Voiko poliittinen liike menestyä ja voittaa vaaleja olematta populistinen? Chantal Mouffe vastaa pienessä (93 s.) punavalkoisessa kirjassaan, että ei. Vasemmisto – sekä sosiaalidemokraatit että näitä vasemmalla olevat – voivat lisätä vaikutusvaltaansa vain tarttumalla hetkeen kiinni. Poliittinen momentum on 2000-alun rikkaissa maissa populistinen: uuskapitalismin kehitys on tuottanut eliitin ja kansan syvän ristiriidan, joka tulee ratkaista. Vasemmisto […]

Lue lisää

MTV:n entinen Pariisin kirjeenvaihtajan Helena Petäistön teos esittelee Ranskan nuoren presidentin Emmanuel Macronin taustat ja valinnan vaiheet yleistajuisesti ja vetävästi. Teos on jaettu kahdeksaan lukuun, joista kattavin on viides luku, joka esittelee vuoden 2017 presidentinvaalit kuin hengästyttävän jännitysnäytelmän. Kirjan perusteella Petäistö selkeästi ihailee ja kunnioittaa Macronia. Ranska, Macron ja Minä onkin lähes ylistyspuheesta uudistajalle, jota […]

Lue lisää

Seppo Tiitinen seurasi lähes neljäkymmentä vuotta kestäneellä virkamiesurallaan yhteiskunnallista ja kansainvälistä kehitystä politiikan aitiopaikoilta suojelupoliisin päällikkönä (1978–1990) ja eduskunnan pääsihteerinä (1990–2015). Jo uransa aikana Tiitinen tuli tunnetuksi letkeänä keskustelijana, mutta myös eräänlaisena yhteiskunnallisena unilukkarina, jonka sanalla oli oma merkittävä painoarvonsa maamme eri käänteissä. Ei siis mikään ihme, että Tiitisen muistelmien toivottiin raottavan salaisuuksien verhoa ja […]

Lue lisää

Kirjojen lukeminen peräkkäin antaa mielenkiintoisen kuvan siitä miten eri tavalla eri sukupolvet ovat vastanneet postmaterialistisiin poliittisiin ristiriitaulottuvuuksiin. Vihreän liiton ensimmäinen kaarti oli 1950 -luvulla ja 1960-luvun alkupuolella syntyneitä, kun autonomisen liikkeen toimijat olivat heitä 10 – 30 vuotta nuorempia. Sosiologi Karl Mannheim kehitti poliittinen sukupolvi – käsitteen. Hänen mukaansa ihmisen yhteiskunnallinen tietoisuus alkaa aueta hieman […]

Lue lisää

2

1Aivan ensiksi on todettava, että nyt käsillä oleva Lasse Lehtisen kirjoittama Väinö Tannerin(1881-1966) elämäkerta kuuluu syksyn jykevimpiin teoksiin. Ainakin mitä kokoon tulee: sivuja on miltei 900, ja käsiteltävä ajanjakso yltää yhdeksälle vuosikymmenelle. Toiseksi lienee syytä yhtyä maan kokeneimpiin poliittisiin toimittajiin kuuluvan Unto Hämäläisen arvioon: tämän kirjan jälkeen Suomen nykyinen sisä- ja ulkopolitiikka tuntuu harmittomalta hissuttelulta. […]

Lue lisää

Vauhdikas, valoisa ja viihdyttävä. Sellainen on kolmella sanalla kuvailtuna Alexander Stubbin muistelmateos. Elämäkerraksi sitä ei oikein voi sanoa, eihän päähenkilö ole täyttänyt vielä viittäkymmentäkään. Silti hänen uransa on ainutlaatuinen: Stubb lienee Suomen poliittisen historian kansainvälisin europarlamentaarikko, ministeri ja pääministeri. Tätä nykyä hän on lähes kadonnut julkisuudesta ja toimii Euroopan investointipankissa Luxemburgissa – paikka vapautui, kun […]

Lue lisää

Jakautuneisuus on nykyään Yhdysvaltojen suurin ongelma, joka näyttää vain syvenevän ja kärjistyvän entisestäänkin. Niinpä on avartavaa ja hyödyllistä julkaista teos, joka uppoutuu Yhdysvaltojen jakautumisen historiaan ja alkusyihin. Markus Kantolan teos tarkastelee aihetta presidenttien kautta ja kannalta – karismaattisilla ja retorisesti taitavilla presidenteillä on kautta Yhdysvaltain historian ollut suuri vaikutus demokratian mallimaan historiaan. Esimerkkinä vaikka 1930-luvun […]

Lue lisää

Slovenialaisen filosofijulkkis Slavoj Žižekin tuore teos osuu kotimaisessa pakolaiskeskustelussa hyvään rakoon. Akuutein kriisitunnelma on laantunut, mutta samalla on lisääntynyt yleinen ymmärrys siitä, että globaalin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden kasvu ennennäkemättömiin mittasuhteisiin on tekemässä laillisen ja lainsuojattoman maahanmuuton kasvusta pysyvän ilmiön myös Suomessa. Innon kustantamassa ja Miika Luodon suomentamassa pamfletissa Uusi luokkataistelu: Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt […]

Lue lisää

Trump, Putin ja Merkel – tai Yhdysvallat, Venäjä ja Saksa – siinä tämän kirjan asetelma lyhyesti ja tiivistetysti ilmaistuna. Tuskin kukaan voi kiistää, puhuttiinpa sitten nykyisessä tai historiallisessa kontekstissa, näiden kolmen maan merkitystä Suomen kaltaiselle pienelle maalle maanosassa, jolla on ollut kyseenalainen kunnia jo vuosisatojen ajan toimia suurvaltojen tai sellaiseksi haluavien temmellyskenttänä. Kun tähän yhdistetään […]

Lue lisää

Suomalaisen historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteista kertoo kenties jotain se, että vasta anno Domino 2016 ilmestyi tutkimus – elämäkerta –  Constantin Linderistä (1836-1908).  Linder on jäänyt historiaan ”myöntyväisyysmiehenä” eli niin sanotun myöntyväisyyssenaatin talousosaston varapuheenjohtajana vihatun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin (1839-1904) aikana.  Tämä senaatti koostui pääasiassa Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen johtamista vanhasuomalaisista, joten Linderin suostumista hänelle tarjottuun virkaan pidettiin hämmästyttävänä. […]

Lue lisää

Miika Siironen toteaa tuoreen kirjansa ensimmäisessä lauseessa, ettei käsillä suinkaan ole elämäkerta, vaan teos on kuvaus ääriajattelun synnyttäjästä, Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsenestä, Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajasta ja liikkeen nuorisojärjestön Sinimustien johtajasta. No, kyllä tätä voisi elämäkerraksikin sanoa, sillä miehen elämänkulku kartoitetaan kutakuinkin tarkkaan. Painotus on hänen julkisessa toiminnassaan jossa Suomi – tai pikemminkin utopia siitä – oli […]

Lue lisää

Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori Arto Mustajoki jäi eläkkeelle vuoden 2017 alussa. Yliopistourallaan hän ehti toimia myös humanistisen tiedekunnan dekaanina. Mustajoki alkoi pitää blogia vasta kolme vuotta sitten, mutta kirjoitukset ovat olleet luettuja ja herättäneet paljon huomiota. Myrsky vodkalasissa jakautuu seitsemään päälukuun, joista kolme ensimmäistä käsittelee Venäjää ja vähän Suomeakin. Muissa luvuissa pohditaan […]

Lue lisää

Vuonna 2016 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä kun UKK valittiin presidentiksi ja 30 vuotta hänen kuolemastaan. Vallan ihmeellinen Kekkonen -kokoelmateoksessa asialla ovat ”Kekkoslovakian” naiset. Kyse ei ole mistään paljastuskirjasta, missä UKK:n naissuhteet olisivat pääosassa. 1970-luvulla syntyneet mediatutkijat ja historioitsijat esittelevät paljolti poikkeavia näkökulmia, joihin sisältyy ripaus feminismiä ja muita tuoreita ajatuksia ajasta, josta moni ei […]

Lue lisää

Tartuin kirja-arvosteluhaasteeseen iloisin mielin. Sähköpostissa tullut kirjan otsikko ja kustantajan lyhyt kuvaus innostivat kirjoittamaan, olisihan luvassa punnittua tekstiä Brysselissä tehtävästä edunvalvonnasta, lobbauksesta. Olen itse toiminut edunvalvojana, ollut sekä lobbarina että lobattavana, ja seurannut eri rooleissa poliittista päätöksentekoa Brysselissä eri EU-toimielimissä hyvin läheltä. Aihe osui ja upposi, oli niin sanotusti lähellä sydäntä. Ennakko-odotusten nousu ja tuho […]

Lue lisää

Kirjaa on vaikea arvostella kokonaisuutena, sillä artikkelit ovat hyvin erilaisia, vaihdellen filosofisista pohdiskeluista käytännön politiikkaneuvoihin. Kaikki kirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että unionissa on jotakin vialla, mutta keinot ongelmien ratkaisuun ovat usein jopa päinvastaisia. Toiset ehdottavat ratkaisuksi EU:n yhtenäistä ääntä ja toiset taas nimenomaan sisäisten ristiriitaisuuksien esiintuomista. Toisten mielestä unionin talouspolitiikasta pitäisi järjestää kansanäänestys, kun […]

Lue lisää

Kirjan tekijät kohtasivat internetissä vasta ”pari vuotta sitten” ja ovat taustoiltaan erilaisia. Marko Hamilo on entinen nuorsuomalainen klassinen liberaali, Joonas Konstig oli nuorena punavihreä sosialisti, Timo Hännikäinen kuuluu ”traditionalistisen” ja ”vastavalistusta” julistavan verkkolehti Sarastuksen toimituskuntaan. Kirjoittajista ainoa nainen on Heidi Marttila, joka ihmettelee feministien intoa vähätellä sukupuolten kulttuurieroja: ”Ihmisten erilaisuutta pidetään rikkautena – erityisesti monikulttuurisuutta […]

Lue lisää

Kun 1970-luvulla kiinnostuin politiikasta, asiaan kuuluivat pamfletit. Myös keskustelu EU-jäsenyydestä näkyi 1990-luvulla ohuina suorasukaisina kirjasina, enimmäkseen vastavirtaan. Ei ehkä pitäisi yllättyä siitä, että elämme jälleen viriävän pamflettikirjallisuuden aikana. Aiheena on nyt tuore ”siirtolaiskriisi”, jonka nimi ottaa jo kantaa itse asiaan. Kustantajana esiintyvä ajatuspaja ”Suomen Perusta” paljastaa sekin puoluetaustan. Onkin jo korkea aika, että perussuomalaiset esittäisivät […]

Lue lisää

Kun kulttuurintutkija kirjoittaa blogissaan: ”Toisaalta tulla Leitzingerin lyttäämäksi on arvo sinänsä, sitä tässä itsekin odottelen.” (1.1.2015), niin tokihan velvollisuuteni on ryhtyä toimeen. Häpeäkseni joudun kuitenkin tunnustamaan, että Katja Bloigun kirjan lukeminen kesti vuoden, eikä se suinkaan johtunut pelkästään kirjan alun raskaasta tietosisällöstä. Tänä aikana kirja ehti saada odottamatonta historiallista arvoa, sillä niin nopeasti ulkomaalaispoliittinen keskustelu […]

Lue lisää

Arvostelu

VTT Jukka Seppinen on kirjaansa varten perehtynyt suureen määrään ulkomaisia arkistoja niin Suomessa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä kuin Ruotsissakin. Tukena on ollut hänen ilmeisen laaja kielitaitonsa. Koska Seppinen on tehnyt pitkän uran ulkoministeriössä, aihepiirin tuntemusta on runsaasti. Kirjassa on jonkin verran mielenkiintoisia ja dokumentoituja tietoja KGB:sta Suomessa. Aihetta on Suomessa pitkään vierastettu ja osa lähdeaineistosta […]

Lue lisää

Maailmanpolitiikkaa ovat viimeisen kymmenen, viidentoista vuoden aikana ravistelleet lukuisat kriisit ja konfliktit, joiden keskellä yhä tänäänkin elämme. Terrorismi, talouskriisit ja pakolaisuus ovat globaaliongelmia, joiden vaikutukset tuntuvat yhä selvemmin myös Euroopassa ja joiden ratkaisemiseksi myös Euroopan unioni (EU) joutuu yhä aktiivisemmin toimimaan osana globaalia yhteisöä. Kuitenkin Suomessa elää yhä edelleen varsin voimakkaana se virheellinen ajatus, että […]

Lue lisää