Tuija Vertainen on taustaltaan romanisti ja kerännyt ranskalaisperäisiä sanoja monenlaisista arkisista lähteistä, kirjallisuudesta ja vanhoista lehdistä. Aakkosittain järjestetyt pienet tarinat kertovat paitsi sanojen merkityksen, myös niiden taustaa ja käyttöä. Kirjoittaja nostaa esille kunkin sanan kohdalla myös muita aihepiiriin liittyviä ja samaa alkuperää olevia sanoja. Joskus näin on tehty varsin yllättäviäkin yhdistelmiä, kuten komposti ja potpuri, […]
Pohjanmaan porvariston vuosisadat tuovat hyvällä tavalla mieleen alueen perinteiset tutkimusjulkaisusarjat, Etelä-Pohjalaisen osakunnan Kyrönmaa-sarjan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntaliiton Kytösavut-sarjan. Siinä missä näiden 1910- ja 1940-luvulla alkaneiden sarjojen (varhaisosien) keskiössä oli oman aikansa painotusten mukaisesti talonpoikainen maaseutu, porvariston vuosisadoissa ollaan eliitin mukana kaupungeissa. Tosin Pohjanmaan mittakaavassa tämä tarkoittaa varsin pieniä yhteisöjä: useimmissa rannikkokaupungeissa oli tutkimusaikaan vain satoja tai […]
Merihirviöiden tutkimus on antanut hyvät lähtökohdat Otto Latvalle muidenkin outojen olentojen tutkimiselle. Nyt hän on suunnannut kulttuurihistoriallisen suurennuslasinsa ja kiikarinsa kohti lohikäärmettä. Tämä monimerkityksinen ja monimuotoinen taruolento on muovautunut kuluessa lukuisista muinaisista taruhahmoista ja niihin liitetyistä piirteistä. Alun perin se otus, jota me nimitämme lohikäärmeeksi, on syntynyt Euroopan alueen tarinaperinteen vaikutuksesta keskiajalla. Se oli tuhovoimainen, […]
Muinaislinnoja on rakennettu puolustustarkoituksessa korkeille mäille ja harjuille nykyisen Etelä-Suomen alueelle varsinkin myöhäisellä rautakaudella (n. 800–1200 jaa.) eli viikinkiajalla ja keskiajan alussa. Myös muutamia pronssikautisia (n. 1500–0 eaa.) hiidenkiukaita eli hautaröykkiöitä lienee käytetty puolustustarkoituksiin. Linnavuoria on käytetty erityisesti 1100- ja 1200-luvulla, jolloin ruotsalaiset ja tanskalaiset hyökkäilivät nykyisen Suomen alueelle. Joitakin linnavuoria on käytetty vielä 1400-luvullakin, […]
Suomalaisen palkinnon esikuvana oli tietenkin amerikkalainen Oscar-palkinto, joita oli jaettu jo vuodesta 1929 lähtien. Jussi-palkintoja jakoi aluksi Elokuvajournalistit ry, joka oli perustettu hieman ennen ensimmäistä Jussi-juhlaa. 1960-luvulta lähtien jakajana on ollut Filmiaura ry, jonka jäseninä on elokuva-alan tekijöitä, toimittajia ja kriitikoita. Alkuvaiheessa palkinto oli kriitikoiden jakama, mutta tähän aikaan monet toimittajat osallistuivat elokuva-alaan muullakin tavoin, […]
Sävelten tyttäret -teoksen kirjoittaneet Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik ovat täyttäneet merkittävää tutkimusaukkoa suomalaisessa musiikinhistoriassa tutkimalla 1800- ja 1900-luvuilla eläneitä suomalaisia säveltäjänaisia. Teos on saanut ansaitusti paljon huomiota ja kehuja julkisuudessa. Esimerkiksi kulttuurihistorian ja elämänkerronnan dosentti Maarit Leskelä-Kärki kehui teosta suuresti Historiallisessa Aikakauskirjassa (3/2023) julkaistussa arviossaan. Myös Helsingin Sanomiin arvion kirjoittanut Suomen musiikin historian dosentti […]
Tutustu kymmenen lyhyttarinan kautta Oulun populaarimusiikin ei aikakausiin. Tarinat kertovat niin populaarimusiikin ilmiöistä, aalloista, paikoista kuin henkilöistä Oulussa. “Pohjoisen soundi – populaarimusiikin jäljillä” on digitaalinen eri puolilla Oulua koettava tarinareitti. Pysyvä reitti on osa Oulun seudun matkaa Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.
Svenska Litteratursällskapetin vuonna 2022 julkaisemaa Historiska recept -tietokantaa voi pitää varsinaisena kulttuuritekona ja valtaisana kädenojennuksena kotitalouden ja ruokakulttuurin historian tutkimukselle. Tietokanta sisältää 1 111 reseptiä ja ohjetta kuudesta käsikirjoituksesta, jotka ovat olleet käytössä Suomen alueen kartanoissa noin vuosien 1720 ja 1850 välisenä aikana. Aikakausi oli suurten muutosten aikaa ruoka- ja juomakulttuurissa: keskiajan, renessanssin ja barokin […]
FT Maijastina Kahlos on myöhäisantiikin historiaan erikoistunut latinan kielen ja Rooman kirjallisuuden dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen kirjoittamansa Taikakirja sisältää johdannon lisäksi kolmetoista lukua, jotka kirjoittaja kertoo jaotelleensa Harry Potter– kirjojen Tylypahkan oppiaineiden tapaan. Tämä korostaa ajatusta, että nykyajan käsitykset magiasta ovat suurelta osin peräisin kreikkalais-roomalaisesta antiikista. Rajat uskonnon ja magian välillä ovat vaihdelleet aikojen kuluessa. […]
Ihmistieteissä nostalgiaa on yritetty tavoittaa niin yksilöllisenä tunteena ja kokemuksena kuin sosiokulttuurisena ilmiönä. Asialla ovat olleet kirjallisuudentutkijat, aatehistorioitsijat, sosiologit, psykologit ja populaarikulttuurin tutkijat. Nostalgia on myös saanut erilaisia määritelmiä ja merkityksiä. Alun perin 1600-luvun lääketieteellisestä käsitteestä nostalgia on laajentunut 2000-luvulla kokonaisia aikakausia ja yhteiskuntia luotaavaksi käsitteeksi; sillä on kuvattu esimerkiksi yhteisöjen menneisyyssuhdetta ja identiteettien rakentumista […]
Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja nro 50 on ilmestynyt ja luettavissa avoimena julkaisuna Journal.fi-palvelussa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuuluivat OTT, FM Katja Tikka (vastaava toimittaja) ja FM, YTM Iisa Aaltonen (toimitussihteeri). Miltei neljäsataasivuinen julkaisu sisältää kaksi vertaisarvioitua artikkelia: Riikka Hjelt: Otto E. A. Hjelt – suomalaisen terveydenhuollon uranuurtaja Andrei Kalinitchev: Esiteollisen aikakauden monikulttuuriset sijaisperheet: venäläiset ottolapset inkerinsuomalaisissa kasvattiperheissä 1800-luvulla Lisäksi Vuosikirja sisältää neljä […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden 2023 viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Kaisa Kyläkoski: Matkustus julkisena tietona 1700-luvun Ruotsissa Pauli Arola: Ohjasivatko papiston tottumukset 1700–1800-luvuilla kuolinsyiden kirjaamista? Lisäksi numero sisältää Artikkelit Tapio Vähäkangas: Lars Friisin tuntematon alkuperä Tiedonantoja Haastattelu: Tapio Vähäkangas ja testamentti suomalaiselle sukututkimukselle Suomen papisto 1800–1920 -julkaisu – sukututkijan aarreaitta Vanha muistiinpano Teit-suvusta Ättartavlor för […]
Keskiajalla kuolema oli arkipäiväinen asia ja aina läsnä ihmisten elämässä. Keskiaikaista kuolemaa on tutkittu laajalti 1970-luvulta lähtien, vaikkakin kuolleistaherättämisihmeet ovat Jyrki Nissin mukaan jääneet vähälle huomiolle. Suomenkielinen tutkimus on paneutunut varsinkin esikristillisen ja uuden ajan kuoleman tarkasteluun; keskiajalta siinä on käsitelty lähinnä yksittäisiä teemoja, esim. myöhäiskeskiajan hautauskulttuuria, makaaberia taidetta, testamenttikäytäntöä ja normatiivisia ohjeita, siis aihepiirejä, […]
Arkeologi Ilari Aalto ja kuvittaja Elina Helkala ovat julkaisseet jo useita yleistajuisia keskiaikaa ja esihistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Samaa sarjaa jatkaa kesällä 2023 ilmestynyt Vuosi keskiajan Suomessa (Atena). Teos esittelee kuukausi kerrallaan keskiajan suomalaista arkielämää – miten ihmiset pukeutuivat, mitä he söivät ja mihin he käyttivät päivänsä. Lähin vertailukohta tekijöiden aiemmasta tuotannosta olisi Matkaopas keskiajan Suomeen […]
Karoliina Kouvola on uskontotieteilijä, joka on väitellyt ruotsinkielisen Pohjanmaan tietäjistä toiseutettuina hahmoina. Lisäksi hän on kirjoittanut useampia tietokirjoja, nyt viimeisimpänä vuonna 2023 ilmestynyt Pohjolan noituus: Magian historia Pohjoismaissa. Kun itse tartuin teokseen ensimmäisen kerran, koin kirjan pääotsikon Pohjolan noituus hieman harhaanjohtavana, sillä itse asiassa noituutta käsitellään teoksen kuudesta varsinaisesta sisältöluvusta vain kolmessa. Kuten Kouvola esipuheessaan […]
Kuinka pidentäisi ihmispolon elämää? Entä miten kehittäisi ”viisasten kiven”, jonka avulla lyijyn voisi muuttaa puhtaaksi kullaksi? Muun muassa nämä kysymykset työllistivät aikoinaan suurta osaa alkemisteista, joiden edustamaa kokeellista tieteenalaa väritti satojen vuosien ajan salaperäisyyden verho, esoteerisuus, filosofiset ajatusrakennelmat, henkisyys, monimutkaiset metaforat, okkultismi, peitenimet, spiritualismi ja teosofia. Ihmisen elinikä on pidentynyt keskiaikaan verrattuna joillain kymmenillä vuosilla. […]
Filosofian lisensiaatti Erkki Fredriksonin vuonna 1978 valmistunut gradu käsitteli Jyväskylän ravintolatoimintaa 1800-luvulla ja hänen 1990-luvun alussa tehdyssä lisensiaatintutkimuksessaan kiiltelivät kotikaupungin porvarien pöytähopeat. Kun Fredrikson on tehnyt elämäntyönsä Keski-Suomen museon intendenttinä, on nyt käsillä oleva Pöydän iloja pikkukaupungissa varsin luonteva lisä toistakymmentä teosta käsittelevään kirjalliseen tuotantoon. Etenkin kun tekijä esipuheessa kertoo olevansa mies, joka viihtyy lieden […]
Taidehistorioitsija, symbolitutkija, filosofian tohtori Liisa Väisäsen tuorein teos Salaiset symbolit (SKS 2023) lupaa alaotsikossaan tarjota avaimet esoterian maailmaan. Sen kirja tekeekin, mutta samalla matkalla lukija tulee tutustuneeksi useisiin erilaisiin kulttuureihin. Muinaiset egyptiläiset, kabbala ja keltit, šamaanit ja alkemistit sekä moderni alamaailma – kaikki ne ovat viestineet tai viestivät edelleen tavoilla, joita ulkopuolinen ei useinkaan hahmota, […]
Sara Griberg on valinnut Historian rakastavaisiin pareja, joita muistellaan vaikuttajina, oman tiensä kulkijoina tai yhteiskunnan normien rikkojina. Useimmat parit ovat heteropareja, mutta mukana on muutamia homo- ja lesboparejakin. Aikaisemmin hän on julkaissut teoksen Baby Lindy och andra berömda kidnappningar (2021) sekä yhdessä Hans Eldingin kanssa 101 historiska svenskar (2017). Hän on myös kirjoittanut artikkeleita mm. […]
1800-luvun loppupuolella sivistyneistössä virinnyt mielenkiinto kansanpukuihin liittyi osana laajempaan kiinnostukseen kotimaan menneisyyteen. Kansallisuusaatteen innoittamana kerättiin talteen sekä suullista että materiaalista kansanperinnettä. Jo 1800-luvun alussa kansanpukuja oli tallennettu piirroksin ja niitä kuvattiin myös kansanelämää kuvaavissa maalauksissa. Vuonna 1866 Suomen Taiteilijaseura, Konstnärsgillet i Finland, järjesti kansallispukujen kannalta merkittävän vuosijuhlan. Juhlassa yleisöä hämmästytti tanssiesitys, jossa länsisuomalaisiin, pohjalaisiin ja […]