Suomalaisen historiantutkimuksen kiinnostuksen kohteista kertoo kenties jotain se, että vasta anno Domino 2016 ilmestyi tutkimus – elämäkerta –  Constantin Linderistä (1836-1908).  Linder on jäänyt historiaan ”myöntyväisyysmiehenä” eli niin sanotun myöntyväisyyssenaatin talousosaston varapuheenjohtajana vihatun kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin (1839-1904) aikana.  Tämä senaatti koostui pääasiassa Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen johtamista vanhasuomalaisista, joten Linderin suostumista hänelle tarjottuun virkaan pidettiin hämmästyttävänä. […]

Lue lisää

Nationalstaten, kansallisvaltio, on aika hyvä nimi kirjalle. Suomenruotsalaisuuden tai Suomen ruotsalaisuuden historian kirjoittaminen ei ole helppo tehtävä. Suomenkielinen suomalaisuus on Suomessa ollut ehdottomassa valta-asemassa ainakin sata vuotta. Se on vahvasti sitoutunut fennomaanien aatteisiin, ja niiden aatteiden mukaanhan ruotsinkieliset ja ruotsin kielen puolustajat ovat aina olleet väärässä. Totta kyllä, suomenkielisten asenteet ovat kokonaisuutena ottaen kovasti suvaitsevaisempia […]

Lue lisää

Teoksen aikajänne on erittäin laaja: keskiajalta 1900-luvun alkuun. Kirjan johdannossa mainitaan tavoitteena olleen ”valaista pitkän ajallisen tarkastelun kautta maailmankuviin vaikuttavien osasten jatkumoa ja murroksia”. Johdannon kirjoittajat toteavat kuitenkin, että kyse ei ole aate- eikä käsitehistoriallisesta läpileikkauksesta. Sen sijaan tarkoitus on käsitellä erilaisten ajattelutapojen monikerroksisuutta yksittäisten tapausten kautta. Tässä teos onnistuukin: se tuo esiin monenlaisia esimerkkejä […]

Lue lisää

Lapin maakuntamuseon julkaisema kirja muodostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään yleisemmin Suomen ja Saksan suhdetta, kauttakulkusopimuksen vaikutuksia Rovaniemeen sekä lopulta Lapin sodan tuhoja. Osa on otsikoitu tosin hieman epätarkasti ”Välirauhasta jatkosotaan 1940–1941” vaikka siinä käsitellään koko jatkosodan aika ja Rovaniemen tuho Lapin sodassa. Ensimmäisessä osassa käsitellään siis Suomen ja Saksan tiivistyvää aseveljeyttä, saksalaisten sotilaiden saapumista […]

Lue lisää

1

Matts Wickströmin ja Charlotta Wolffin toimittama antologia Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel ilmestyi itsenäisen Suomen satavuotisjuhlien kynnyksellä. Antologia on eräänlainen anti-juhlakirja. Sen monet luvut himmentävät itsenäisen kansallisvaltion kuvaa. Kuten ensimmäisen maailmasodan jälkeisinä vuosina Euroopan kartalle ilmestyneet uudet kansallisvaltiot yleensäkin, Suomikin oli kaukana etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisestä kansakunnasta. Kirjan luvut vievät terää […]

Lue lisää

Suomen satavuotisjuhlien ympärillä on tänä vuonna monenlaista pöhinää, ja nopeimmat juhlijat lähtivät liikkeelle jo vuoden 2016 puolella. Juhlakirjaksi tätä viime syksynä ilmestynyttä, Tieto-Finlandia-ehdokkaaksi yltänyttä artikkelikokoelmaa ei voi sanoa; kilpailuraatikin korosti perusteluissaan että teoksesta puuttuu pönötys ihan kokonaan. Teoksen nimi Maamme on kiva silmänisku: mitäpä olisi suomalainen kulttuuri ilman Sakari Topeliusta ja hänen aikalaisiaan. Ihan heidän […]

Lue lisää

Lipinlahti on pieni virkeä 300 asukkaan kylä Nurmeksen kupeessa. Kyläläisten innokas kansalaistoiminta todentuu lukemalla jykevää kylähistoriaa, jonka alkusanat lausuttiin jo 1990-luvun alussa. Silloin Pentti Ikonen kutsui koolle kyläaktivistit ja esitti ajatuksen kirjan kokoamisesta. Materiaalia kerättiin ja haastattelujakin tehtiin, mutta aloite hiipui. Vuonna 2011 se nousi uudelleen ajankohtaiseksi. Mukaan kirjahankkeen toimituskuntaan lupautuivat Anja Ikonen, Ensio Kulju, […]

Lue lisää

Viime syksynä julkaistu Suomen Kuvalehden satavuotishistoria on muhkea: normaalikirjaa isompi, sivuja lähes 500, kirjoittajia kaksi. Urakka on pantu puoliksi: Vesa Vares tarkastelee lehteä perustamisvuodesta 1916 vuoteen 1965, Sakari Siltala johdattelee lehden ja lukijan vuodesta 1966 aina nykypäivään asti. (Nykypäivä tarkoittaa tässä aivan äskettäistä lähimenneisyyttä – mukana on tapahtumia, jotka eivät ihan jokaiseen historiateokseen ole ehtineet, […]

Lue lisää

Naisten aika pääotsikkona luo heti kuvan siitä, että sisältö kertoo ajankohdasta, jolloin on naisten vuoro vaikuttaa. Naisten aika määritelläänkin heti kirjan johdannon alussa koskemaan aikaa 1900-luvun taitteen molemmin puolin, jolloin ”naiset toimivat aktiivisesti omien oikeuksiensa ja Suomen itsenäistymisen puolesta.” Näihin kahteen pyrkimykseen yhdistyi lisäksi naisten opinhalu. Naisten aikaa käsitellään melko kattavasti johdannossa, jossa esitellään lyhyesti […]

Lue lisää

Max Engmanin teoksen alaotsikko on tarkkaan harkittu ja asiantunteva, tässä on kyse siitä, miten suomenruotsalaisuus syntyi ja vakiintui. Ruotsin valtakunnassa ei suomenruotsalaisuutta ollut eikä voinutkaan olla, itäisen valtakunnanpuoliskon ruotsalaisuus ei ollut mitenkään erityistä. Kun Suomi sitten liitettiin Venäjän valtakuntaan, Ruotsi ei ollut enää sama Ruotsi ja Suomi oli ihan uusi ja ruotsalainen valtiollinen kokonaisuus. Toistasataa […]

Lue lisää

Vuonna 2016 tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä kun UKK valittiin presidentiksi ja 30 vuotta hänen kuolemastaan. Vallan ihmeellinen Kekkonen -kokoelmateoksessa asialla ovat ”Kekkoslovakian” naiset. Kyse ei ole mistään paljastuskirjasta, missä UKK:n naissuhteet olisivat pääosassa. 1970-luvulla syntyneet mediatutkijat ja historioitsijat esittelevät paljolti poikkeavia näkökulmia, joihin sisältyy ripaus feminismiä ja muita tuoreita ajatuksia ajasta, josta moni ei […]

Lue lisää

Rukajärven suunnan taistelut jatkosodassa ovat monelle suomalaiselle varmasti tuttuja Antti Tuurinromaaneista sekä Tuurin kirjaan Rukajärven tiellä (1990) perustuvasta elokuvasta Rukajärven tie (1999). Nyt tältä jatkosodan rintamalta on julkaistu Gummeruksen kustantamana romaanikirjailija ja jääkiekkovalmentaja Esa Sirénin teos Sodan kuvat. Rukajärvi 1941. Kuulin teoksesta ensimmäisen kerran Turun kirjamessuilla 2016 Esa Sirénin esitellessä kirjaansa paikan päällä. Teoksen idea […]

Lue lisää

1

Toisinajattelija-käsite tuli Suomessa tutuksi silloin kun Neuvostoliitto-niminen valtio sijaitsi itänaapurissa. Siellä toisinajattelijoita sensuroitiin, vainottiin ja karkotettiin maasta vielä neuvostovallan viime vuosikymmeninä. Toisaalta, monet olivat kansan keskuudessa myös suuria auktoriteetteja, jopa ”profeettoja” kuten Aleksander Solzhenitsyn, Andrei Saharov, Andrei Tarkovski, Vasili Shuksinja Vladimir Vysotski. Arvostusta kuvaa se, että vallanpitäjiä kritisoivaa älymystöä kutsuttiin sanaparilla ”yhteiskunnan omatunto”. Matti Salmisen […]

Lue lisää

”Kuntaliitoksilla on monet kasvot. Koska liitosten osapuolet ovat aina ainutkertaisia, kahta samanlaista liitosta ei ole. Muutokset eivät kohdistu tasaisesti kaikkiin toimialoihin, alueisiin ja ihmisryhmiin. Se, mikä koetaan onnistumisena uuden kunnan yhdessä osassa, voi aiheuttaa ongelmia tai jopa vahinkoa toisaalla. Samoin vaikutukset vaihtelevat eri hallintokunnissa ja elämänalueilla.” Näin kirjoittaa Kunnat, rajat ja kulttuuri: Muutoskokemuksia -teoksen toimittaja […]

Lue lisää

Teos ei edes yritä kattaa valtion liiketoiminnan koko skaalaa, vaan sijoittuu kirjoittajan omille vahvuusalueille, Enso-Gutzeitin, Outokummun, Nesteen sekä näiden yritysten pankkisuhteiden maailmaan. Rajaus on ymmärrettävä, sillä kaiken kaikkiaan valtionyhtiöitä on kymmenittäin ja historia tuntee jos jonkinnäköistä toimintamuotoa ja päämäärää. Lukijan kannalta voi siis pitää helpotuksena, että kirjoittaja on puristanut sanomansa pokkarimaiseen, helposti luettavaan, ajoittain hyvin […]

Lue lisää

Jari Leskisen kirjan lukeminen oli hämmentävä kokemus. Tuntui kuin olisi siirtynyt ajassa taaksepäin kylmän sodan varjoissa 1970-luvulla käytyihin koulukiistoihin. Silloin koulutuspolitiikan johtopaikat vallanneet sosialidemokraatit uskoivat, että peruskoulun opetuksella voidaan muuttaa yhteiskuntaa sosialismin suuntaan, kun taas tosi oikeistolaiset pelkäsivät peruskoulun vievän Suomea Neuvostoliiton talutusnuoraan. Äänekkään radikaalin opiskelijaliikkeen koulutuspuheet vahvistivat oikeiston pelkoja, joihin Leskinen eläytyy täysin rinnoin. […]

Lue lisää

Suomenmaassa on monta Ville Hännistä, mutta kaikki sarjakuvaintoilijat tuntevat tai ainakin tietävät VILLE HÄNNISEN (s. 1976), joka on kirjoittanut Keskipäivän miehiä: Kuvia Suomen historiasta-kirjan. Niille, jotka eivät hänestä ole ennen kuulleet, voin kertoa, että hän on toimittaja, tietokirjailija ja kriitikko, joka on erikoistunut sarjakuviin, pilakuviin ja kuvituksiin. Hän on toiminut Kirjain-lehden ja Sarjainfo-lehden päätoimittajana sekä […]

Lue lisää

Salpalinja, Salpa-asema, Suomen Salpa – välirauhan aikana ja vielä kesään 1944 puhuttiin Moskovan rauhan pääpuolustusasemasta. Tämän toki Kylmälä tietää ja kirjoittaakin aiheesta ja kertoo päätyneensä käyttämään Salpalinjaa ja Salpa-asemaa kirjoittaessaan välirauhan aikaisista töistä. Salpalinjana Salpalinja tietenkin tunnetaan, joten nimen käyttö on kuitenkin perusteltua. Ja on myös todettava, että tekstissä Salpalinjan tai Salpa-aseman lukeminen on miellyttävämpää, […]

Lue lisää

Jarmo Niemisen toimittama järkälemäinen 526-sivuinen kirja käsittelee Helsinkiä vuosina 1917-1918. Kirjan nimi voi johdatella lukijaa hieman väärille urille, sillä Helsinkiä nimenomaan ensimmäisessä maailmansodassa käsitellään vain yhden artikkelin verran. Samoin Venäjän vallankumouksen vaikutuksia Helsingissä pohditaan yhdessä artikkelissa. Muu osa kirjasta käsittelee lähinnä Suomen sisällissotaa, siihen johtanutta kehitystä ja sen seurauksia Helsingissä. Myöskään sotasurmat eivät ole aivan […]

Lue lisää

Matti Huurteen 9000 vuotta Suomen esihistoriaa (1. p. 1979; 10. p. 2009) ehti olla yli 30 vuoden ajan ainoa kattava esitys Suomen muinaisuudesta. Vaikka kirja oli aikanaan ansiokas, uusi tutkimus on tehnyt sen osin pahasti vanhentuneeksi. Siksi Georg Haggrénin, Petri Halisen, Mika Lavennon, Sami Ranisen ja Anna Wessmanin laaja ja perusteellinen esitys Muinaisuutemme jäljet: Suomen […]

Lue lisää