Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (1200-1600) -kirjan johdannossa Mikko Huhtamies lupaa, että kirjassa käsitellään pohjoista merihistoriaa laivojen, navigoinnin, metsien, laivanrakennuksen, riskien ja niiden hallinnan sekä 1500-luvun lopun laivadiplomatian näkökulmasta. Tämä tiivistää kirjan teemat oivallisesti ja kuvaa hyvin käsiteltyjä teemoja. Kirjassa edetään temaattisesti aiheesta toiseen, mutta luonnollisesti mukana on myös kronologiaa. Vielä nykyäänkin voidaan ajatella Suomen olevan […]
Matkustaja-autolautta M/V Estonian uppoaminen on yksi lähihistorian suurista tragedioista. Lähes 30 vuoden takainen onnettomuus aamuyöstä 27. syyskuuta 1994 on uhreissa mitattuna suurin Suomen lähivesillä tapahtunut rauhanajan merionnettomuus. Estonian uppoamisen yhteydessä surmansa sai 852 ihmistä. Suurin osa uhreista oli ruotsalaisia ja virolaisia. Aluksen uppoaminen loi kansallisen trauman niin Virossa kuin Ruotsissa ja vaikutti pitkään ja osittain […]
Suomalaista merihistoriaa, -arkeologiaa ja -etnologiaa julkaiseva Suomen merimuseon vuosikirja Nautica Fennica avataan kaikille avoimeksi verkkojulkaisuksi Tieteellisten seurojen valtuuskunnan ylläpitämässä Journal.fi -palvelussa. Vuosikirjan vanhoja numeroita on nykyisin vaikea löytää, joten rikas ja laadukas tutkimushistoria ei ole ollut helposti merihistorian tutkijoiden ja harrastajien saavutettavissa. Vuonna 2020 käynnistyneen digitointihankkeen avulla Suomen merihistoriallinen yhdistys tuo vanhat, 1970-luvulta lähtien Nautica […]
Kesäinen tuulenvire museolaiva Suomen Joutsenen kannella on elämys, mutta vierailusesonki on kovin lyhyt. Turkulaisen merikeskus Forum Marinumin lippulaiva on jatkossa auki vuoden ympäri Digimuseo.fi -verkkopalvelussa.
Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.
Matkakertomukset ja elämänkerrat ovat usein kiehtovia, mutta Aura Koiviston kirjoittamassa teoksessa Mies ja merilehmä (2019) on jotain erityistä. Ensinnäkin tarinan keskeisimmän henkilön, saksalaissyntyisen luonnontutkijan George Wilhelm Stellerin (1709–1746), elämää ei ole suomeksi kirjoitetuissa teoksissa käsitelty yhtä kattavasti. Vitus Beringin johtama epäonninen tutkimusmatka, jolle Steller osallistui, on sekin jäänyt useiden nykyään tunnetumpien tutkimusmatkojen varjoon. Kyseessä oli […]
Vox Turun uusimmassa jaksossa ”Ulkoluotojen harhatulet” käydään tutkimusmatkalla harhatulien ja haaksirikkojen maailmassa. Jaksossa on asiantuntijavieraana merihistorioitsija, emeritusprofessori Yrjö Kaukiainen, joka kertoo uusista Borstön ”aarrelaivaa” käsittelevistä tutkimustuloksista – laiva ei olekaan hollantilainen St Mikael!
Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely avautuu Merikeskus Vellamossa Kotkassa 9.6.2020. Yksi näyttelyn huippukohdista on virtuaaliesitys Savua aalloilla, jossa kävijä pääsee osaksi yhtä Itämeren suurimmista meritaisteluista. Esitystä varten mallinnettiin 16 historiallista alusta, joiden 3D-mallit julkaistaan avoimena datana. Näyttelyn ovat toteuttaneet yhteistyössä Suomen merimuseo ja Kymenlaakson museo, ja se on Suomen kansallismuseon ja Kotkan kaupungin tuotantoa. Ruotsinsalmen toisen meritaistelun 9.7.1790 alusten 3D-malleja on julkaistu myös avoimena datana.
Syyskuisena lauantai-iltana Ahvenanmerellä puhalsi navakka tuuli. Getalainen kalastaja toimitteli pihamaallaan omia askareitaan ja havaitsi mereltä kuuluneen koneen äänen äkkiä vaienneen. Mies ei kuitenkaan lähtenyt pienellä veneellään ottamaan asiasta selvää. Ilta alkoi pimentyä, eikä äänen päättyminen niin kovin kummallista ollut: purjealuksen moottorihan sammutetaan, kun purjeet on nostettu ja ne alkavat vetää. Sunnuntaiaamuna, kun Getan asukkaat saaristolaisten […]
Mikko Helseniuksen ja Jari Ruotsalainen teos merimiestatuoinneista on tuoreita kerrontatapoja etsivä mutta näkökulmaltaan melko perinteinen merihistoriallinen tietoteos, joka on kirjoitettu suomalaisista merenkulkijoista ”mies miehelle” -hengessä, joten se siinä mielessä muistuttaa tatuoinnin ottotapahtumaa. Tatuointien kulttuurihistoria on myös yhdistetty sujuvasti merihistorian aihepiireihin eli merenkulkijoiden sosiaali- ja kulttuurihistoriaan. Kirja pyrkii tulkitsemaan uudelleen merimiesten tatuoinneille annettuja merkityksiä ja kumoamaan […]
Manne Stenros kertoo tavoitteenaan olevan ”lisätä kiinnostusta majakoihin ja samalla edistää niiden suojelua tuleville sukupolville.” Kirjaa tehdessään hän on kiertänyt majakat ensin lentokoneella, sitten veneellä. Kirjan upea kuvitus on tulosta näiltä matkoilta. Kuvista saa hyvän kuvan majakasta ja siihen liittyvästä ympäristöstä niin lintuperspektiivistä, mereltä katsottuna kuin lähikuvistakin. Kirja esittelee majakat lyhyesti ja napakasti niiden rakennus- […]
Monenkirjavat merenelävät Tarttuessaan Merihirviöt-kirjaan lukija tajuaa heti, että teos on monipuolisen työryhmän ja asiantuntevien taustavoimien yhteistyön tulos, jossa Otto Latvalla on tekstin kirjoittajana tärkeä osuus. Latva on filosofian tohtori, joka väitöskirjassaan The Giant Squid: Imagining and Encountering the Unknown from the 1760s to the 1890s (2019) paneutuu hirviöinä pidettyjen jättiläiskalmarien ja ihmisten väliseen suhteeseen länsimaisessa kulttuurissa. […]
Mitä saadaan aikaan, kun yhdistetään Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen upeat 2000-luvun valokuvat 1900-luvun alun kuviin saaristolaisista ja heidän elämänmuodostaan? Entä, jos näihin yhdistetään vielä asiantuntijoiden tekstejä, kirjeitä vuosikymmenten takaa, perinnekertomuksia sekä lastenlauluja? Tuloksena on kaksikielinen kuvateos Meren maa – Havets land, jossa saaristolaiselämää tuodaan esiin kuudesta eri näkökulmasta. Ensilukemalla teos sykähdyttää kauneudellaan, kun taas […]
Kirjan nimi on mukaelma John Steinbeckin romaanista Hiiriä ja ihmisiä. Esipuheessa taaksepäin katsomista perustellaan sillä, ettei ilman historiaa ja sen ymmärtämistä ole tulevaisuuttakaan. Nykyinen Wärtsilä on jotakin aivan muuta kuin 50 vuoden takainen yhtiö. ”Vanhalla” Wärtsilällä oli toimipisteitä hajallaan ympäri maata. Laivanrakennuksen kotipesät olivat Helsingissä Hietalahden telakka, sekä Turussa Aurajoen rannalla toiminut keskittymä, jonka muodostivat […]
Vuonna 1907 valmistunut höyryjäänmurtaja Tarmo oli käytössä vuoteen 1970 asti. Monessa Suomen historian käännekohdassa mukana olleeseen, 112-vuotiaaseen höyryjäänmurtaja Tarmoon voi tutustua netissä 360-virtuaalikierroksilla.
Elävä Suomenlinna -tutkimushanke (2017-2019) julkaisee kevään aikana viiden jakson podcast-sarjan yhteisölähtöisen tutkimuksen pääteemoista. Keskiviikkoisin ilmestyvien podcastien tarkoituksena on tehdä tutuksi suomenlinnalaisia toimijoita osallistava kenttätutkimus kaikille aiheesta kiinnostuneille. 11.4. julkaistussa avausjaksossa tutkimuksen taustasta, tavoitteista ja toteutustavasta kertoo dosentti Pauliina Latvala-Harvilahti Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tutkimusosastolta. Noin 20 minuutin pituiset jaksot sopivat kuunneltaviksi esimerkiksi Suomenlinnan lauttamatkan aikana […]
Tukholman Djurgården saa jälleen uuden museon kun Ruotsin valtion merihistoriallinen museo valmistuu vuonna 2020. Museon tarkoitus on säilyttää ja esitellä Itämeren ainutlaatuista kulttuuriperintöä. Museo pyrkii tuomaan esille meren pohjassa makaavien hylkyjen tarinoita. Se tulee esittelemään aluksi kaksi poikkeuksellisen hyvin säilynyttä hylkyä, joita on tutkittu silmälläpitäen uuden museon tarpeita. Toinen hylyistä on keskiaikainen Hansakauppiaiden yleisesti käyttämä […]
Johanna Pakola on merelliseen historiaan erikoistunut tietokirjailija – hän on kirjoittanut aiemmin mm. suomalaisten saaristolinnakkeiden, kuten Utön ja Örön, vaiheista. Seppo Laurellia voisi hyvällä syyllä kutsua suomalaisen merihistorian Grand Old Maniksi – hänen laajasta kirjallisesta tuotannostaan voi tässä yhteydessä mainita vain keskeisimmät teokset. Vuonna 1999 ilmestyi Suomen majakat ja vuonna 2009 niin ikään majakoita käsittelevä […]
Arvostelu
Pirtusaarron särkijät -kirjanen on ilmestynyt pienen turkulaiskustantamon, Areopaguksen julkaisemana vuonna 2010. Se sisältää 22 maanviljelijä Taavi Kilven (1917–2008) kirjoittamaa juttua kustavilaisten merenkulkijoiden ja muiden yrittäjien puuhista kieltolain aikana. Tekijä oli kirjailija Volter Kilven veljenpoika, ja jutut julkaistiin alun perin vuonna 1975 Uudenkaupungin Sanomissa. Pirtukulttuurista kiinnostuneen kannattaa tutustua tähän yhden pitäjän tilannetta kuvaavaan kirjaseen vielä nytkin; sen […]
Arvostelu
Saaristo edustaa suomalaisille lähinnä rauhaa ja lomailua, mutta ne ovat historiansa aikana nähneet monenlaisia sotatoimia. Vielä sata vuotta sitten Suomenlahden saarissa oli valtavasti linnoituksia, sotilaita tai ainakin suunnitelmia lisätä sotilaallista valmistautumista. Tällä hetkellä juuri mitkään linnakkeista tai sotilaskalustosta tuolta ajalta eivät ole enää alkuperäisessä käytössä, vaan ne tarjoavat häivähdyksen ammoisista ajoista lähinnä turisteille. Teoksen kirjoittajia […]