Kulttuurikustantamo Maahenki jatkaa kauniiden, informatiivisten ja usein hieman valtavirrasta poikkeavien kirjojen kustantamista. Soili Arhan teoksista ja Teija Isohautan teksteistä koostuva kirja jatkaa mainiosti tätä sarjaa. Tekstiilitaidetta luonnosta voidaan sijoittaa taidekirjojen joukkoon, mutta myös luontokirjojen ja ehdottomasti taidekäsityökirjojen ryhmään. Aukeaman kokoiset kuvat, ja erityisesti myös monet lähikuvat, sekä Tiina Ripatin ulkoasun suunnittelu ovat olennainen osa onnistunutta […]

Lue lisää

Liisa Väisänen on Espanjassa asuva tietokirjailija ja symbolitutkija, joka on aikaisemminkin julkaissut teoksen maalaus- ja veistotaiteessa esiintyvistä symboleista. Kristilliset symbolit – ikkuna pyhään (Kirjapaja 2011) sisältää osin samoja asioita kuin tämän syksyn teos Mitä symbolit kertovat – Taidetta pintaa syvemmältä. Mutta vain osin – uutuuskirja on laajempi ja sisältää muutakin kuin kristillistä symboliikkaa. Se myös […]

Lue lisää

Jynkkää menoa Punavuoressa ei sisällä minkäänlaista johdantoa, vaan teos alkaa kulttuuripolitiikkaan keskittyvillä kolumneilla. Jokaisen osion tekstit on järjestetty kronologisesti, minkä seurauksena lukija kohtaa ensimmäiseksi lähes vuosikymmenen takaisten kulttuuripoliittisten päätösten ja päätöksentekijöiden kritiikin. Vaikka taiteen ja politiikan suhdetta käsittelevien kolumnien teemat ovat periaatteessa ajattomia, ovat varhaiset tekstit, joissa keskitytään unohduksiin painuneisiin tapahtumiin ja henkilöihin, paikoin hieman […]

Lue lisää

Leena Rossin väitöskirja Yksilö ja ympäristö on monellakin tapaa mielenkiintoinen teos. Jo rakenteeltaan: se nimittäin edustaa historiantutkimuksessa harvemmin nähtyä kokoomaväitöskirjaa. Neljästä englanninkielisestä ja yhdestä suomenkielisestä artikkelista sekä pitkähköstä johdanto-osasta koostuva teos kartoittaa yhden ihmisen, varkautelaisen maalari Frans Lindin (1903–1988) elinikäistä ympäristösuhdetta muistitiedon ja maisemamaalausten valossa. Mielenkiintoista ja suhteellisen harvinaista on sekin, että tutkija tukeutuu alkuperäislähteenä […]

Lue lisää

Säveltäjä Jean Sibeliuksen ja hänen vaimonsa Ainon elämästä sekä heidän vuonna 1904 Järvenpäähän valmistuneesta kodistaan, Ainolasta, on kirjoitettu vuosikymmenien aikana lukuisia kirjoja ja artikkeleita. Seuraavassa pohdin, mikä on Jean Sibeliuksen (1865 – 1957) syntymän 150-juhlavuonna ilmestyneen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaiseman tietokirjan Ainola, Sibeliusten koti Järvenpäässä (toim. Esko Häkli ja Severi Blomstedt, SKS 2015) paikka […]

Lue lisää

Riitta Konttisella on pitkä ja ansiokas ura taiteentutkimuksen parissa Helsingin yliopistolla. Hän on tutkinut ja kirjoittanut paljon erityisesti naistaiteilijoiden historiaa. Konttisen kirjoittamisen tyyli on helposti lähestyttävää ja mukavaa lukea. Hän ikään kuin kulkee nuorten naisten matkassa, heidän rinnallaan sadan vuoden aikaetäisyyden päästä. Teos on julkaistu taidenäyttelykirjaksi, mutta sen tyyli on sopiva lukijalle ilman näyttelyäkin. Hämeenlinnan […]

Lue lisää

Mitä animaatio on? Jari Lehtisen Animaation historia -teoksen mukaan animaatiossa on kyse elämän illuusion luomisesta: se on taikuutta, magiaa – liikkeen luomista. Animaattori on kiinnostunut Kierkegaardin Johannes Climacuksen tavoin ainoastaan liikkeestä. Lehtinen toistaa muutamaan otteeseen animaattori Bill Tytlan keskeistä ohjetta siitä, ettei animaattorin tule esittää hahmoa vaan liikettä. Animaattori siis visualisoi ja manipuloi liikettä, kuten skottilaiskanadalainen […]

Lue lisää

Representaatio on mielenkiintoinen käsite jo siksi, että ei ole lainkaan selvää, mitä sillä tarkoitetaan. Sanaan “representaatio” törmää harvoin muuten kuin niissä yhteyksissä, joissa itse käsitettä, tai sen merkitsemää ilmiötä, analysoidaan kriittisesti. Tällaisissa käsiteanalyyseissä pyritään yleensä lähtemään liikkeelle määrittelemällä kritiikin kohteen mahdollisimman yksiselitteisesti, jolloin vaarana on, että eri ajattelijoiden tarjoamat määritelmät eivät koskaan kohtaa toisiaan. Tämä […]

Lue lisää

Historiallisesti Friedrich Schiller, vuodesta 1802 lähtien von Schiller, sijoittuu saksalaisen klassismin ja romantiikan taitteeseen, ajanjaksoon jonka aatemaailmalle antoivat leimansa Immanuel Kantin filosofia sekä Pohjois-Amerikan ja Ranskan vallankumoukset. Ajan oppineiden keskusteluissa kiinnitettiin huomiota muun muassa kulttuurin ja taiteiden rooliin sekä tehtävään ja ihmisen mahdollisuuteen elää tasapainoisena ja itsenäisenä osana yhteiskuntaa. Esikuvia haettiin antiikin Kreikasta niin estetiikassa […]

Lue lisää

Arvostelu

Olemme kuvien ympäröimiä. Yhä suurempi osa päivittäisestä informaatiotulvasta välittyy tulkittavaksemme kuvien muodossa. Tämän totesi saksalainen filosofi Gottfried Boehm ”kuvallisesta käänteestä” puhuessaan. Kuvallisen käänteen myötä valokuvasta on tullut korvaamattoman tärkeä osa nyky-yhteiskunnan kommunikaatiota. Valokuvan tärkeyttä todistaa myös tutkijoiden kiinnostus sitä kohtaan: ulkomailla julkaistujen tutkimusten lisäksi myös Suomessa on viime vuosina julkaistu suhteellisen runsaasti aihetta käsittelevää kirjallisuutta. […]

Lue lisää

Valokuvataiteen ydin on kertomus suomalaisen valokuvan kehityksestä taiteeksi. Rakenteellisesti teos jakautuu kahteen pääjaksoon, joita edeltää lyhyt johdanto. Johdannossa teoksen aiheeksi määritellään suomalainen 1900-luvun valokuvataiteen historia ja teoreettinen taidepuhe. Näin ollen esiteltävä teos kohdistaa tarkastelunsa vain valokuvataiteen erityiskysymyksiin, taiteen kannalta tärkeisiin esteettisiin kysymyksiin, taideinstituutiolle välttämättömien rakenteiden ja instituutioiden, kuten kameraseurojen, näyttelytoiminnan, valokuva-alan lehdistön ja tutkimuksen sekä […]

Lue lisää

Juha Henriksson tuntee hyvin käsittelemänsä aiheen, sillä hän on aikaisemmin kirjoittanut tietokirjat Toivo Kärjestä, Erik Lindströmistä ja Rauno Lehtisestä. Tämä teos jatkaa näiden aikaisempien kirjojen esitystapaa. Henkilöiden elämänvaiheet ovat vain tausta ja etupäässä tarkastelun kohteena on musiikki ja sen analysointi. Sävellysten analyysit ovat mielenkiintoista luettavaa myös heikommin musiikin teoriaa tunteville lukijoille, joten kirjaa ei ole […]

Lue lisää

Amos Andersonin taidemuseo on lähtenyt ilahduttavasti mukaan ”kirjoittamaan” Suomen taidehistoriaa uudelleen. Vai pitäisikö sanoa ”täydentämään” sitä. Aiemmin tuntemattomien naistaiteilijoiden esittelyssä on kunnostautunut myös Hämeenlinnan taidemuseo. Naistaiteilijoiden arvostuksen vähäisyys miehiin verrattuna on ollut surullista, mutta 2000-luvulla taidehistorian kaanoniin on nostettu nainen toisensa jälkeen täydentämään taiteemme historian kulkua. Yleisön tietoon on nostettu ennen huonosti tunnettuja tai lähes tuntemattomaksi […]

Lue lisää

Osmanivaltakunnan sulttaani haluaa lahjoittaa Venetsian dogelle eurooppalaiseen tyyliin kuvitetun kirjan, jonka tarkoitus on todistaa sulttaanin valtakunnan henkisten ja aineellisten rikkauksien ehtymättömyys. Kirjan kuvittaminen jää kuitenkin kesken, kun yksi neljästä miniatyyrimestarista murhataan. Valtakunnan taiteellinen perinne on vaakalaudalla, ja murhaajan selvittämisestä lähtee liikkeelle monitahoinen matka eriävien taidekäsitysten ja ihmisyyden ytimeen. Kahta eri kulttuuria liikuttavat ideat ja ideologiat […]

Lue lisää

Surua, muistamista ja taidetta ensimmäisessä maailmansodassa on käsitelty viime vuosina paljon. Naistaiteilijoiden osuus on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle, ja tähän yhdistelmään tämä koskettava kirja avaa mielenkiintoisia ja yllättäviä näkökulmia. Claudia Siebrechtin kirjan pääaiheena on saksalaisten naiskuvataitelijoiden tapa käsitellä töissään surua ja menetystä ensimmäisen maailmansodan massakuoleman edessä.  Tätä hän lähestyy lähinnä yli 30 sodan aikana aktiivisen […]

Lue lisää

Suomalaisen taidelasin kultakaudesta 1950-luvulla on kirjoitettu monesta eri näkökulmasta. Myös Koivisto ja Laurén kertaavat teoksessaan menestyneimmät muotoilijat ja suurimmat kansainväliset menestykset. He johdattavat lukijan lisäksi muutamille sivupoluille, kuten kronologiaan muotoilumme syntyvaiheista 1880-luvun lopussa ja myöhemmin arkisen, mutta korkeatasoisen lasin vaiheisiin astiakaapeissamme. Onhan suomalainen käyttölasi usein menestyneiden taiteilijoiden tekemää ja edustaa korkealuokkaista muotoilua. Tekstistä, kuvista ja […]

Lue lisää

Vuosisadanvaihteen taide jaksaa aina vaan kiinnostaa tutkijoita. Mikä ettei. Suuri osa suomalaisen taide-elämän jalustalle nostetuista suurnimistä toimi juuri vuosisadanvaihteessa, ”Suomen taiteen kultakaudella”. Kansakunta haki identiteetin rakentamiselleen tukea taiteilijoista, ja monet taiteilijat olivat riemurinnoin mukana kansakunnan rakentamisen projektissa. Vallitseva käsitys onkin, että vuosisadanvaihteen taiteen keskeinen tulkintakehys on ollut sen suhde kansallisiin teemoihin. Katsomuksen ihanuus -teoksen läpäisevänä […]

Lue lisää