Suomalaisen ruoan laatukirja on pamflettimuotoon laadittu tietokirja, joka koostuu johdannon ohella useasta esseestä. Esseiden taustalla ovat ravintoloitsija Henri Alén, ympäristövaikuttaja Saara Kankaanranta, freelance -toimittaja Jari Hanska ja yrittäjä Jarkko Lehtopelto. Kirjoittajajoukon monipuolisuus näkyy kirjassa erilaisten näkökulmien ja painotusten runsautena. Hyvän toimitustyön ansiosta kirja on kuitenkin yhtenäinen kokonaisuus. Punaisena lankana teoksessa kulkee näkemys laadun tärkeydestä. Juuri […]

Lue lisää

2

Hotelli- ja ravintolamuseo sekä Suomen maatalousmuseo Saran Ruokamuseo järjestävät vuoden 2020 alussa käynnistyvän Ruokahaaste 2020 -kampanjan. Haasteen tarkoitus on kannustaa kokeilemaan erilaisia ruokaan liittyviä tapoja ja tekoja sekä pohtimaan ruokavalintoja ja omaa suhdetta ruokaan.

Lue lisää

Eduard Hisingerin Sieni-kirja: eli Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään syötäwiä sieniä (1863) on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu sienikirja. Hisingerin teoksella on mielenkiintoinen tausta, jota Lars Zilliacus on selvittänyt (Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet. Finska hushållningssällskapets arkiv och skrifter som källa för forskning 26 (Åbo Akademis bibliotek. Stencilserie 47), 1993 Åbo). Sieniä käytettiin […]

Lue lisää

Symbolitutkija Liisa Väisänen on aikaisemmin kirjoittanut kirkollisista symboleista kirjassaan Kristilliset symbolit: ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sekä symboliikasta yleisemmin teoksessaan Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä (Kirjapaja 2015). Viime talvena Yle TV1 esitti hänen ja Ella Kannisen ohjelmasarjan Merkkien salat, johon liittyi myös radio-ohjelma. Uutuusteoksessaan Symbolien pitopöydässä: ruokakulttuuria ja maistuvia merkityksiä (Kirjapaja 2018) Väisänen kertoo, että […]

Lue lisää

Hotelli- ja Ravintolamuseo kutsuu kaikki Suomen ravintoloitsijat tallentamaan 100-vuotiaan Suomen ruokalistat museon digitaaliseen Restopedia-tietopankkiin. Heinon Tukun tukeman Menupedia-kampanjan tavoitteena on kerätä mahdollisimman laaja valtakunnallinen otos siitä, mitä Suomen ravintoloissa vuonna 2017 nautittiin. Mitkä raaka-aineet ja annokset olivat muodissa? Mitä annokset maksoivat? Näkyikö listoilla muita selkeitä trendejä?

Lue lisää

Teoksen lähtökohtana on, että lihan kulutusta on syytä vähentää. Ajatuksena on kuitenkin pikemminkin kohtuullistaminen kuin lihansyönnistä luopuminen kokonaan. Tässä mielessä teos onkin varsin ajankohtainen. Fleksaus eli osa-aikainen kasvissyönti on jopa nimetty tämän hetken kuumimmaksi ruokatrendiksi. Tätä voi selittää osaltaan se, että markkinoille on parin viime vuoden aikana tullut runsaasti uusia proteiinipohjaisia lihankorvikkeita ja valmisaterioita, joiden […]

Lue lisää

Louhisaaren linnan talousreseptit on Jouko Kuurnen toimittama lähdeteos Louhisaaren kartanonlinnan arkistoista löytyneestä reseptikokoelmasta. Kustantaja SKS on ottanut teoksesta nyt uuden painoksen. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2008. Kuva: Reseptisivu. Teoksen kuvatekstissä: ” C.E. Mannerheim (?] 1790-luku? (ylempi paperilappu). Teoksen kuvitusta. Kirjan alussa on laajahko lähdekriittinen esittely käsikirjoituksesta, joka varmasti kiinnostaa erityisesti tutkijoita. Kuurne selvittää, miten käsikirjoitus […]

Lue lisää

”Shelf Appeal” MITÄ SE ON? Englannissa, vanhojen perinteiden maassa, on käynnissä oikein ”liike” pakkauksien saattamiseksi nykyaikaisiksi ja ”vetäviksi”.  – Pakkauksen on myymälän hyllyllä erotuttava toisten joukosta, sen on ostohalua herättävästi vedettävä myymälään tulevan asiakkaan huomio puoleensa, sen on tehtävä hyllyt myyviksi… tätä tarkoittaa Shelf Appeal. Ipnos-pakkaukset ovat Shelf Appeal -pakkauksia. Ne herättävät ostohalua värikkyydellään ja […]

Lue lisää

Jaakko Hämeen-Anttilaja Venla Rossiovat asettaneet teoksensa tavoitteeksi selvittää, millaisen aseman ruoka on saanut eri yhteiskunnissa, mitä vaikutuksia erilaisten ruoka-aineiden löytämisellä ja tuottamisella on ollut, ja kuinka syömisestä on puhuttu ja kirjoitettu. Nälästä nautintoihin. Ruoan tarina (Otava, 2015) vastaa monipuolisesti näihin kysymyksiin ja samalla moniin muihinkin. Muinaista muonaa Teoksen ensimmäisessä luvussa käydään läpi ravitsemukseen ja ruokailuun […]

Lue lisää

Ruoka (ja juoma) on ihmisten elämän tärkeä osa, joka liittyy sekä arkeen että juhlaan. Se on maailmalla antropologisen tutkimuksen tärkeä aihe, jossa näkyvät yhteisön sosiokulttuuriset merkitykset ja symboliset arvot. Vertaisarvioidun Ruoan kulttuuri: Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen-teoksen johdanto (31 sivua) ja yhdeksän artikkelia (13–27 s.) osoittavat, että se on keskeinen tutkimuskohde myös suomalaisessa antropologiassa. Kirjan toimittajat, Katja […]

Lue lisää

Kirjan otsikko ja takakannen mainosteksti ovat hieman harhaanjohtavat, mutta todennäköisesti ne eivät ole kirjailijan itsensä vaan kustantamon käsialaa, ja laadittu laajemman lukijakunnan kosiskelemiseksi sekä myynnin lisäämisen toivossa. Sana ”kulttuuri” kirjan otsikossa lupailee aiheeseen laajempaa ja monipuolisempaa lähestymistä kuin mitä sitten lopulta onkaan tarjolla. Catanin teos alkaa tiiviillä johdatuksella ravintolahistoriaan. Tämä luku olisi voinut olla muutamaa […]

Lue lisää

Asikkalassa sijaitseva Urajärven kartano on Suomen vanhin kartanomuseo. Sen viimeiset omistajat, sisarukset Lilly (1849–1917) ja Hugo (1851–1915) von Heideman, olivat lapsettomia ja niinpä he päättivät säilyttää kotikartanonsa museona. Hugo kuoli ennen suunnitelman toteuttamista, mutta Lilly teki testamentissaan lahjoituksen molempien puolesta. Kartanon sai Suomen Muinaismuistoyhdistys, joka avasi siellä maan ensimmäisen kartanomuseon vuonna 1928. Nykyisin Museoviraston hallinnoima […]

Lue lisää

Eduard Hisingerin Sieni-kirja: eli Sieni-Kallen oswiitta tuntemaan ja käyttämään syötäwiä sieniä (1863) on Suomen ensimmäinen kansalle tarkoitettu sienikirja. Vihdin kunnankirjasto painatti vuonna 2001 teoksesta näköispainoksen upeine kuvasivuineen. Näköispainoksella juhlistetiin tuolloin Vihdin kirjastolaitoksen 150-vuotista taivalta . Eduard Hisingerin teoksella on mielenkiintoinen tausta, jota Lars Zilliacus on selvittänyt (Hur Finlands folk skulle läras plocka svamp under 1800-talet. […]

Lue lisää