Ihmistieteissä nostalgiaa on yritetty tavoittaa niin yksilöllisenä tunteena ja kokemuksena kuin sosiokulttuurisena ilmiönä. Asialla ovat olleet kirjallisuudentutkijat, aatehistorioitsijat, sosiologit, psykologit ja populaarikulttuurin tutkijat. Nostalgia on myös saanut erilaisia määritelmiä ja merkityksiä. Alun perin 1600-luvun lääketieteellisestä käsitteestä nostalgia on laajentunut 2000-luvulla kokonaisia aikakausia ja yhteiskuntia luotaavaksi käsitteeksi; sillä on kuvattu esimerkiksi yhteisöjen menneisyyssuhdetta ja identiteettien rakentumista […]

Lue lisää

Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja nro 50 on ilmestynyt ja luettavissa avoimena julkaisuna Journal.fi-palvelussa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuuluivat OTT, FM Katja Tikka (vastaava toimittaja) ja FM, YTM Iisa Aaltonen (toimitussihteeri). Miltei neljäsataasivuinen julkaisu sisältää kaksi vertaisarvioitua artikkelia: Riikka Hjelt: Otto E. A. Hjelt – suomalaisen terveydenhuollon uranuurtaja Andrei Kalinitchev: Esiteollisen aikakauden monikulttuuriset sijaisperheet: venäläiset ottolapset inkerinsuomalaisissa kasvattiperheissä 1800-luvulla Lisäksi Vuosikirja sisältää neljä […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden 2023 viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Kaisa Kyläkoski: Matkustus julkisena tietona 1700-luvun Ruotsissa Pauli Arola: Ohjasivatko papiston tottumukset 1700–1800-luvuilla kuolinsyiden kirjaamista? Lisäksi numero sisältää Artikkelit Tapio Vähäkangas: Lars Friisin tuntematon alkuperä Tiedonantoja Haastattelu: Tapio Vähäkangas ja testamentti suomalaiselle sukututkimukselle Suomen papisto 1800–1920 -julkaisu – sukututkijan aarreaitta Vanha muistiinpano Teit-suvusta Ättartavlor för […]

Lue lisää

Keskiajalla kuolema oli arkipäiväinen asia ja aina läsnä ihmisten elämässä. Keskiaikaista kuolemaa on tutkittu laajalti 1970-luvulta lähtien, vaikkakin kuolleistaherättämisihmeet ovat Jyrki Nissin mukaan jääneet vähälle huomiolle. Suomenkielinen tutkimus on paneutunut varsinkin esikristillisen ja uuden ajan kuoleman tarkasteluun; keskiajalta siinä on käsitelty lähinnä yksittäisiä teemoja, esim. myöhäiskeskiajan hautauskulttuuria, makaaberia taidetta, testamenttikäytäntöä ja normatiivisia ohjeita, siis aihepiirejä, […]

Lue lisää

Arkeologi Ilari Aalto ja kuvittaja Elina Helkala ovat julkaisseet jo useita yleistajuisia keskiaikaa ja esihistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Samaa sarjaa jatkaa kesällä 2023 ilmestynyt Vuosi keskiajan Suomessa (Atena). Teos esittelee kuukausi kerrallaan keskiajan suomalaista arkielämää – miten ihmiset pukeutuivat, mitä he söivät ja mihin he käyttivät päivänsä. Lähin vertailukohta tekijöiden aiemmasta tuotannosta olisi Matkaopas keskiajan Suomeen […]

Lue lisää

Karoliina Kouvola on uskontotieteilijä, joka on väitellyt ruotsinkielisen Pohjanmaan tietäjistä toiseutettuina hahmoina. Lisäksi hän on kirjoittanut useampia tietokirjoja, nyt viimeisimpänä vuonna 2023 ilmestynyt Pohjolan noituus: Magian historia Pohjoismaissa. Kun itse tartuin teokseen ensimmäisen kerran, koin kirjan pääotsikon Pohjolan noituus hieman harhaanjohtavana, sillä itse asiassa noituutta käsitellään teoksen kuudesta varsinaisesta sisältöluvusta vain kolmessa. Kuten Kouvola esipuheessaan […]

Lue lisää

Kuinka pidentäisi ihmispolon elämää? Entä miten kehittäisi ”viisasten kiven”, jonka avulla lyijyn voisi muuttaa puhtaaksi kullaksi? Muun muassa nämä kysymykset työllistivät aikoinaan suurta osaa alkemisteista, joiden edustamaa kokeellista tieteenalaa väritti satojen vuosien ajan salaperäisyyden verho, esoteerisuus, filosofiset ajatusrakennelmat, henkisyys, monimutkaiset metaforat, okkultismi, peitenimet, spiritualismi ja teosofia. Ihmisen elinikä on pidentynyt keskiaikaan verrattuna joillain kymmenillä vuosilla. […]

Lue lisää

Filosofian lisensiaatti Erkki Fredriksonin vuonna 1978 valmistunut gradu käsitteli Jyväskylän ravintolatoimintaa 1800-luvulla ja hänen 1990-luvun alussa tehdyssä lisensiaatintutkimuksessaan kiiltelivät kotikaupungin porvarien pöytähopeat. Kun Fredrikson on tehnyt elämäntyönsä Keski-Suomen museon intendenttinä, on nyt käsillä oleva Pöydän iloja pikkukaupungissa varsin luonteva lisä toistakymmentä teosta käsittelevään kirjalliseen tuotantoon. Etenkin kun tekijä esipuheessa kertoo olevansa mies, joka viihtyy lieden […]

Lue lisää

Taidehistorioitsija, symbolitutkija, filosofian tohtori Liisa Väisäsen tuorein teos Salaiset symbolit (SKS 2023) lupaa alaotsikossaan tarjota avaimet esoterian maailmaan. Sen kirja tekeekin, mutta samalla matkalla lukija tulee tutustuneeksi useisiin erilaisiin kulttuureihin. Muinaiset egyptiläiset, kabbala ja keltit, šamaanit ja alkemistit sekä moderni alamaailma – kaikki ne ovat viestineet tai viestivät edelleen tavoilla, joita ulkopuolinen ei useinkaan hahmota, […]

Lue lisää

Sara Griberg on valinnut Historian rakastavaisiin pareja, joita muistellaan vaikuttajina, oman tiensä kulkijoina tai yhteiskunnan normien rikkojina. Useimmat parit ovat heteropareja, mutta mukana on muutamia homo- ja lesboparejakin. Aikaisemmin hän on julkaissut teoksen Baby Lindy och andra berömda kidnappningar (2021) sekä yhdessä Hans Eldingin kanssa 101 historiska svenskar (2017). Hän on myös kirjoittanut artikkeleita mm. […]

Lue lisää

1800-luvun loppupuolella sivistyneistössä virinnyt mielenkiinto kansanpukuihin liittyi osana laajempaan kiinnostukseen kotimaan menneisyyteen. Kansallisuusaatteen innoittamana kerättiin talteen sekä suullista että materiaalista kansanperinnettä. Jo 1800-luvun alussa kansanpukuja oli tallennettu piirroksin ja niitä kuvattiin myös kansanelämää kuvaavissa maalauksissa. Vuonna 1866 Suomen Taiteilijaseura, Konstnärsgillet i Finland, järjesti kansallispukujen kannalta merkittävän vuosijuhlan. Juhlassa yleisöä hämmästytti tanssiesitys, jossa länsisuomalaisiin, pohjalaisiin ja […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmas numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Väylän suku Kokemäeltä Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Sukuyhteydet Ulvilan Lammaisista Kokemäen Äimälään, Väylälle ja Härkälään Jacob Starlander: Bonden och tjäran: Skogens förändrade betydelse i norra Österbotten under 1600-talet Veli Pekka Toropainen: Kuopion unilukkari Axel Hanskan perhe Eljas Orrman: Yhden miehen […]

Lue lisää

Todettakoon heti alkuun kirjan ainoa suurempi moitteen aihe: kirjan sisältö ei oikein vastaa teoksen nimeä eikä takakannen esittelytekstiä. Kirjan nimi, ja etenkin sen alaotsikko, vei nimittäin ainakin omat ajatukseni heti vanhaan tenttikirjaan 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä: Paul Kennedyn Rise and Fall of Great Powers. Tämän kaltaisesta muinaisen poliittisen historian tiiliskivestä ei kuitenkaan ole lainkaan kysymys, vaan […]

Lue lisää

Vuosikymmenet on usein ollut tapana tiivistää pariin sanaan tai symboliin, jotka toisaalta luovat tunteen yhteisesti jaetusta, koetusta tai kuvitellusta ajanjaksosta ja toisaalta latistavat kokemukset ja muistot muutamaan joskus mielivaltaiseenkin stereotypiaan. 1920-luku esitetään usein iloisena charlestonin ja mustien pikkumekkojen vuosikymmenenä, joka päättyi pörssiromahdukseen ja maailmanlaajuiseen lamaan. Mielikuvien 1950-luku taas oli kotirouvien ja Helsingin olympialaisten aikakausi, ja […]

Lue lisää

  Aikakauskirja Genoksen vuoden toisen numeron teemana on pätkätyö ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Ella Viitaniemi: Näkymättömien töiden haaste – Pätkätöiden pitkä historia ja sen tutkiminen; Sofia Gustafsson: Sotilaiden vaimot pätkätyöläisinä Helsingissä 1750-luvulla; Veli Pekka Toropainen: Palkkapiikojen työt ja asema 1600-luvun Turussa; Ann-Catrin Östman: ”Olofligen och emot förbodh” – varuutbyte, dryckenskap och […]

Lue lisää

Sixten Korkman lähestyy taloutta kulttuurin, arvojen ja uskomusten kautta. Hän pohtii miten ne vaikuttavat taloudellisiin toimintatapoihimme ja järjestelmiimme. On mielenkiintoista saada lukea tällaista tekstiä nimenomaan taloustieteilijänä profiloituneen teknokraatin kynästä. Korkman avaa pelin jo kirjan esipuheessa: Kulttuurin tavoin talous ei kuitenkaan ole itseisarvollista, siinä ei ole kyse perimmäisistä tavoitteista. Siksi kulttuuri on taloutta kiinnostavampaa, viime kädessä […]

Lue lisää

Rauni Mollberg syntyi 1929 Hämeenlinnassa ja kuoli 2007 Loimaalla. Hän opiskeli teatterikoulussa 1940-luvun lopulla kurssilla, jolla oli mukana monia muitakin myöhemmin hyvin menestyneitä elokuva- ja teatterialan ammattilaisia kuten Mikko Niskanen ja Leo Jokela. Joensuussa vietetyn vuoden jälkeen hän sai kiinnityksen Kuopion yhteisteatteriin, jossa hän viihtyi pitkään, kunnes 1960-luvulla siirtyi television palvelukseen ensi uuteen televisioteatteriin ja […]

Lue lisää

Kotkalaisella toimittaja-tietokirjailija Reijo Hämäläisellä on pitkä ja syvä suhde Kreikkaan ja kreikkalaisiin. Jälkisanojen mukaan tarkoituksena oli alun perin kirjoittaa ystävien yllyttämänä kreikkalainen keittokirja, mutta pian kynä veikin nyky-Kreikan yhteiskunnan, antiikin historian ja mytologian äärelle. Kirja sisältää kymmenen esseetä, joiden aiheet ja kronologinen kantama ovat osin päällekkäisiä. Yhdistävänä tekijänä teksteille on kreikkalaisten asema eri tavoilla ahdistettuina […]

Lue lisää

Lapin yliopiston kulttuurihistorian oppiaine täytti viime vuonna 25-vuotta. Juhlavuotta kunnioittavan, helmikuun alussa päättyvän, Aika ja ajallisuus -näyttelyn katalogi on nyt julkaistu.

Lue lisää

Kustaa H. J. Vilkuna ei ole Euroopassa eikä Suomessa ensimmäinen, joka on kirjoittanut kirjan peruukin historiasta. Ranskassa ilmestyi ensimmäinen julkaisu tekotukista jo 1690-luvulla, kun peruukit olivat miesten huippumuotia, ja lisää historioita ilmestyi 1700- ja 1800-luvulla. Mutta Vilkuna on ensimmäisenä laatinut matrikkelin Ruotsin valtakunnan peruukintekijöistä. Tämä 1670-sivuinen kokonaisuus, Ruotsin peruukintekijät 1648–1810 ilmestyi Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassa 2021, […]

Lue lisää