Kolmannen valtakunnan luottokuvanveistäjä Josef Thorak veisti Nürnbergin paraatikentälle 1939 kolme suurta pronssihevosta (Streitende Pferde), joista kaksi sijoitettiin myöhemmin Berliiniin valtakunnankanslian pihanpuoleiselle seinustalle. Veistosten uskottiin tuhoutuneen Berliinin taisteluissa, mutta todellisuus on taruakin ihmeellisempää: hevoset oli evakuoitu Berliinin ulkopuolelle missä ne jäivät neuvostojoukkojen käsiin, ja saivat muutamien muiden natsitaiteilijoiden veistosten kanssa koristaa koko kylmän sodan ajan miehittäjien […]
Tänä syksynä ilmestynyt Tove Janssonin Helsinki on selvästi parin vuoden takaisen Mika Waltarin maisemia esitelleen kirjan pikkusisar. Tekijä on sama, sukunäköä löytyy toteutuksesta ja taitosta ja ideana on taas taivaltaa kaupungissa taiteilijan jalanjälkiä seuraillen. Kirja ei noudata tiukkaa taiteilijan elämään liittyvää kronologiaa, vaan paikkojen esittelyt on järjestetty kaupunginosittain. Kunkin luvun alussa on kartta, johon esiteltävät […]
Mathilda Rotkirchia (1813–1842) on joskus kutsuttu Suomen ensimmäiseksi moderniksi naistaiteilijaksi. Aikana, jolloin naisilla ei ollut pääsyä taiteilijakoulutukseen, hän opiskeli yksityisoppilaana Tukholmassa ja teki sivistysmatkan Keski-Eurooppaan. Svenska litteratursällskapet (SLS) julkaisee nyt hänen arkistoaineistonsa kansallisessa Finna.fi. -hakupalvelussa.
Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]
Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931), Pekka Halosen (1865–1933) ja Hugo Simbergin (1873–1917) työt ovat tuttuja monille sellaisillekin suomalaisille, jotka eivät kuulu taidegallerioiden vakiovieraisiin. Gallen-Kallelan freskot Juséliuksen mausoleumissa Porissa sisältävät erittäin tunnettuja teoksia kuten Tuonelan joella ja Rakennus. Ehkä vielä tätäkin maineikkaampia on Gallen-Kallelan Lemminkäisen äiti sekä Tampereen nykyistä tuomiokirkkoa koristavat Simbergin maalaukset kuten Haavoittunut enkeli, Köynnöksenkantajat ja […]
Tietosanomat
Apu-lehti ja Ateneum ovat aloittaneet yhteistyön, jonka ensimmäinen tuotos on virtuaalinen taidekierros Ateneumissa. Kierroksen teemana on yksinäisyys, johon tutustutaan 11 teoksen avulla. Kimmo Ohtonen kuljettaa katsojat teosten äärelle. Matkalla hän kohtaa kiinnostavia ihmisiä, jotka kertovat itselleen tärkeistä teoksista ja kokemuksistaan yksinäisyydestä.
Helsingin kaupunginmuseo on julkaissut verkkoon yli 1 400 uutta teosta, joihin on päässyt tähän asti tutustumaan vain museon seinien sisäpuolella. Nyt julkaistuihin teoksiin kuuluu taidetta, julisteita, postikortteja ja rakennuspiirustuksia.
Ellen Thesleffin Aurinkosuudelma-näyttelyyn Oulun taidemuseossa voi nyt tutustua aivan uudella tavalla virtuaalikierroksella suoraan kotisohvalta. Näyttelyyn sisältyy kuraattori Hanna-Reetta Schreckin ääniopastus. Virtuaalikierros on koettavissa 3.4.-31.5.2020 ja se on kaikille maksuton.
Valtakunnallisessa hakupalvelussa Finnassa on avattu opettajien käyttöön uusi Finna Luokkahuone -sivusto. Kansalliskirjaston avaamaan palveluun on koostettu opetuksen tueksi sopivia aineistoja ja aineisto- ja tehtäväpaketteja yli 350 museosta, arkistosta ja kirjastosta.
Meteorologi Seija Paasonen on taatusti taivaiden ja säätilojen asiantuntija. Tällä kertaa hän ei ennustakaan säätä vaan tulkitsee kuvattua säätä. Pilvimuodostelmista hän kokemuksellaan hahmottelee vuodenajan, pilvityypin ja sään, jonka taiteilija on vanginnut teokseensa. Näin saamme lukea mielenkiintoisia ja toisenlaisia tulkintoja monista tutuistakin teoksista, jotka kuuluvat kansalliseen aarteistoomme tai maailman laatutaiteeseen. Paasonen on tarkastellut usean vuoden projektissaan […]
Arvostelu
On ilahduttavaa, ettei Liisa Väisänen käytä esimerkkeinään tunnettujen taiteilijoiden läpikaluttuja teoksia, vaan poimii kohteikseen – ensi sijassa 1800- ja 1900-luvun italialaisten taiteilijoiden maalauksia – suurelle yleisölle jokseenkin tuntemattomia teoksia. Niitä on kirjassa kaikkiaan puolen sataa, ja niitä voidaan luonnehtia lähinnä realistisiksi. Vain yksi kirjan maalaus on englantilaisen William Scottin työ (1957) ja yksi eurooppalaistuneen kiinalaissyntyisen […]
Taidehistorian lehtorina toiminut, kuva- ja kuvitustaiteeseen perehtynyt Sisko Ylimartimo on tarttunut kiinnostavaan aiheeseen, sillä pitkän uran tehneen Aleksander Lindebergin elämäkerta käsittelee teemoja, joista ei ole liiemmälti kirjoitettu. Satukuvituksista toki on – niin on tehnyt Ylimartimo itsekin – mutta mainoskuvituksissa riittäisi tutkittavaa. Emigranttiperheestä rintamataiteilijaksi Lähes sadan vuoden iän saavuttaneen taiteilijan tarina on sinänsä kiinnostava. Lindebergin isä […]
Arvostelu
Taiteilija jätti jäämistönsä tarkkaan siivottuna ja tiukasti kontrolloituna, joten arkistoista löytyvät vihjeet eivät välttämättä auta ymmärtämään Ester Heleniuksen saamia vaikutteita ja kiinnostuksen kohteita. Niinpä Tutta Palin etsii vastauksia teoksista ja Heleniuksen omista kirjoituksista. Tämän salapoliisityön seurauksena saamme ehkä hiukan paremmin aukeavia näkymiä mm. Pariisista ja kahviloista. Samoin aiemmin kuvana ihailemamme teos saakin uusia merkityssisältöjä, kun […]
Alvar ja Ragni Cawénin kaksoiselämäkerran kirjoittaja, taidehistorian emerita professori Riitta Konttinen on tutkinut suomalaista taide-elämää laajalti ja useista näkökulmista. Cawénin pariskunnan vaiheita hän on kartoittanut jo tutkimuksissaan naistaiteilijoista, Modernistipareja-teoksessa sekä pariskunnan Didrichsenin taidemuseon näyttelyluettelossa. Tässä teoksessa hän on perehtynyt molempien sukujen taustoihin, pariskunnan niin keskinäiseen kuin laajaan ystävien ja sukulaistenkin kanssa käytyyn kirjeenvaihtoon, elämäkertatietojen kartoitukseen […]
Salaisuuksia ja mystiikkaa Mitä tarjoaakaan kirja, joka on kirjoitettu ”eräänlaiseksi rakkauden kulttuurihistorian atlakseksi”? (7). Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan kirjoittama Rakkauden atlas on monipuolinen katsaus rakkautta käsittelevään kirjallisuuteen ja elokuvaan sekä jonkin verran myös musiikkiin. Se, että kirjaa kuvataan atlakseksi ja sen lukemista matkaksi, sopii hyvin kirjan runolliseen, tajunnanvirtamaiseen ja assosioivaan tyyliin. Mutta jos sen on […]
Arvostelu
Vuosisadanvaihteen taide jaksaa aina vaan kiinnostaa tutkijoita. Mikä ettei. Suuri osa suomalaisen taide-elämän jalustalle nostetuista suurnimistä toimi juuri vuosisadanvaihteessa, ”Suomen taiteen kultakaudella”. Kansakunta haki identiteetin rakentamiselleen tukea taiteilijoista, ja monet taiteilijat olivat riemurinnoin mukana kansakunnan rakentamisen projektissa. Vallitseva käsitys onkin, että vuosisadanvaihteen taiteen keskeinen tulkintakehys on ollut sen suhde kansallisiin teemoihin. Katsomuksen ihanuus -teoksen läpäisevänä […]