Kirjaa on vaikea arvostella kokonaisuutena, sillä artikkelit ovat hyvin erilaisia, vaihdellen filosofisista pohdiskeluista käytännön politiikkaneuvoihin. Kaikki kirjoittajat ovat yhtä mieltä siitä, että unionissa on jotakin vialla, mutta keinot ongelmien ratkaisuun ovat usein jopa päinvastaisia. Toiset ehdottavat ratkaisuksi EU:n yhtenäistä ääntä ja toiset taas nimenomaan sisäisten ristiriitaisuuksien esiintuomista. Toisten mielestä unionin talouspolitiikasta pitäisi järjestää kansanäänestys, kun […]

Lue lisää

Kirjan tekijät kohtasivat internetissä vasta ”pari vuotta sitten” ja ovat taustoiltaan erilaisia. Marko Hamilo on entinen nuorsuomalainen klassinen liberaali, Joonas Konstig oli nuorena punavihreä sosialisti, Timo Hännikäinen kuuluu ”traditionalistisen” ja ”vastavalistusta” julistavan verkkolehti Sarastuksen toimituskuntaan. Kirjoittajista ainoa nainen on Heidi Marttila, joka ihmettelee feministien intoa vähätellä sukupuolten kulttuurieroja: ”Ihmisten erilaisuutta pidetään rikkautena – erityisesti monikulttuurisuutta […]

Lue lisää

Kun 1970-luvulla kiinnostuin politiikasta, asiaan kuuluivat pamfletit. Myös keskustelu EU-jäsenyydestä näkyi 1990-luvulla ohuina suorasukaisina kirjasina, enimmäkseen vastavirtaan. Ei ehkä pitäisi yllättyä siitä, että elämme jälleen viriävän pamflettikirjallisuuden aikana. Aiheena on nyt tuore ”siirtolaiskriisi”, jonka nimi ottaa jo kantaa itse asiaan. Kustantajana esiintyvä ajatuspaja ”Suomen Perusta” paljastaa sekin puoluetaustan. Onkin jo korkea aika, että perussuomalaiset esittäisivät […]

Lue lisää

Kun kulttuurintutkija kirjoittaa blogissaan: ”Toisaalta tulla Leitzingerin lyttäämäksi on arvo sinänsä, sitä tässä itsekin odottelen.” (1.1.2015), niin tokihan velvollisuuteni on ryhtyä toimeen. Häpeäkseni joudun kuitenkin tunnustamaan, että Katja Bloigun kirjan lukeminen kesti vuoden, eikä se suinkaan johtunut pelkästään kirjan alun raskaasta tietosisällöstä. Tänä aikana kirja ehti saada odottamatonta historiallista arvoa, sillä niin nopeasti ulkomaalaispoliittinen keskustelu […]

Lue lisää

Arvostelu

VTT Jukka Seppinen on kirjaansa varten perehtynyt suureen määrään ulkomaisia arkistoja niin Suomessa, Englannissa, Ranskassa, Saksassa, Venäjällä kuin Ruotsissakin. Tukena on ollut hänen ilmeisen laaja kielitaitonsa. Koska Seppinen on tehnyt pitkän uran ulkoministeriössä, aihepiirin tuntemusta on runsaasti. Kirjassa on jonkin verran mielenkiintoisia ja dokumentoituja tietoja KGB:sta Suomessa. Aihetta on Suomessa pitkään vierastettu ja osa lähdeaineistosta […]

Lue lisää

Veret seis – mistä kaikki alkoi Kirja alkaa kevään 1991 eduskuntavaaleista, joissa SDP menetti kahdeksan,  kokoomus peräti 13 kansanedustajan paikkaa ja keskusta sai sen kuuluisan veret seisauttaneen vaalivoiton. Sosiaalidemokraatit ilmoittivat nopeasti halustaan jäädä oppositioon, kokoomuksesta tuli Esko Ahon hallituksen toinen päähallituspuolue. Viinanen päätti alkaa kirjoittaa päiväkirjaa tammikuun alusta 1993. Vuodet 1991 ja 1992 käsitelläänkin lyhyesti […]

Lue lisää

Johdannossa Vilkuna tuo esille, että hänen pyrkimyksenään on tutkia opiskelijaliikettä paikallistasolla ”kerronnallisena prosessina” eli sen tuottamien julkisten tekstien kautta. Vilkuna kirjoittaa, että tutkimus ei ole tapahtumahistoriaa, vaan ”toiminnan, tapahtumisen, tapahtumien ja prosessien historiaa”, jossa keskeistä on opiskelijaliikkeen itsestään luoma myyttinen tarina. Tutkimuksen kohteena ovat Jyväskylän yliopiston vasemmistolaiset opiskelijajärjestöt, joihin viitataan usein termillä ”opiskelijaliike”. Keskiössä on […]

Lue lisää

Maria Romantschuk kertoo kirjansa alkusanoissa, että häneltä oli jo ehditty kysyä muistelmia moneen kertaan. Ne ilmestyivät lopulta tänä syksynä kahden kirjoittajan yhteistyönä. En kyllä ymmärrä, mitä lisäarvoa Pirjo Hounin mukanaolo tekstiin tuo, mutta Journalisti-lehden (Journalisti 11/2014) mukaan Romantschuk nimenomaan itse pyysi häntä kirjoittajakumppanikseen. Ehkäpä se, että kirja valaisee hetkittäin laajastikin myös keskushenkilöidensä yksityiselämää, on iltapäivä- […]

Lue lisää

Klaus Mäkelä oli mukana keskeisenä henkilönä ja alkuunpanijana monissa 1960-luvun liikkeissä kuten Sadankomiteassa, Marraskuun liikkeessä ja Yhdistys 9:ssä. Muistokirjan artikkeleista monet ovat hauskoja ja oivaltavia, mutta mukana on myös valitettavasti melko ponnettomia kontribuutioita. Vaikka kyseessä onkin muistokirja, jotenkin analyyttisempää ja kriittisempää otetta olisi kaivannut. Kirjoittajia kirjassa on kaikkiaan 31, joista useimmat ovat tunnettuja tutkijoita ja […]

Lue lisää

Brita Kekkosen muistelmat ovat ilmeisesti olleet mitä melkoisin iisakinkirkko, ainakin jos on uskominen Helsingin Sanomia. Lehden kulttuuriosastossa muistelmat arvioinut VTT Veli-Pekka Leppänen nimittäin toteaa, että teoksen kirjoittaja Pia Maria Montonen oli Kekkosen kuudes yhteistyökumppani – muistelija nimittäin hylkäsi viisi edellistä käsikirjoitusta, minkä mistäkin syystä. Tämä viimeinen ilmestyi postuumisti: Brita Kekkonen kuoli syöpään 85-vuotiaana 10.5.2013. Muistelmien […]

Lue lisää

Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ääripäät eivät kohtaa eivätkä pääse hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Jussi Förbom ei edes yritä eritellä osapuolten asenteita tai etsiä uutta, objektiivista näkökulmaa Maahanmuuttovirastoon, vaan valitsee puolensa jo alkuesseessään: ”Virasto nähdään vallantäyteisenä, itseriittoisena, koskemattomana, oman viranomaismandaattinsa ylittävänä, omavaltaisena ja jopa epäinhimillisenä. Kaiken tämän aistin jo kauan ennen kuin tähän kirjaan ryhdyin.” (s. 23) Kun kirjoittaja aloittaa […]

Lue lisää

Kymmenet tuhannet ihmiset lähtevät vuosittain Afganistanista, Irakista ja Iranista etsimään parempia elinolosuhteita. Ilmiö on sukupolvia vanha näillä sekasortoisilla alueilla. Suuri osa ihmisistä suuntaa lähialueille, kuten rikkaimpiin arabimaihin työllistyäkseen esimerkiksi rakennus- tai kodinhoitoalalle. Osa taas on päätynyt taittamaan usein vaativan, vaarallisen ja pitkän matkan Eurooppaan. Shahram Khosravi, joka toimii nykyisin sosiaaliantropologian lehtorina Tukholman yliopistossa, oli vuonna […]

Lue lisää

Suomalaisen nuorison kohtalo oli 1900-luvun alkupuolella syntyä keskelle kansalaissodan kauhujen ja yleismaailmallisen talouslaman sekoittamaa yhteiskuntaa. Kahtia jakautuneessa Suomessa poliittinen suuntautuminen oli pakkovalinta. 1930-luvun alussa tapahtunut poliittisten liikkeiden radikalisoituminen äärivasemmistoon- ja oikeistoon vahvisti puolten välillä vallinneita erimielisyyksiä ja johti konflikteihin. Kommunismin aate iski kiihkeään, paikkaansa hakevaan nuorisoon terävänä. Myllerryksen keskellä se tarjosi maailmanselitystä ja oli keino […]

Lue lisää

Arvostelu

Anna Kontulan pamflettien aihepiirit vaihtelevat yhteiskunnallisesta ja kantaaottavasta Näkymätön kylä -raportista (2010) uskonnolliseen Mistä ei voi puhua -tunnustukselliseen avaukseen (2012). Kontulan kohua herättänyt Punainen eksodus (2008)  oli uraauurtava tutkimus suomalaisesta prostituutiosta. Uusin Into-pamfletti Kirjeitä oikealle (2014) ei ole tasoltaan yhtä hyvä kuin Kontulan parhaat kirjoitukset tai yhteiskunnalliset aloitteet. Vasemmistolainen kansanedustaja kirjoittaa kuviteltuja kirjeitä tuntemattomalle oikeistolaiselle. […]

Lue lisää