Suomalaisten kohtalot Stalinin ajan Neuvostoliitossa

Stalinin poliittisissa vainoissa 1930-luvulla murhattiin miljoonia ihmisiä, mukaan lukien arviolta 20 000–30 000 suomalaista, joiden joukossa oli muun muassa amerikansuomalaisia kommunisteja ja inkeriläisiä. Keskustelu aiheesta virisi jälleen loppukesästä, kun Helsingin Sanomissa julkaistiin Unto Hämäläisen essee, jossa Hämäläinen kehotti valtionjohtoa teettämään selvityksen suomalaisten kohtaloista Stalinin vainoista. Hämäläisen essee sai aikaan keskustelun siitä, pitäisikö aiheesta teettää laaja selvitys ja minkä verran aihetta on ylipäätään tutkittu.

Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa tälle sivustolle suomalaisia Stalinin vainoissa koskevia tietokantoja, artikkeleita, tutkimuksia, keskustelua ja muuta aineistoa. Aiheen runsaudesta johtuen lähes kaikki sisältö on kotimaista, mutta esimerkiksi aineistoissa ja tietokannoissa on mukana on myös venäläisiä ja venäjänkielisiä linkkejä. Suurin osa aineistosta on saatavilla netissä.

Julkaisu täydentyy vähitellen. Voit ehdottaa julkaisuun uusia sisältöjä sivun alaosassa näkyvän kommenttikentän kautta. Osa artikkeleista on maksumuurin takana.

Julkaisusarjan 16. osan on toimittanut Noora Viljamaa.

***

Aineistot ja tietokannat

Martikainen Tyyne: Että ketään heistä ei unohdettaisi. Inkerinsuomalaisten martyrologia. Siirtolaisinstituutti, 2012.

Karhumäen Sandarmohissa teloitettuja suomalaisia. (Karjalan Sivistysseura ry, PDF)

Uhreja. Teloitettujen suomalaisten ja karjalaisten nimiluettelo. (Carelia-kulttuurilehdessä julkaistu aineisto, Karjalan Memorial-seura, kerännyt Juri Dmitrijev)

Hakemisto 1920-luvulla ja 1950-luvulla sorretuista Valko-Venäjän alkuperäiskansoista Länsi-Siperiassa. (Igor Kuznetsov: Minsk, Madison, 2002, venäjäksi)

Victims of political terror in the Soviet Union, a general database. (Memorial, venäjäksi)

Victims of political terror, information available in Memorial archives. (Memorial, venäjäksi)

Stalin’s execution lists, 1937–1954. (Memorial, venäjäksi)

Krasnyi Bor 1937–1938. (Heninen.net)

Sandarmoh 1937–1938. (Heninen.net)

Siirtolaisinstituutin arkisto/Siirtolaisuuskokoelmat. Arkistoluettelo: Venäjä/Neuvostoliitto (PDF)

Tietoa Neuvostoliittoon menneistä ja muista suomalaisista venäläisillä nettisivuilla. (PDF) Aimo Ruusunen, Kansan Arkisto, 7.3.2018.

Tietoa Neuvostoliittoon menneistä – miten ja kenen puoleen kääntyä? (PDF) Aimo Ruusunen, Lahden seudun sukututkijat ry, 18.9.2017.

 

Artikkelit

Tommi Nieminen: Teloitetun tytär. Helsingin Sanomat, 22.9.2019.

Riikka Kajander ja Kaisa uusitalo: Sotahistorioitsija: Neuvostoliitossa joukkomurhattujen kohtalo syytä selvittää – Kansallisarkiston mukaan Suomi olisi valmis avoimeen yhteistyöhön. YLE, 18.9.2019.

Antti Majander: Ihanneyhteisö muuttui kuoleman maaksi: Stalin ei tahtonut tappaa kaikkia suomalaisia, suuri osa riitti. Helsingin Sanomat, 2.9.2019.

Antti Majander: Hilda Majander lähti 18-vuotiaana Amerikkaan ja näytti siellä kauniilta ja onnelliselta, mutta miksi hän katosi Neuvostoliittoon? Helsingin Sanomat, 2.9.2019.

Antti Virolainen: Stalinin vainoissa teloitettiin valtava määrä suomalaisia – lista 963 uhrin nimistä, tiedoista ja ampumispäivästä julki. Ilta-Sanomat, 5.8.2019.

Kai Byman: Tämän kerrostalon lähes kaikki suomalaiset tapettiin Stalinin puhdistuksissa – pietarilaisen talon synkkä historia paljastuu. YLE, 21.5.2018.

Irina Takala: Большой террор в Карелии // Альманах североевропейских и балтийских исследований / Nordic and Baltic Studies Review. 2018. Вып.3. 143-207.

Arja Paananen: Metsän kauhea salaisuus paljastui vasta 59 vuotta myöhemmin – suomalaisten ruumiit jäivät Sandarmohiin. IltaSanomat, 4.1.2017.

Sirpa Jegorov: Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja. YLE, 13.3.2017.

Kerstin Kronvall: Totuus Ikitie-elokuvan takana on tarua karmeampi – kävimme tuhansien suomalaisten teloituspaikoilla Venäjällä. YLE, 1.9.2017.

Teppo Tiilikainen: Räätäli Kalle Lahti lähti rakentamaan työläisparatiisia Neuvosto-Karjalaan – ”Palkkiona oli niskalaukaus.” Suomen Kuvalehti, 10.9.2017.

Irina Takala: ”Ikimuistoisen läksyn me kaikille luemme” – Suuren terrorin kansallisuusoperaatioiden erityispiirteitä Karjalassa // Historiallinen Aikakauskirja. 2017. № 3. 291-302.

Irina Takala: Finnish language in Russia: history and destiny (ПетрГУ, ИЯЛИ КарНЦ РАН) // Finland Suomi 100: language, culture, history. U. Tuomarla, I. Piechnik, B. Bíró (eds.) Kraków & Helsinki: Jagiellonian Library & University of Helsinki, 2017. 130-148.

Mika Lampi: Neuvostoliittoon loikkasi 20- ja 30-luvuilla 15 000 suomalaista – moni ammuttiin Stalinin vainoissa. Aamulehti, 26.12.2016.

Irina Takala: «Граница на замке!». Особенности государственного террора в карельском приграничье 1920-х – первой половины 1930-х годов // Альманах североевропейских и балтийских исследований / Nordic and Baltic Studies Review. 2016. Вып.1. 132-159.

Irina Takala: Финны-иммигранты в России XX в. // Русский Сборник: исследования по истории России. Т. XVII: Финляндия и Россия. М.: Модест Колеров, 2015. 272-311.

Alexey Golubev ja Irina Takalo: The Search for a Socialist El Dorado: Finnish Immigration to Soviet Karelia from United States and Canada in the 1930s, 2014.

Reijo Perälä: Puolet suomalaisista loikkareista kuoli Stalinin vainoissa. YLE, 18.11.2013.

Markku Kangaspuro et al. (eds.): Victims and Survivors of Karelia. Journal of Finnish Studies, vol. 15, nro 1 & 2  (2011)

Irina Takala: Finnish Factor in the Establishment of Autonomous Karelia // Ученые записки Петрозаводского государственного университета. № 5 (110). Август, 2010. Общественные и гуманитарные науки. Петрозаводск: Изд-во ПетрГУ, 2010. 17-26.

Irina Takala: Финны советской Карелии и их вклад в развитие республики (1920-е – первая половина 1930-х годов) // Финский фактор в истории и культуре Карелии XX века. Петрозаводск: КНЦ РАН, 2009. 107-148.

Irina Takala: Neuvosto-Karjalan asukkaiden näkemykset suomalaisista 1920–30-luvuilla // Monikasvoinen Suomi. Helsinki: Edita, 2009. 273-296.

Irina Takala: Finnishness in Karelia and Kola Peninsula // The Flexible Frontier: Change and Continuity in Finnish-Russian Relations. Helsinki, 2007. 185-205. – Aleksanteri Series 5/2007.

Marja Leskinen; Pekka Ala-aho ja Eija Sarastamo: Kohtalo kuljetti Stalinin vainoista kotiin: Haukiputaan Halosenniemessä syntynyt Terttu Haipus palasi kotiin äidinkielen unohtaneena. Kaleva, 19.11.2006

Jukka Rislakki: Kun Stalinin viikate niitti suomalaisia. Helsingin Sanomat, 4.5.1997.

Michael Gelb: ´Karelian Fever´: The Finnish Immigrant Community during Stalin’s Purges. Europe-Asia Studies vol. 45, nro 6 1993.

Erkki Vettenniemi: Gulagin naapurissa. Neuvostoleirien historiaa suomalaisittain. Silberfeldtin kustantaman Gulag. Vankileirien saaristo -kirjan kotisivuilla.

 

Blogitekstit

Jukka Kemppinen: Oikaisu – Stalinin murhat. Kemppinen, 1.9.2019.

Ilkka Luoma: Mitä Neuvosto-Karjalassa todella tapahtui – Stalinin vainot ja mitä muuta? Ilkka Luoma, 1.9.2019.

Kaisa Kyläkoski: ”Ei ole tutkittu”. Osa: Stalinin vainon suomalaiset uhrit. Sukututkijan loppuvuosi, 31.8.2019.

Veikko Huuska: Stalinin vainoissa surmansa saaneiden suomalaisten kohtaloiden selvitys.  Uusi Suomi, 24.8.2019.

Kaisa Kyläkoski: Puolueettomista arkistoista ja tutkijoista. Sukututkijan loppuvuosi, 20.7.2019.

 

Haastattelut

Suomalaisten kohtalo Stalinin vainoissa. Haastateltavina Kimmo Rentola ja Jussi Nuorteva. YLEn aamu-tv, 4.9.2019.

Jenni Stammeier: Suomalaissosialistit Stalinin kourissa. YLE, 28.11.2014.

 

Keskustelut, kannanotot ja kolumnit

Kimmo Rentola: Stalinin vainojen uhreja pitää tutkia uskottavasti (Helsingin Sanomat, 8.10.2019)

Jarmo Huhtanen: Kansallisarkiston kannattaisi jättää Stalinin vainojen tutkiminen yliopistoille. Helsingin Sanomat, 13.9.2019.

Stalinin haudoissa edelleen kaivettavaa – moni suomalainen kaipaa yhä tietoa sukulaistensa kohtaloista. Pääkirjoitus, Kaleva, 9.9.2019.

Jussi Nuorteva: Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva: Suomalaisten kohtaloita Stalinin ajan Neuvostoliitossa selvitetään. Helsingin Sanomat, 9.9.2019.

Stacy Siivonen: Kaikilla Neuvostoliittoon lähteneillä ei ollut poliittista vakaumusta. Helsingin Sanomat, 7.9.2019.

Reijo Rautajoki: Stalinin hallinto toimeenpani inkerinsuomalaisten karkotuksia eri puolille Neuvostoliittoa. Helsingin Sanomat, 7.9.2019.

Esa A. Luukkainen: Kotimaamme kommunistit olivat Neuvostoliitossa vain yksi vainottujen ryhmä. Helsingin Sanomat, 7.9.2019.

Ulla-Kirsti Junttila: Miksi tuhannet suomalaiset olivat Neuvostoliitossa 1930-luvulla? Poliittinen vaino oli Suomessa siunattu lailla. Helsingin Sanomat, 4.9.2019.

Juhani Suomi: Stalinin vainojen teloituksia on koottu matrikkeleihin. Helsingin Sanomat, 3.9.2019.

Helena Halmari ja Hanna Snellman: Stalinin vainoja on tutkittu, mutta lisätutkimus on enemmän kuin tervetullutta. Helsingin Sanomat, 3.9.2019.

Unto Hämäläinen: Stalinin vainoissa kuoli yhtä paljon suomalaisia kuin talvisodassa – Valtiojohto, teettäkää selvitys heidän kohtalostaan. Helsingin Sanomat, 31.8.2019.

Erkki Vettenniemi: Neuvostosuomalaisten rooli punaisen diktatuurin ja terrorin osallisina pitäisi selvittää perinpohjaisesti. Helsingin Sanomat, 29.6.2019.

Miksi GPU/NKVD murhasi 30–40 000 suomalaista 30-luvulla Neuvostoliitossa? Tiede.fi:n keskustelufoorumi, 8.10.2017.

Markku Salomaa: Suomalaisten teloitukset yhä inventoimatta. Kaleva, 7.7.2015.

Tiedätkö missä ja milloin teloitettiin 235 suomalaista kahdessa päivässä? Agricolan keskustelufoorumi, 15.8.2012.

Stalinin uhrien muistomerkki Petroskoin lähellä. Agricolan keskustelufoorumi, 19.10.2007.

Osmo Jussila: Vihdoinkin Stalinin terrori tuodaan julki! Helsingin Sanomat, 10.3.2003.

 

Kirja-arviot

Susanna Pirnes: Venäjällä vankileirien jalanjäljissä. Arvostelu teoksesta: Ropponen, Ville, Sutinen, Ville-Juhani: Luiden tie – Gulagin jäljillä, 2019. (Agricolan kirja-arvostelut, 5.8.2019.)

Lassi Saressalo: Hybris ja nemesis: suomalaisen Neuvosto-Karjalan nousu ja tuho. Arvostelu teoksesta: Kamppinen, Ossi: Palkkana pelko ja kuolema. Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat, 2019. (Agricolan kirja-arvostelut, 30.4.2019.)

Pentti Stranius: Stalinismin karmeat vuodet 1930-luvun Ukrainassa ja Karjalassa. Arvostelu teoksista: Applebaum, Anne: Punainen nälkä [Red Famine: Stalin´s War on Ukraine]. Käännös: Antero Helasvuo, 2018 ja Kamppinen, Ossi: Palkkana pelko ja kuolema. Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat, 2019. (Agricolan kirja-arvostelut, 22.3.2019.)

Pentti Stranius: Suomalaisten punaupseerien karmea kohtalo Neuvosto-Venäjällä. Arvostelu teoksesta: Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho, 2018. (Agricolan kirja-arvostelut, 27.6.2018.)

Pentti Stranius: Gulag suomalaissilmin. Arvostelu teoksesta: Koljonen, Niilo (Toim. Erkki Vettenniemi): Suomalainen vankileiriraportti, 2011. (Agricolan kirja-arvostelut, 5.3.2013.)

Pia Koivunen: Kaksin verroin karaistut: suomalaiskommunistien oppivuodet Stalinin Neuvostoliitossa. Arvostelu teoksesta: Krekola, Joni: Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938, 2006. (Agricola-verkko 3.6.2007)

Vadim Kukushin: Arvostelu teoksesta Karelian exodus: Finnish communities in North America and Soviet Karelia during the depression era. Canadian Ethnic Studies, Calgary. Vol 37, nro 2/2005.

Klaus Lindgern: Punaisen Suomen autonomiataistelu. Arvostelu teoksesta: Kangaspuro, Markku: Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta. Nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä 1920–1939. Työväentutkimus, 4/2001.

Petri Lajunen: Mayme Sevanderin Vaeltajat. Arvostelu teoksesta: Sevander, Mayme: Vaeltajat, 2000. (Agricolan kirja-arvostelut, 17.11.2000.)

Auvo Kostiainen: Loikkareiden kärsimyshistoria. Arvostelu teoksesta: Rislakki, Jukka & Lahti-Argutina, Eila: Meillä ei kotia täällä. Suomalaisten loikkareiden joukkotuho Uralilla 1938. (Agricolan kirja-arvostelut 19.1.1998 ja Siirtolaisuus-Migration-aikakausjulkaisu, 1/1998.)

Jyrki Paaskoski: Matrikkeli Stalinin terrorin uhreista. Arvostelu teoksesta: Leningradskij martirtirolog 1937-1938, Kniga pamjati ertv polititšeskih repressij, tom 1, avgust-sentjabr’ 1937 goda. Sankt-Peterburg 1995. (Genos. Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja, nro 67, 1996.)

 

Uutiset

Kansallisarkisto kartoittaa, tarvitaanko Stalinin vainojen suomalaisuhreista tutkimusta. Helsingin Sanomat, 4.9.2019.

Teemu Luukka: Stalinin uhrit on unohdettu, myöntävät presidentti Niinistö ja pääministeri Rinne: ”Kysymys on merkittävä” Helsingin Sanomat, 31.8.2019.

Sotavankikaivaukset kummastuttavat: Venäläiset etsivät Karjalasta suomalaisten surmaamien sotavankien jäänteitä Stalinin uhrien hauta-alueelta. Kaleva, 7.9.2018.

Kerstin Kronvall: Karjalainen tutkija löysi tuhansien Stalinin uhrien teloituspaikat – teloittajien nimilistan keräämisen jälkeen hän sai syytteen lapsipornosta. YLE, 1.9.2017.

Pekka Niiranen: Muistomerkit Stalinin suomalaisuhreille Karjalaan. YLE, 2.1.2015.

Aimo Ruusunen: Stalinin vainoissa riittää yhä selvitettävää. Kansan uutiset, 6.9.2015.

Kimmo Kiimalainen: Neuvostoliiton uhriluettelo julki internetissä. Kaleva, 2.11.2006.

 

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

Anne Applebaum: Gulag. A History. Boubleday, 2003.

Boris Björkelund ja Leo Schulgin: Stalinille menetetyt vuoteni. Elämäni vaiheet 1945–1955. WSOY, 1966.

Earl Haynes ja Harvey Klehr: In Denial. Historians, Communism & Espionage. Encounter Books, 2005.

Ronald Harpelle et al. (toim.): Karelian Exodus: Finnish Communities in North America and Soviet Karelia during the Depression Era. Aspasia Books, 2004.

Reino Hinkkanen: Stalinin kauhujen matkat. Dokumentti, 1997.

Ossi Kamppinen: Palkkana pelko ja kuolema. Neuvosto-Karjalan suomalaiset rakentajat. Docendo, 2019.

Markku Kangaspuro: Neuvosto-Karjalan taistelu itsehallinnosta. Nationalismi ja suomalaiset punaiset Neuvostoliiton vallankäytössä 1920–1939. SKS 2000.

Erkki Kivalo ja Raoul Mittler: Teekkarista puna-armeijan prikaatinkenraaliksi 1918–1965. Ahvenanmaalaiset Eyolf Mattson-Ignaeuksen elämänura. 2000.

Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi. Suomalaiset Moskovan Lenin-koulussa 1926–1938. SKS, Bibliotheca historica, 2006.

Simo Korhonen ja Terttu Pihlajamaa: Simon Siperian vuodet, 2003.

Pekka Laaksonen et al. (toim.): Inkerin teillä. Kalevalaseuran vuosikirja, SKS, 1990.

Eila Lahti-Argutina: Olimme joukko vieras vaan. Venäjänsuomalaisten vainouhrit Neuvostoliitossa 1930-luvun alusta 1950-luvun alkuun. Siirtolaisuusinstituutti, 2001.

Eila Lahti-Argutina ja Jukka Rislak: Meillä ei ole kotia täällä. Suomalaisten loikkarien joukkotuho Uralilla 1938. Otava, 1997.

Tarja Lappalainen ja Martti Turtola: Stalinin tappamat. Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö. Docendo. Ilmestyy 31.10.2019

Leningradskij martirtirolog 1937-1938, Kniga pamjati ertv polititšeskih repressij, tom 1, avgust-sentjabr’ 1937 goda. Sankt-Peterburg 1995

Tyyne Martikainen: Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon. ”Että ketään heistä ei unohdettaisi”, 2014.

Tyyne Martikainen: Stalinin vainot. Toivo ja Sanna Jääskeläinen, inkerinsuomalaiset selviytyjät. TM-kirjat, 2006.

Pertti Mäki: Jaakko Mäen kova kohtalo Stalinin terrorissa, 1996.

Sven Pahajoki: Karl Ahon matka Stalinin punaiseen helvettiin. Kalottikustannus, 2018.

Unto Parvilahti: Berijan tarhat. Havaintoja ja muistikuvia Neuvostoliitosta vuosilta 1945–1954. Otava, 2004.

Petrovskaja, Anna ja Sinikka Salokorpi: Kohtalokas kielto. Suomalaisnaisen järkyttävä elämäntie. Gummerus, 1993.

Hannu Rautkallio: Suuri viha. Stalinin suomalaiset uhrit 1930-luvulla. WSOY, 1995.

Lyyli Ronkonen ja Markku Laitinen: Laps’ Inkerin. Muistojen Inkeri Stalinin hirmuvallan alla. Gummerus, 1989.

Ville Ropponen ja Ville-Juhani Sutinen: Luiden tie. Gulagin jäljillä. Like, 2019.

Aimo Salminen: Kuljin Stalinin Siperiaa. Akateeminen kustannusliike, 1964.

Aimo Salminen: Paluu Stalinin Siperiasta. Akateeminen kustannusliike, 1965.

Markku Salomaa: Punaupseerien nousu ja tuho. Otava, 2018.

Mayme Sevander: Red Exodus. Finnish-American Emigration to Russia. OSCAT, 1993.

Mayme Sevander: Vaeltajat. Siirtolaisuusinstituutti, 2000.

Irina Takala: Финны в Карелии и в России: История возникновения и гибели диаспоры. СПб.: Издательство «Журнал Нева», 2002.

Irina Takala & Ilya Solomeshch (eds.): North American Finns in Soviet Karelia in the 1930s. Petrozavodsk: Petrozavodsk State University Press, 2008.

Birger Thureson: Inkerin Lilja. Pakolaistytön tarina. RV-kirjat, 1986.

Arvo Tuominen: Kremlin kellot. Muistelmia vuosilta 1933–1939. Tammi, 1956.

Erkki Vettenniemi: Suomalaisia vankileirien saaristossa, 2002.

Timo Vihavainen ja Irina Takala (toim.). Yhtä suurta perhettä. Bolshevikkien kansallisuuspolitiikka Luoteis-Venäjällä 1920–1950 -luvuilla. Helsinki, 2000. 326 s.

Arvo Ylärakkola: Edvard Gylling. Itä-Karjalan suomalainen rakentaja. Otava, 1976.

 

Muuta sisältöä

Alex Bare: “The Workers’ Paradise:” Finnish-Americans Destitute of Rights in Soviet Karelia.

Toivo Flink: Vieraassa veneessä. Inkerinsuomalaisen sivistyneistön nousu ja tuho Neuvostoliitossa 1920–1930-luvuilla. Verkostotutkimushanke, Siirtolaisinstituutti.

Inkeri ja inkeriläisyys – muistot talteen, arkistot haltuun -hanke (2018–2020). Kansallisarkisto, Inkeriläisten sivistyssäätiö ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Karelian Fever -verkkosivuston arkistoversio (alun perin julkaistu Minnesotan yliopiston verkkosivuilla)

Reino Kero: The Tragedy of Joonas Harju of Hiilisuo Commune, Soviet Karelia 1933–1936.

Tapio Onnela: Karjalakuume veti Neuvostoliittoon 1930-luvulla. (Agricolan Tietosanomat, 1/2005.)

Postmemory of Family Separation: An Intergenerational Perspective -hanke (2019–2023). Suomen Akatemia

Johanna Pörhölä: Kuinka selvittää Neuvostoliiton suomalaisten kohtaloita. (Agricolan Tietosanomat, 27.6.2018.)

Stalinin vainot -projekti Geni-verkkosivulla.

Suurin suomalaisten joukkomurha -ohjelma Yle Areenassa. (21.5.2018)

Stalinin vainoissa tuhottiin myös tuhansia suomalaisia -ohjelma Yle Areenassa. (18.11.2013)

2 kommenttia artikkeliin “Suomalaisten kohtalot Stalinin ajan Neuvostoliitossa

  1. Hei! Myös venäläiset teokset tulisi ottaa huomioon:

    Timo Vihavainen ja Irina Takala (toim.). Yhtä suurta perhettä. Bolshevikkien kansallisuuspolitiikka Luoteis-Venäjällä 1920 -1950 -luvuilla. Helsinki, 2000. 326 s.

    Irina Takala. Финны в Карелии и в России: История возникновения и гибели диаспоры. СПб.: Издательство «Журнал Нева», 2002. 172 с. https://www.academia.edu/5764822/%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BD%D1%8B_%D0%B2_%D0%9A%D0%B0%D1%80%D0%B5%D0%BB%D0%B8%D0%B8_%D0%B8_%D0%B2_%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B8_%D0%98%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%8F_%D0%B2%D0%BE%D0%B7%D0%BD%D0%B8%D0%BA%D0%BD%D0%BE%D0%B2%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D1%8F_%D0%B8_%D0%B3%D0%B8%D0%B1%D0%B5%D0%BB%D0%B8_%D0%B4%D0%B8%D0%B0%D1%81%D0%BF%D0%BE%D1%80%D1%8B._%D0%A1%D0%9F%D0%B1._%D0%98%D0%B7%D0%B4%D0%B0%D1%82%D0%B5%D0%BB%D1%8C%D1%81%D1%82%D0%B2%D0%BE_%D0%96%D1%83%D1%80%D0%BD%D0%B0%D0%BB_%D0%9D%D0%B5%D0%B2%D0%B0_2002._172_%D1%81

    Irina Takala. Finnishness in Karelia and Kola Peninsula // The Flexible Frontier: Change and Continuity in Finnish-Russian Relations. Helsinki, 2007. P. 185-205. – Aleksanteri Series 5/2007.

    North American Finns in Soviet Karelia in the 1930s / Edited by Irina Takala and Ilya Solomeshch. Petrozavodsk: Petrozavodsk State University Press, 2008. 270 p.

    Irina Takala. Neuvosto-Karjalan asukkaiden näkemykset suomalaisista 1920–30-luvuilla // Monikasvoinen Suomi. Helsinki: Edita, 2009. S. 273-296.

    Irina Takala. Финны советской Карелии и их вклад в развитие республики (1920-е – первая половина 1930-х годов) // Финский фактор в истории и культуре Карелии XX века. Петрозаводск: КНЦ РАН, 2009. С. 107-148. http://resources.krc.karelia.ru/krc/doc/publ2009/Fin_faktor.pdf

    Irina Takala. Neuvosto-Karjalan historian suomalainen kausi. 1920-1935 // Carelia. 2010. № 5. S. 129-138; № 6. S. 40-49

    Irina Takala. Finnish Factor in the Establishment of Autonomous Karelia // Ученые записки Петрозаводского государственного университета. № 5 (110). Август, 2010. Общественные и гуманитарные науки. Петрозаводск: Изд-во ПетрГУ, 2010. С. 17-26. http://uchzap.petrsu.ru/files/UchZap110-08-2010.pdf

    Irina Takala. Suomen kieli Venäjällä // Suomi ja Venäjä 1808-1809. Suomalais-venäläisissä historiantutkijoiden symposiumeissa Moskovassa vuonna 2007 ja Haminassa vuonna 2009 pidetyt esitelmät / Toim. Timo Vihavainen ja Andrei N. Saharov. Helsinki, 2010. (Renvall Institute Publications 28). S. 358-382

    Irina Takala. Финны-иммигранты в России XX в. // Русский Сборник: исследования по истории России. Т. XVII: Финляндия и Россия. М.: Модест Колеров, 2015. С. 272-311. http://nlr.ru/domplekhanova/dep/artupload/dp/article/70/NA1927.pdf

    Irina Takala. «Граница на замке!». Особенности государственного террора в карельском приграничье 1920-х – первой половины 1930-х годов // Альманах североевропейских и балтийских исследований / Nordic and Baltic Studies Review. 2016. Вып.1. С.132-159. http://nbsr.petrsu.ru/journal/article.php?id=462

    Irina Takala. ”Ikimuistoisen läksyn me kaikille luemme” – Suuren terrorin kansallisuusoperaatioiden erityispiirteitä Karjalassa // Historiallinen Aikakauskirja. 2017. № 3. S. 291-302.

    Irina Takala. Finnish language in Russia: history and destiny (ПетрГУ, ИЯЛИ КарНЦ РАН) // Finland Suomi 100: language, culture, history. U. Tuomarla, I. Piechnik, B. Bíró (eds.) Kraków & Helsinki: Jagiellonian Library & University of Helsinki, 2017. P. 130-148. https://ruj.uj.edu.pl/xmlui/handle/item/48961?search-result=true&query=Finland&current-scope=&rpp=10&sort_by=score&order=desc

    Irina Takala. Большой террор в Карелии // Альманах североевропейских и балтийских исследований / Nordic and Baltic Studies Review. 2018. Вып.3. С 143-207.
    http://nbsr.petrsu.ru/journal/article.php?id=1066

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *