Välimeren helmet – matkoja maihin ja kulttuureihin on tavallaan jatkumoa Liisa Väisäsen aiemmille Etelä-Eurooppaa käsitteleville kirjoille. Ne kertoivat hänen kolmesta sikäläisestä asuinmaastaan: Italiasta, Espanjasta ja Ranskasta. Nyt alue on laajentunut ja kattaa koko Välimeren kulttuuripiirin Libanonista, Israelista ja Egyptistä Kreikan, Albanian, Kroatian, Italian ja Ranskan kautta Espanjaan ja sieltä edelleen Gibraltarin salmen yli Pohjois-Afrikan maihin. […]

Lue lisää

”Akatemiasampo – akateemiset henkilöt Suomessa 1640-1899” on linkitetyn avoimen datan datapalvelun ja älykkään Akatemiasampo-portaalin muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu henkilö- ja yliopistohistoriasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja harrastajien vapaasti käytettäväksi. Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) seikkaperäisistä matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.

Lue lisää

2

Kaikilla on oikeus nauttia kulttuuriperinnöstä ja luoda uutta. Rajoja ylittämällä ja kynnyksiä madaltamalla yhä useammalla on mahdollisuus päästä osalliseksi kulttuuriperinnöstä. Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2021 teema Rajaton ja avoin kannustaa ylittämään monenlaisia rajoja. Tervetuloa kuulemaan kiinnostavia puheenvuoroja saavutettavasta kulttuuriperinnöstä verkkoavajaisiin 4. helmikuuta 2021.

Lue lisää

Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.

Lue lisää

2

Matkakertomukset ja elämänkerrat ovat usein kiehtovia, mutta Aura Koiviston kirjoittamassa teoksessa Mies ja merilehmä (2019) on jotain erityistä. Ensinnäkin tarinan keskeisimmän henkilön, saksalaissyntyisen luonnontutkijan George Wilhelm Stellerin (1709–1746), elämää ei ole suomeksi kirjoitetuissa teoksissa käsitelty yhtä kattavasti. Vitus Beringin johtama epäonninen tutkimusmatka, jolle Steller osallistui, on sekin jäänyt useiden nykyään tunnetumpien tutkimusmatkojen varjoon. Kyseessä oli […]

Lue lisää

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto on myönnetty tänä vuonna FT Elina Virtaselle ja FT Mikko Karjalaiselle. Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnettiin nyt kahdeksannen kerran.

Lue lisää

Odeuropa: Negotiating Olfactory and Sensory Experiences in Cultural Heritage Practice and Research -projekti pyrkii tunnistamaan ja luomaan uudelleen eurooppalaisia tuoksuja ja hajuja 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Monitieteisen hankkeen on tarkoitus aloittaa toimintansa tammikuussa 2021.

Lue lisää

”Matkailu on suosittu kirjan aihe,” toteaa Heli Rantala teoksensa Pikisaaresta Pariisiin päätesanoissa. Ja näin toki onkin, niin akateemisessa kirjallisuudessa kuin viihteessä ja fiktiossakin. Matkailu kiinnostaa ihmisiä, ja kuten Rantalan teos myös hyvin osoittaa, on kiinnostanut jo vuosisatojen ajan, kenties aina. Erityisen houkuttelevaa, mutta myös omituista, on lukea menneisyyden maailmanmatkaajista ja näiden kohtaamista vaikeuksista juuri nyt […]

Lue lisää

Neljä vuotta sitten perustettu nimikkoseura on saanut aikaan mittavan teoksen arkkitehti Uno Ullbergin (1879-1944) työstä ja elämästä.  Kirja on syntynyt 27 asiantuntevan tutkijan ja kirjoittajan työnä.  Teos on Suomen arkkitehtuurimuseon tuottama, samoin kuin myös alkuvuonna siellä esillä ollut  näyttely.  Kirjan toimittajat Netta Böök ja Kari Immonen esittävät esipuheessa tavoitteenaan olleen, että Uno Ullberg saisi pysyvän  […]

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]

Lue lisää

Mitä yhteistä on kalakukolla, pesäpallolla, saunomisella, kynttilöiden viemisellä haudoille jouluaattona ja lavatansseilla? – Kaikki nämä ilmiöt ovat päässeet kansalliseen elävän kulttuuriperinnön luetteloon. Lavatanssien hurmaa lukiessamme ja katsellessamme olemme siis ”ison” asian äärellä. Todellinen tanssinystävä huomaa jo Karppinen-Kummunmäen kirjaa selaillessaan tanssijalkansa alkavan vipattaa. Mutta lukemisen alkuun päästyään hänen on pakko avata jokin ämyri ja hypätä välillä […]

Lue lisää

  Euroopan kulttuuriympäristöpäivillä juhlit kulttuuriympäristöä ja tutustut kiinnostaviin kohteisiin ympäri Suomen. Voit osallistua retkille ja opastetuille kierroksille, tutustua näyttelyihin ja avointen ovien päiviin. Tule mukaan järjestämään tapahtumia, osallistumaan ja juhlimaan yhteistä kulttuuriperintöämme – myös etänä ja omatoimisesti. Euroopan kulttuuriympäristöpäivät nostaa esille meidän kaikkien kulttuuriperintöä ja -ympäristöä. Suomesta mukana on joka vuosi satoja tapahtumia. Kulttuuriperintöön tutustuminen […]

Lue lisää

Elokuvien julkisen rahoituksen kehittäminen nousi esiin 1960-luvulla kaikkialla maailmassa, kun televisio valtasi markkinoita ja vei katsojia perinteisiltä elokuvateattereilta. Tähän liittyi myös Suomen elokuvasäätiön perustaminen. Elokuvien julkinen rahoitus on aina ollut erilaisten kiistojen aiheena ja ne tuodaan kirjassa esiin. Poliittisten kiistojen lisäksi on erimielisyyksiä ollut taiteen ja viihteen välillä, kaupallisuuden ja epäkaupallisuuden välillä ja tietenkin vanhojen […]

Lue lisää

1

Svenska litteratursällskapetin arkisto julkaisee yli 2 000 valokuvaa Svenska Teaternin näyttelijöistä ja artisteista valtakunnallisessa hakupalvelussa Finnassa.  Valokuvat ovat vapaasti käytettävissä.

Lue lisää

Uusimmassa Ennen ja nytissä tuodaan esille digitaalisen historiantutkimuksen uusia menetelmiä, tutkimustuloksia ja käyttömahdollisuuksia. FT, dosentti Petri Pajun, FT Heli Rantalan ja akatemiaprofessori Hannu Salmen toimittaman teemanumeron artikkeleissa hyödynnetään Kansalliskirjaston sekä Yleisradion digitaalisia aineistoja, ja niissä käsitellään muun muassa ärtymyksen ilmaisua vuoden 1895 yleisönosastokirjoituksissa, yrityksiä saada suomalaiset käyttämään jäkälää hätäruokana 1800–1900-luvuilla ja kotimaista kulttuuriperintöä Yleisradion Elävässä arkistossa.

Lue lisää

Europeana Common Culture -hankkeen tarkoitus on lisätä tietoisuutta eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä. Osana hanketta Europeana ja Ruotsin kansallisperinnön virasto Riksantikvarieämbetet ovat julkaisseet blogitekstejä, joissa tarkastellaan humalan merkitystä Euroopan historiassa. Viljelykasvina humala oli merkittävä arjen ja yhteiskunnan kannalta.

Lue lisää

1

30 vuotta sitten yli miljoona Viron, Latvian ja Liettuan kansalaista muodosti yhtäjaksoisen ihmisketjun Vilnasta Tallinnaan Molotov-Ribbentrop-sopimuksen 50-vuotispäivänä. Tapahtuma on jäänyt muistiin merkittävänä osana Baltian maiden historiaa, ja sitä muistellaan yhä monin eri tavoin.

Lue lisää

1

Saksan kansallisarkisto Bundesarchiv on koonnut Weimarin tasavallan perustamisen 100-vuotisvuoden muistoksi verkkonäyttelyn, jota varten Bundesarchiv on digitalisoinut tuhansia asiakirjoja ja audiovisuaalisia aineistoja.

Lue lisää

Englantilainen kirjailija John Ronald Reuel Tolkien (1892–1973) on tullut monelle tutuksi hänen tunnetuimman tuotantonsa, Keski-Maahan sijoittuvien fantasiatarinoiden kautta. Itse asiassa niin tutuksi, ettei mieleeni tullut edes esitellä Tolkienia ennen kuin tämän arvostelun laatimisen viime metreillä. Tolkienin tuotanto on antanut tarkkasilmäisille lukijoille suoria ja epäsuoria vihjeitä kirjailijan persoonasta ja koulutuksesta sekä muun muassa siitä, millaiseen maailmaan […]

Lue lisää

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja kulttuurihistorian tutkija Otto Latva järjestävät 15.4.–30.9.2019 Punkit tulevat! -muistitietokeruun, jonka tarkoitus on kerätä tietoa ja kertomuksia kohtaamisista puutiaisten eli punkkien kanssa erityisesti 1900-luvulla.

Lue lisää