitä, miten yhteiskunnallisia ilmiöitä tulisi tulkita ja selittää. Toiseksi, olen itse saattamassa loppuun laajahkoa sosiologian metodikirjaa, joten tutustuminen historiantutkimuksen nykyisiin menetelmiin oli tarpeellista. Kirja on artikkelikokoelma, joka ilmeisesti perustuu Turun yliopiston historian laitoksella pidettyihin esitelmiin. Kirjoittajia on kaikkiaan 19, ja näkökulmia […]