Ruoka on aina sidoksissa yhteiskuntaan, ja sitä voidaan tarkastella monesta suunnasta. Teoksessaan Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa Ville-Juhani Sutinen katsoo ruokaa poliittisesta näkökulmasta. Niin kauan kuin on ollut olemassa järjestäytyneitä yhteiskuntia, on ruoalla ja ravitsemuksella ollut yhteys valtaan. Pieni eliitti, erilaiset päälliköt, kuninkaat ja keisarit ovat hallinneet maata, viljelyksiä ja laitumia, joista elintarvikkeiden tuottajaluokka […]
Svenska Litteratursällskapetin vuonna 2022 julkaisemaa Historiska recept -tietokantaa voi pitää varsinaisena kulttuuritekona ja valtaisana kädenojennuksena kotitalouden ja ruokakulttuurin historian tutkimukselle. Tietokanta sisältää 1 111 reseptiä ja ohjetta kuudesta käsikirjoituksesta, jotka ovat olleet käytössä Suomen alueen kartanoissa noin vuosien 1720 ja 1850 välisenä aikana. Aikakausi oli suurten muutosten aikaa ruoka- ja juomakulttuurissa: keskiajan, renessanssin ja barokin […]
Filosofian lisensiaatti Erkki Fredriksonin vuonna 1978 valmistunut gradu käsitteli Jyväskylän ravintolatoimintaa 1800-luvulla ja hänen 1990-luvun alussa tehdyssä lisensiaatintutkimuksessaan kiiltelivät kotikaupungin porvarien pöytähopeat. Kun Fredrikson on tehnyt elämäntyönsä Keski-Suomen museon intendenttinä, on nyt käsillä oleva Pöydän iloja pikkukaupungissa varsin luonteva lisä toistakymmentä teosta käsittelevään kirjalliseen tuotantoon. Etenkin kun tekijä esipuheessa kertoo olevansa mies, joka viihtyy lieden […]
Jantso Jokelin, esseisti, tietokirjailija ja luovan kirjallisuuden opettaja sekä Touko Hujanen, palkittu kuvajournalisti, ovat vuosien mittaan ahtautuneet Toukon 600 eurolla ostamaan läpiruostuneeseen Suzukiin ja ajelleet pitkin ja poikin Suomea etsimässä ja löytämässä suomalaisuuteen liittyviä matkakohteita. Niitä voivat olla jo unohduksiin vaipuneet puuhamaat, sammaloituneet peikkometsät, ruosteen syömät huvipuistokalusteet, kenenkään käymätön museo tai homehtunut korpihotelli. Mutta niitä […]
Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin (Gaudeamus 2021) on ensimmäinen teos, joka esittää laajasti ruoan suomalaisen historian paitsi ajallisesti, myös leveyssuunnassa. Muualla maailmassa syvempi kiinnostus ruoan historiaan alkoi viime vuosisadan lopulla, jolloin ilmestyi eri puolilla kansallisia historioita ja useitakin merkittäviä ruoan globaaleja historioita. Mainittakoon muutama: Reay Tannahill, Food in History, Maguelonne Toussaint-Samat, History of […]
Suomalaisen ruoan laatukirja on pamflettimuotoon laadittu tietokirja, joka koostuu johdannon ohella useasta esseestä. Esseiden taustalla ovat ravintoloitsija Henri Alén, ympäristövaikuttaja Saara Kankaanranta, freelance -toimittaja Jari Hanska ja yrittäjä Jarkko Lehtopelto. Kirjoittajajoukon monipuolisuus näkyy kirjassa erilaisten näkökulmien ja painotusten runsautena. Hyvän toimitustyön ansiosta kirja on kuitenkin yhtenäinen kokonaisuus. Punaisena lankana teoksessa kulkee näkemys laadun tärkeydestä. Juuri […]
Hotelli- ja ravintolamuseo sekä Suomen maatalousmuseo Saran Ruokamuseo järjestävät vuoden 2020 alussa käynnistyvän Ruokahaaste 2020 -kampanjan. Haasteen tarkoitus on kannustaa kokeilemaan erilaisia ruokaan liittyviä tapoja ja tekoja sekä pohtimaan ruokavalintoja ja omaa suhdetta ruokaan.
Eduard Hisingerin Sieni-kirja: eli Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään syötäwiä sieniä (1863) on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu sienikirja. Hisingerin teoksella on mielenkiintoinen tausta, jota Lars Zilliacus on selvittänyt (Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet. Finska hushållningssällskapets arkiv och skrifter som källa för forskning 26 (Åbo Akademis bibliotek. Stencilserie 47), 1993 Åbo). Sieniä käytettiin […]
Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]
Hotelli- ja Ravintolamuseo kutsuu kaikki Suomen ravintoloitsijat tallentamaan 100-vuotiaan Suomen ruokalistat museon digitaaliseen Restopedia-tietopankkiin. Heinon Tukun tukeman Menupedia-kampanjan tavoitteena on kerätä mahdollisimman laaja valtakunnallinen otos siitä, mitä Suomen ravintoloissa vuonna 2017 nautittiin. Mitkä raaka-aineet ja annokset olivat muodissa? Mitä annokset maksoivat? Näkyikö listoilla muita selkeitä trendejä?
Arvostelu
Teoksen lähtökohtana on, että lihan kulutusta on syytä vähentää. Ajatuksena on kuitenkin pikemminkin kohtuullistaminen kuin lihansyönnistä luopuminen kokonaan. Tässä mielessä teos onkin varsin ajankohtainen. Fleksaus eli osa-aikainen kasvissyönti on jopa nimetty tämän hetken kuumimmaksi ruokatrendiksi. Tätä voi selittää osaltaan se, että markkinoille on parin viime vuoden aikana tullut runsaasti uusia proteiinipohjaisia lihankorvikkeita ja valmisaterioita, joiden […]
Arvostelu
Louhisaaren linnan talousreseptit on Jouko Kuurnen toimittama lähdeteos Louhisaaren kartanonlinnan arkistoista löytyneestä reseptikokoelmasta. Kustantaja SKS on ottanut teoksesta nyt uuden painoksen. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2008. Kuva: Reseptisivu. Teoksen kuvatekstissä: ” C.E. Mannerheim (?] 1790-luku? (ylempi paperilappu). Teoksen kuvitusta. Kirjan alussa on laajahko lähdekriittinen esittely käsikirjoituksesta, joka varmasti kiinnostaa erityisesti tutkijoita. Kuurne selvittää, miten käsikirjoitus […]
”Shelf Appeal” MITÄ SE ON? Englannissa, vanhojen perinteiden maassa, on käynnissä oikein ”liike” pakkauksien saattamiseksi nykyaikaisiksi ja ”vetäviksi”. – Pakkauksen on myymälän hyllyllä erotuttava toisten joukosta, sen on ostohalua herättävästi vedettävä myymälään tulevan asiakkaan huomio puoleensa, sen on tehtävä hyllyt myyviksi… tätä tarkoittaa Shelf Appeal. Ipnos-pakkaukset ovat Shelf Appeal -pakkauksia. Ne herättävät ostohalua värikkyydellään ja […]
Arvostelu
Jaakko Hämeen-Anttilaja Venla Rossiovat asettaneet teoksensa tavoitteeksi selvittää, millaisen aseman ruoka on saanut eri yhteiskunnissa, mitä vaikutuksia erilaisten ruoka-aineiden löytämisellä ja tuottamisella on ollut, ja kuinka syömisestä on puhuttu ja kirjoitettu. Nälästä nautintoihin. Ruoan tarina (Otava, 2015) vastaa monipuolisesti näihin kysymyksiin ja samalla moniin muihinkin. Muinaista muonaa Teoksen ensimmäisessä luvussa käydään läpi ravitsemukseen ja ruokailuun […]
Ruoka (ja juoma) on ihmisten elämän tärkeä osa, joka liittyy sekä arkeen että juhlaan. Se on maailmalla antropologisen tutkimuksen tärkeä aihe, jossa näkyvät yhteisön sosiokulttuuriset merkitykset ja symboliset arvot. Vertaisarvioidun Ruoan kulttuuri: Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen-teoksen johdanto (31 sivua) ja yhdeksän artikkelia (13–27 s.) osoittavat, että se on keskeinen tutkimuskohde myös suomalaisessa antropologiassa. Kirjan toimittajat, Katja […]
Arvostelu
Vaatii melkoista rohkeutta ryhtyä kirjoittamaan suomeksi keskiajan ruokakulttuurista, jos on tutustunut kolmeen vajaa vuosikymmen sitten ilmestyneeseen kirjaan: Jukka Blomqvistin ja Auri Hakomaan kirjoittamaan Keskiajan keittiön salaisuudet: tuokiokuvia, reseptejä, mausteita -teokseen (2006), Pirkko Jurvelinin Keskiajan keittokirjaan (2007) ja Hannele Klemettilän Keskiajan keittiöön (2007). Ehkä luonnonyrttineuvoja Satu Hovi ei ole näitä kirjoja nähnyt ennen oman teoksensa, Keskiajan […]
Kirjan otsikko ja takakannen mainosteksti ovat hieman harhaanjohtavat, mutta todennäköisesti ne eivät ole kirjailijan itsensä vaan kustantamon käsialaa, ja laadittu laajemman lukijakunnan kosiskelemiseksi sekä myynnin lisäämisen toivossa. Sana ”kulttuuri” kirjan otsikossa lupailee aiheeseen laajempaa ja monipuolisempaa lähestymistä kuin mitä sitten lopulta onkaan tarjolla. Catanin teos alkaa tiiviillä johdatuksella ravintolahistoriaan. Tämä luku olisi voinut olla muutamaa […]
Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo. Sen viimeiset omistajat, sisarukset Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heideman, olivat lapsettomia ja niinpä he päättivät säilyttää kotikartanonsa museona. Hugo kuoli ennen suunnitelman toteuttamista, mutta Lilly teki testamentissaan lahjoituksen molempien puolesta. Kartanon sai Suomen Muinaismuistoyhdistys, joka avasi siellä maan ensimmäisen kartanomuseon vuonna 1928. Nykyisin Museoviraston hallinnoima […]
Kun on oppinut kunnioittamaan Sven Hirnin yksityiskohdiltaan tietorikkaita ja viihdyttäviä kirjoja Suomen kulttuurihistorian eri aloilta, ovat ennakko-odotukset vaarallisen korkealla. Hänen uusin kirjansa Helsingin hotelli- ja ravintolaelämästä ei kilpaile ainoastaan hänen oman aikaisemman aihetta sivuavan tuotantonsa, vaan myös Yrjö Soinin (1963) ja Ester-Margareta von Frenckellin (1943-1947) kanssa. Voiko Hirn kertoa enää mitään uutta aiheesta? Korvaako uusi […]
Eduard Hisingerin Sieni-kirja: eli Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään syötäwiä sieniä (1863) on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu sienikirja. Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistetiin tuolloin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta . Eduard Hisingerin teoksella on mielenkiintoinen tausta, jota Lars Zilliacus on selvittänyt (Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet. […]